Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioista

Keskiviikko 22.11.2017 klo 14:42

Arvoisa puhemies,

Viimeiset puolitoista vuotta ovat ravistelleet Euroopan unionia. Brexitin jälkeen asetettiin kyseenalaiseksi jopa koko unionin oikeutus ja olemassaolo.

Pahin puhuri on kuitenkin laantunut. Uskallankin sanoa, että juuri nyt Euroopan unioni on vahvempi kuin ennen Iso-Britannian kansanäänestystä. Brexit ei hajottanut Euroopan unionia, vaan pikemminkin se yhdisti. Se pakotti katsomaan peiliin ja miettimään, mitä unionilla on tarjottavaa jäsenvaltioille sekä niiden kansalaisille ja yrityksille.

Euroopan unioni on arvoyhteisö. Unioni on rakentunut vahvojen arvojen, rauhan, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Tähän olemme sitoutuneet. 

Olemme vaikuttaneet ja sitoutuneet keväällä allekirjoitetun Rooman julistuksen visioon, jonka mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme unionin, joka on turvallinen ja suojattu, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen ja jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja globalisaation muokkaaja. Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja talouskasvuun. Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.

Tunnistamme myös, että unionilla on vastassaan ennennäkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. 

Suomelle lähtökohta on ollut selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa.  

Ajamastamme keskitien etenemisestä ei tullut vain Suomen, vaan koko Euroopan yhteinen linja. Olemme raivanneet tietä, jota kulkien EU voi kehittyä yhtenäisenä, entistä tehokkaampana, olennaiseen keskittyvänä yhteisönä. Sallimme eritahtisen kehityksen tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Suomi on tällä hetkellä mukana kaikissa eritahtisen kehityksen muodoissa. Päätökset niihin menosta teemme aina yksitellen lähtökohtana sekä Suomen että unionin yhteinen etu.

Kehitys, jossa pienellä maajoukolla tehtäisiin päätöksiä, ei ole Euroopan eikä Suomen etu. Viime Eurooppa-neuvostossa kokosimme nopealla aikataululla kahdeksaan maan joukon puolustamaan yhtenäistä Eurooppaa. Tämä tuli myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin johdolla yhteiseksi hyväksytyksi toimintalinjaksi.

Arvoisa puhemies,

Haluan määritellä kuusi asiakokonaisuutta, jotka ovat mielestäni keskeisiä ja monella tapaa kriittisiä Euroopan unionin tulevien vuosien menestyksen kannalta. Näissä suurissa kysymyksissä EU:n on kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja vahvempaan politiikkaan sekä otettava selkeästi globaalin johtajan rooli. Suomi osallistuu aktiivisesti tähän työhön.

Ensimmäinen aihekokonaisuus on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.

Tapasin kesällä 2016 Ranskan presidentti Hollanden. Yhdessä annoimme lausuman siitä, miten EU:n puolustuspolitiikkaa on kehitettävä. Tästä on nyt kulunut puolitoista vuotta. EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme. Suomen tahtotila ja tavoite on, että päätöksenteko puolustukseen liittyvien asetusten osalta saatetaan loppuun sovitulla, varsin kunnianhimoisella aikataululla. Haluamme muistuttaa, ettei tämäkään sektori ole itsetarkoitus, vaan sen on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen turvallisuudessa sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta olemme ilmoittaneet, että lähdemme siihen mukaan ensimmäisten joukossa. Olemme olleet keskeisesti mukana seitsemän muun jäsenvaltion kanssa tämän asiakirjan valmistelussa. Aloitteestamme siihen saatiin myös selkeä kirjaus Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeesta.

Unionin on kannettava huolta koko Euroopan turvallisuudesta ja kyettävä vastaamaan globalisaation ja lähiympäristömme haasteisiin. Itämeren alueen turvallisuustilanne on edelleen kireä. Ukrainan tilanne jatkuu entisenlaisena, kuten myös pakotepolitiikka Venäjän suhteen. Samalla olemme pitäneet tärkeänä kahdenvälistä dialogia Venäjän kanssa. Syyrian sota jatkuu edelleen ja Lähi-itää leimaa epävarmuus. Turkin politiikan suunta herättää edelleen kysymyksiä. Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan turvallisuuteen, mutta viesti taakanjaon tarpeellisuudesta on tullut selväksi. Kansainvälisissä järjestöissä EU:n on kyettävä puhumaan vahvemmin yhdellä äänellä.

Nämä globaalit muutokset korostavat sitä, että EU voi olla tulevaisuudessa uskottava toimija vain, jos pystymme yhdessä varautumaan kansalaistemme turvallisuuden ylläpitämiseen. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Niitä on jatkettava.

Toiseksi tarvitsemme vakautta luovaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Hallitus linjasi unionin maahanmuuttopoliittisia tavoitteita alkuviikosta. Suomen tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista.

Hallitus määritteli kuusi aihekokonaisuutta, joiden avulla muuttoliikettä voidaan paremmin hallita ja painopistettä pystytään siirtämään kiintiöpakolaisten uudelleen sijoittamiseen. Ensinnäkin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastataan tehokkaammin, uudelleensijoittamista pakolaisleireiltä lisätään, ulkorajavalvontaa tehostetaan, päätökset ja mekanismit solidaarisuudesta poikkeustilanteissa sovitaan etukäteen, palautuksia tehostetaan luomalla EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo mahdollisimman pian. Tämän lisäksi Schengen järjestelmästä tehdään toimivampi. Tällaista mallia hallitus ajaa muille eurooppalaisille kollegoille.

Kolmanneksi toimivalla talous- ja rahaliitolla rakennetaan EU:n vaurautta.

Eurooppalaista vaurauden ja vakauden pohja luodaan vastuullisen talous- ja rahaliiton kautta. EMU ei ole valmis, vaan sitä pitää uudistaa. Suomi on nähnyt ongelmat ja hallitus on esittänyt omat selkeät ratkaisunsa. Olemme siitä saakka tehneet tiivistä yhteistyötä Hollannin kanssa.

Nykyisessä talous- ja rahaliitossa on kolme keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin jäsenmaiden taloudelliset erot ovat suuret. Ratkaisun lähtökohtana on, että jäsenvaltiot vastaavat itse rakennemuutoksista ja kilpailukyvystään. Torjumme ajatuksen jäsenmaiden taloudellisten erojen kaventamisesta ratkaisuilla, jotka lisäisivät yhteisvastuuta talous- ja rahaliitossa. Emme pidä euroalueen budjettia, valtiovarainministeriä tai yhteistä työttömyysvakuutusta toimivina ratkaisuina. Sen sijaan kannatamme euromaiden puheenjohtajan aseman vahvistamista sekä omaa momenttia euromaille EU:n rahoituskehyksissä.

Toiseksi valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys on katkaistava. Valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä voidaan purkaa ensisijaisesti pankkiunionin loppuunsaattamisella. Tässä edetään laaditun tiekartan mukaisesti sekä toteutetaan sijoittajavastuuta ongelmatilanteissa. Hallitus on valmis kehittämään yhteistä talletussuojaa sillä edellytyksellä, että pankkiunionin riskejä vähennetään. Hallitus haluaa edistää myös kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä sekä alentaa järjestämättömien luottojen määrää.

Kolmas ongelma on markkinakurin puute. Markkinakuri on terveen talouspolitiikan paras vahti.  Jotta markkinakuriin perustava ratkaisu olisi uskottava, valtion lainojen hinnoittelussa pitää näkyä harjoitetun talouspolitiikan aiheuttamat riskit. Tämän takaamiseksi valtioiden velkajärjestely pitää olla mahdollista perussopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Kriisinhoidossa Euroopan vakausmekanismia voidaan kehittää myös eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.

Neljänneksi EU tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vahvistui. Nostin asian esille myös Ranskan presidentti Macronin kanssa tavatessamme syyskuussa. Hän yhtyi näkemykseen. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä.

EU ei voi tässä kohtaa ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa.

Viidenneksi EU:n on puolustettava avointa ja vapaakauppaa puolustavaa kauppapolitiikkaa.

Yhdessä Hollannin, Tanskan ja Ruotsin pääministerien kanssa julkaisimme kesällä vahvan vetoomuksen vapaakaupan puolesta. Eurooppa pärjää ja menestyy ainoastaan avoimena yhteisönä. Emme voi käpertyä sisäänpäin. Tämä pätee myös kauppapolitiikassa. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli. Tämän lisäksi Suomi vaatii lisää ja parempia sisämarkkinoita sekä enemmän tekoja veronkierron torjumiseksi.

Kuudenneksi unionin sosiaalista ulottuvuutta on kehitettävä.

Unionin tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä.  On selvitettävä, miten sosiaalikysymykset voidaan ottaa laajemmin huomioon EU-päätöksenteossa. Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle.

Arvoisa puhemies,

Hallitus toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti EU-politiikassa. Olemme vaikuttamisen eturintamassa.

Hallituksen EU-politiikka nojaa kansalliseen kannanmuodostukseen hyvissä ajoin ennen EU:n päätöksentekoa. Sen pohjalta Suomi vaikuttaa EU:n kaikilla portailla ottaen huomioon myös kansallisen etumme ja erityispiirteemme.

Lisäksi digitaalisuuden ja erityisesti tekoälyn edistämisessä Suomi on ollut aktiivinen EU-tasolla. Suomen aloitteesta Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan heti alkuvuodesta selkeän tiekartan eurooppalaiselle tekoälyn soveltamiselle.

Näen vilkkaan EU-keskustelun tärkeänä osana yhteiskuntaamme. Toiveeni on, että sitä kyetään käymään vahvalta asiapohjalta. Hallitus on tässä eturintamassa. Itse aion aloittaa EU:n tulevaisuuteen liittyvän keskustelukierroksen suomalaisissa yliopistoissa. Tulevaisuuspohdinta on tukevasti päämiesten pöydällä. Tällä tavoin haluan omalta osaltani kannustaa kaikkia mukaan vaikuttamaan ja osallistumaan yhteisen Euroopan kehittämiseen.

Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessa

Tiistai 21.11.2017 klo 23:09

(muutosvarauksin)

Hyvät syyskokoukseen osallistujat,

Naiset ja herrat,

Muistin virkistämiseksi haluan kerrata hallitusohjelman keskeisen talouspoliittisen ajattelun. Keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita olivat, että velkaantuminen taittuu suhteessa BKT:hen vaalikauden loppuun mennessä, velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, kokonaisveroaste ei nouse, työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin ja kymmenen miljardin kestävyysvaje kurotaan umpeen kymmenessä vuodessa.

Kestävyysvajetta lähdettiin taklaamaan 10 miljardin ohjelmalla. Siitä neljä miljardia oli leikkauksia ja toiset neljä miljardia oli rakenteellisia uudistuksia, sote ja julkisen talouden tehostamisella saatava miljardin säästö. Lisäksi noin pari miljardia piti kuroa umpeen parantuvalla talouskasvulla sekä työllisyyden kohenemisella.

Velkasuhde on jo taittunut ja kokonaisveroaste laskee. Velaksi elämisen lopettamisessakin ollaan hyvällä tiellä, mutta alijäämä on ensi vuoteen mennessä vasta puolitettu. Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaatii vielä työtä.

Työllisyysasteen nousun välttämätön edellytys on talouskasvu. Suomen talous on kääntynyt vihdoin ripeään kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi jo lähes kaksi prosenttia ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvu oli tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 3,6 prosenttia verratun edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Kasvu oli nyt Länsi-Euroopan nopeinta. Tutkimuslaitokset eivät tahdo pysyä kehityksen tasalla vaan nostavat vuoron perään kasvuennusteitaan. Hyvien lukujen taustalla on ennen kaikkea viennin ja investointien kasvu.

Tilanne oli täysin toinen kaksi ja puoli vuotta sitten. Myös työmarkkinajärjestöjä konsultoiden hallituksen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä tuli kuroa kiinni 15 prosentin suuruiseksi venähtänyt kilpailukykyero keskeisiin kilpailijamaihin. Hallitusohjelmassa suomalaisen työn kilpailukykyä lähdettiin parantamaan kolmella eri keinolla: viiden prosentin kilpailukykyhypyllä, noin viiden prosentin edestä palkkamaltilla ja loput viisi prosenttia yrityksissä tehtävällä tuottavuuden kehittämisellä.

Näistä kaksi ensimmäistä on toteutunut aika hyvin, mutta tuottavuuden parantamisessa on vielä tekemistä. Näiltä osin urakka on selvästi kesken ja te olette siinä avainasemassa.

Yksi tärkeimmistä mittareista itselleni on seurata yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Viime vuonna ne tippuivat 145 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 5,9 miljardia euroa. Vähennys tuli kokonaisuudessaan yrityssektorilta, jonka tutkimus- ja tuotekehitysmenot supistuivat vajaan 4 prosenttia. Talouden kasvaessa suunta on aivan väärä.

Vetoan teihin, että satsaatte enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja teette sen vielä Suomessa. Yritysten pitkän tähtäimen menestyminen on ensisijaisesti omistajien asia, mutta totta kai sen pitää olla myös toimivan johdon prioriteetti. Tämän pitäisi näkyä selvemmin myös johdon palkitsemisessa.

Selkeästi rohkeampia panostuksia tarvitaan. Esimerkiksi tekoälyn suuria mahdollisuuksia pitäisi pystyä täysimääräisesti hyödyntämään. Maailma muuttuu nyt ennätysnopeasti. Ilman satsauksia emme pysy mukana.

Uudet ajatukset ja toimintatavat saavat kuitenkin jalansijaan varmimmin uusissa yrityksissä. On ollut erityisen upeaa nähdä nuorten esiintulo yrittäjinä. Meillä on fiksuja nuoria, joilla yrittäjyys on noussut ykkösvaihtoehdoksi omalle uralle. Suomi aletaan tuntea jo maailmalla Slush-tapahtuman kautta ennakkoluulottomasta yrittäjyydestä. Tätä kehitystä kannattaa kaikin tavoin tukea, jo pidemmälle edenneiden yritystenkin toimesta. Olen ilolla pannut merkille, että tästä on tullut meille yhteinen asia.

Pärjätäksemme kovassa kansainvälisessä kilpailussa meidän pitää tulevaisuuspanostusten lisäksi kyetä uudistamaan työmarkkinoiden rakenteita. Hallitus arvioi ensi vuoden alkupuolella nyt käynnissä olevan liittokierroksen tuloksia. Huomiota tullaan kiinnittämään paitsi kustannuskehitykseen ja Suomen mallin kehitykseen lisäksi erityisesti paikallisen sopimisen lisääntymiseen.

Globalisaation myötä eri aloilla toimivien suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuudet poikkeavat entistä enemmän toisistaan. Jotta yritykset työllistäisivät mahdollisemman monta suomalaista, yrityksen tilanteen pitää entistä enemmän näkyä työntekijöiden työehdoissa. Ensimmäiset tiedot jo tehdyistä sopimuksista kertovat paikallisen sopimisen yleistymisestä. Toivottavasti näin tapahtuu myös tästä eteenpäin. Paikallisen sopimisen yleistymiselle on asetettu hallituksen puolelta korkeat odotukset.

Teknologinen murros ja globalisaatio haastavat työelämää aivan uudella tavalla. Palkkatyötä siirtyy alustatalouteen ja globaaliin silpputyöhön. Nämä tekijät avaavat uusia verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Me taistelemme pienipalkkaisen työn lisääntymistä vastaan koulutuksella sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksilla. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikesta huolimatta pienipalkkainen työ lisääntyy. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen tarvitaan avarampaa ajattelua. Tämä ei tietenkään saa tarkoittaa sitä, että osa palkasta siirtyisi valtion maksettavaksi.

Arvioni mukaan yhteiskunnassa on kasvava valmius harkita työstä saatavan tulon ja sosiaaliturvan yhdistämistä toimeentulon turvaamiseksi. Sitä pitää arvioida uudestaan tilanteessa, jossa kokoaikainen ja vakituinen työsuhde ei enää jatkossa ole tyypillinen työsuhde. Työn tekemisen on aina oltava kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden kokonai­suudistusta valmistelevan TOIMI-hankkeen. Kokonaisuudistuksen tavoite on nostaa työllisyysastet­ta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä torjua ja vähentää eriarvoisuutta. Lisäksi on asetettu erillinen työryhmä eriarvoistumisen lisääntymisen ehkäisemiseksi. Tämän työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa ja vahvistaa tätä kautta yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea.

Alati kansainvälistyvässä maailmassa yhä suurempi osa ongelmista pitää ratkaista kansainvälisellä yhteistyöllä. Monessa asiassa EU on pienin uskottava yksikkö ottamaan haasteen vastaan. Suurissa kysymyksissä EU:n on kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja otettava selkeästi myös globaalin johtajan roolia.

Suomen linja ja näkemys Euroopan unionista ja maamme asemasta on ollut koko prosessin ajan kirkas. Kuvasimme viime keväänä tulevaisuuden EU:ta kolmen skenaarion kautta. Emme hakeneet ääripäitä ja sopimusmuutoksia. Haimme toimivuutta ja yhtenäisyyttä sallien kuitenkin eritahtisen kehityksen tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Totesimme myös Suomen olevan mukana tällä hetkellä kaikissa eritahtisen kehityksen muodoissa. Päätökset teemme aina yksitellen pitäen mielessämme maamme ja EU:n kokonaisedun.

Eurooppalaista vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan vastuullisen talous- ja rahaliiton kautta. EMU:n keskeiset ongelmat liittyvät jäsenmaiden taloudellisten erojen kaventamiseen, valtioiden ja pankkien välisen kohtalonyhteyden katkaisemiseen sekä markkinakurin lisäämiseen.

Ensimmäisessä kohdassa on keskeistä periaate, että jäsenmaat vastaavat itse rakennemuutoksista ja kilpailukyvystään. Suhdannetasausmekanismista saatava hyöty olisi riskeihin nähden vähäinen. Mielestäni kunnossa olevat valtion taloudet toimivat parhaimpina suhdanteita tasaavina mekanismeina. Yhdysvaltojenkaan rahaliitto ei perustu osavaltioiden väliseen finanssipoliittiseen suhdannetasaukseen.

Valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä voimme purkaa ensisijaisesti pankkiunionin loppuunsaattamisella. Tässä etenemme laatimamme tiekartan mukaisesti sekä mahdollistamalla sijoittajavastuun ongelmatilanteissa. Olemme valmiit kehittämään yhteistä talletussuojaa, kun olemme edenneet pankkiunionin riskien vähentämisessä. Haluamme edistää myös kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä sekä järjestämättömien luottojen määrän alentamista.

Markkinakuri on terveen talouspolitiikan paras vahti. Jotta markkinakuriin perustava ratkaisu olisi uskottava, valtion lainojen hinnoittelussa pitää näkyä harjoitetun talouspolitiikan aiheuttamat riskit. Tämän takaamiseksi valtioiden velkajärjestelyn pitää olla mahdollista perussopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Kriisinhoidossa Euroopan vakausmekanismia voidaan kehittää myös eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.

Suomi oli ensimmäisiä maita, joka linjasi EMU-näkemyksiä. Saimme Hollannista heti kumppanin. Päätimme pääministeri Rutten kanssa etsiä samanmielisiä kumppaneita ja ajaa tavoitteitamme yhdessä.

Yhdysvaltojen vetäydyttyä kuoreensa Euroopan on otettava johtajuus ilmasto- ja kauppapolitiikassa. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä. Meidän tulee päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja luoda toimivat mallit hyödyntää kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä.

EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja -asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Samalla on tärkeää, että kauppasopimusten hyödyntämistä ja toimeenpanoa tehostetaan. Britannian eron myötä Suomi on ottanut yhdessä Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Baltian maiden kanssa entistä vahvemman roolin vapaakaupan edistäjänä EU-pöydissä.

Myös digitaalisuutta ja erityisesti tekoälyä koskevaa keskustelua olemme vauhdittaneet Euroopassa. Esityksestämme komissio tulee esittelemään heti alkuvuodesta selkeän tiekartan eurooppalaiselle tekoälyn kehittämiselle. Emme saa tässä kohtaa enää antaa etumatkaa Yhdysvalloille ja Kiinalle.

Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki yrityksen päätöksenteko perustuu. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Itsekin yrittäjänä kiinnitin Japanin vierailulla huomiota yritysten halukkuuteen palkata osatyökykyisiä. Yritys esitteli ylpeänä, että tämä tehdas työllistää 900 osatyökykyistä.

Meillä Suomessa hallituksen kärkihankkeessa ”Osatyökykyiset työelämään” luodaan ja testataan uusia keinoja osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi. Osakykyisen työllistäminen on mitä parhain tapa osoittaa, että yrityksen päätöksenteossa otetaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset vaikutukset.

Suomi ja suomalaiset yritykset ovat sadan vuoden itsenäisyyden aikana kohdanneet monia suuria murroksia. Elämme jälleen suurten muutosten aikakautta. Luultavasti muutos tulee olemaan rajumpi kuin pystymme kuvittelemaankaan.

Suomea on jatkuvasti uudistettava. Kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8.12. seminaarin ”Kohti seuraavaa sataa”. Yksi päivä siis huilataan ja sitten kääritään taas hihat. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimpiä kysymyksiä 2020-luvulle ja seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan siis oikeita kysymyksiä ja haastan myös Elinkeinoelämän Keskusliiton tähän työhön.

Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseen, työn ja yrittäjyyden murrokseen jne. Toivon, että otatte haasteen vastaan ja tulette esittelemään 8.12. oikeita kysymyksiä, joihin Suomen on löydettävä vastauksia selviytyäksemme 2020-luvun haasteista.

Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa

Tiistai 21.11.2017 klo 15:39

(muutosvarauksin)

Tämän tilaisuuden teema on minulle hyvin läheinen ja tärkeä. Olen korostanut arvojen merkitystä päätöksenteon pohjana kaikissa niissä työyhteisöissä, joissa olen toiminut. Arvot testataan käytännön toiminnassa, on kyse sitten yrityksestä, poliittisesta puolueesta, maan hallituksesta tai Euroopan unionista.

Aluksi on syytä muistuttaa eurooppalaisten arvojen historiasta, siitä pohjasta, jolle olemme myöhemmin rakentaneet myös Euroopan unionia. Historian näkökulmasta voidaan sanoa, että EU on rakennettu hellenistisen sivistyksen, roomalaisen oikeuskäytännön ja kristinuskon perinnölle. Viime vuosisadan alkupuolella pyrkimys rauhaan nousi päätavoitteeksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan veristen kokemusten seurauksena. Kuitenkin vasta toinen maailmansota ja holokaustin kauhut synnyttivät määrätietoisen tahtotilan pyrkiä ponnekkaasti kohti pysyvää rauhaa ja yhteistyötä.

Toukokuussa 1950 Ranskan pääministerin Robert Schumanin antamasta julistuksesta muodostui lähtökohta rauhanomaisen Euroopan rakentamiselle. Keskeiset eurooppalaiset johtajat näkivät, että kokonaan toisenlaisen, paremman Euroopan yhdistävänä tekijänä tulisivat olemaan juuri yhteiset arvomme. Seuraavana vuonna allekirjoitetusta Pariisin sopimuksesta alkaen on uudenlaista Eurooppaa rakennettu yhdessä tuumin ja päättäväisesti.

Eräs keskeinen Schumanin ja muiden EU:n perustajaisien esiin nostama käsite oli yhteisvastuullisuus. Taloudellista ja poliittista elämää ei vie eteenpäin ainoastaan vapaa kilpailu vaan yhdessä koettu vastuu myös vastapuolena koetun osapuolen kohtuullisesta pärjäämisestä.

Tämän historia on hyvä muistaa, kun tarkastelemme tämän päivän Euroopan unionia, sen arvopohjaa ja päätöksentekoa. Eurooppalaiseen arvopohjaan sisältyy enemmän kuin tällä hetkellä suosiossa olevat arvostukset tai ohimenevät ihanteet. Niissä on kysymys unionin toimintaa ohjaavista periaatteista. Arvot viittaavat niihin perusajatuksiin, joita pidetään pysyvästi niin tärkeinä, että koko yhteisön on syytä määrätietoisesti ponnistella niiden saavuttamiseksi.

Euroopan unionin perussopimuksessa unionin perusarvoiksi on määritelty ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta näitä arvoja. Alun perin Euroopan unioni oli nimenomaan arvoyhteisö. Se on hyvä tänäkin päivänä muistaa kaiken päätöksenteon pohjana. Kuinka EU.n arvot sitten konkreettisesti heijastuvat päätöksenteossa?

Neuvottelut uusien jäsenehdokkaiden kanssa ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka arvopohja käytännössä vaikuttaa jäsenmaihin. Kööpenhaminan kriteerien mukaisesti ehdokasmaan tulee kunnioittaa näitä unionin perusarvoja, jotta sille voidaan myöntää jäsenyys tässä arvoyhteisössä.

Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen pitää mielestäni näkyä kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Tässä kohtaa haluan nostaa esille esimerkiksi kysymyksen maahanmuutosta. Meillä suurimmalla osalla varmasti sydän sanoo, että niitä, jotka pakenevat sotaa, jotka kärsivät ja tarvitsevat apua, on yhdessä autettava. Meidän on kuitenkin kyettävä tekemään se säilyttäen yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden. Meidän tulee nähdä myös väärinkäytösten läpi.

Ihmisoikeus ja ihmisarvo ovat jakamattomia ja niitä tulee yksiselitteisesti kunnioittaa kaikessa päätöksenteossa. Emme saa sulkea silmiä julmalta ihmissalakuljetukselta tai niiltä tuhansilta menehtyneiltä, jotka ovat kuolleet yrittäessään päästä Eurooppaan. Emme saa myöskään sulkea silmiltä EU.n sisällä tapahtuvalta väkivallalta, emme väheksynnältä, emme luokkahuoneessa tapahtuvalta kiusaamiselta. Kaikki tämänkaltainen julmuus tulee yksiselitteisesti tuomita jo yhteisen arvopohjankin puitteissa. Kaiken päätöksenteon läpi on kyettävä tunnistamaan ihminen ja hänen oikeutensa, tarpeensa ja jokaisen jakamaton ihmisarvo.

Toteutuuko eurooppalainen kansanvalta? Paljon puhutaan siitä, että eurooppalaista päätöksentekoa pitäisi pystyä tuomaan lähemmäs kansalaista. Olen tästä samaa mieltä, ihmisten tulee kyetä osallistumaan entistä paremmin eurooppalaiseen päätöksentekoon. Epäluulot ja kritiikki kumpuaa usein osattomuudesta ja uskon, että tämä on myös osittain EU:n ongelma. Vahva kansanvalta ja demokraattiset periaatteet takaavat meille vakaan ja keskustelevan yhteiskunnan. Sitä haluan edistää.

Pyrkimyksen tasa-arvoon pitää senkin näkyä kaikessa eurooppalaisessa päätöksenteossa. Ensinnäkin meidän pitää edistää kaikin tavoin sukupuolten välistä tasa-arvoa. EU:ssa olemme paremmalla tasolla kuin monessa muussa maanosassa, mutta täälläkin parannettavaa riittää. Tämän vuoksi EU:n sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä ja keskeinen kokonaisuus, jossa toimet tasa-arvon edistämiseksi esimerkiksi työelämässä tulee huomioida vahvemmin.

Tässä kohtaa haluan myös nostaa esille periaatteen alueellisesta tasa-arvosta. EU-politiikassa tämä on aina ollut yksi ohjaavista periaatteista. Alueellisia eroja on unionin historian ajan pyritty kaventamaan vahvan koheesiopolitiikan avulla. Niitä alueita, jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen tuetaan EU-budjetin kautta. Tämä on tuottanut tuloksia, monen alueen BKT on noussut, ja kehityserot ovat kaventuneet.

Arvoisat kuulijat,

Arvojen määrittely on aina subjektiivinen prosessi, jossa voidaan päätyä myös ristiriitatilanteisiin. Viime aikoina on vakavasti keskustelu esimerkiksi Puolan ja Unkarin kohdalla siitä, kuinka EU voi puuttua tilanteisiin, jos jäsenmaa ei enää noudata yhteisesti sovittuja arvoja. Lissabonin sopimuksen artikla seitsemään on kirjattu mahdollisuus rajoittaa jäsenmaan äänestysoikeutta jäsenmaiden yhteisessä päätöksentekoelimessä, neuvostossa. Päätös vaatii kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Niinpä joudummekin nyt Euroopan unionissa miettimään, mitä oikeusvaltioperiaate yhtenä keskeisenä arvonamme merkitsee. Olemme tottuneet ymmärtämään sen niin, että oikeudenkäytöstä vastaa lakien ja niiden sisällön läpikotaisin tunteva virkamiehistö, oikeuslaitos. Heidän ratkaisunsa perustuvat lakiin ja harkitun laintulkinnan perinteeseen, ei vallitsevaan poliittiseen mielipiteeseen.

Olemme pahasti tuuliajolla, jos lakia lakataan kunnioittamasta keskeisenä yhteiskunnan perustekijänä. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa käytännön tilanteessa ennen kaikkea vapaata ja riippumatonta oikeuslaitosta.

Yhteinen eurooppalainen haasteemme näyttää nyt olevan, kuinka valvomme oikeusvaltioperiaatteen toteutumista yhteisenä arvonamme? Onko siinä kaikkialla kysymys sellaisesta perusarvosta jonka yli ei pääse jyräämään mikään muu arvo? Mielestäni näin tulee olla. Oikeusvaltioperiaatteen pitää olla yhteinen vahva pohja kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Toinen ristiriitatilanne liittyy maahanmuuttokriisiin. Missä määrin Eurooppaan saapuvilta voidaan odottaa samaa arvopohjaa, kun yhtenä EU:n perusarvona on tasa-arvo ja toisaalta mielipiteen- ja sananvapaus? Nämä ovat kysymyksiä, joita jokainen EU:n päättäjä joutuu näinä päivinä pohtimaan. Samalla joudumme myös miettimään itseämme ja omaa suhtautumistamme ohjaavia arvoja sekä tapoja, joilla niitä toteutamme. Millaisiin ratkaisuihin meitä haastavat ja jopa velvoittavat sellaiset arvot kuten hädässä olevan auttamisen ja jokaisen ihmisen ihmisarvon puolustamisen?

Arvot eivät päästä meitä vähällä. Ne kutsuvat meitä jatkuvaan pohdintaan ja asioiden merkityksen puntarointiin. Haasteenamme on tasapainon löytäminen erilaisten ja joskus vastakkaistenkin arvojen vaatimusten suhteen.

Nyt kun islam lukuisine tulkintoineen ja sen edustamat arvot ovat vahvemmin läsnä koko Euroopassa ja myös yhteiskunnassamme, saattaa kiusauksena olla lähteä reippaasti vastustamaan itsellemme vieraiden arvojen rantautumista. Meidän on kuitenkin syytä kysyä ensin itseltämme, mitkä ovat ne omat, kestävät eurooppalaiset arvomme, joiden mukaan itse pyrimme ohjautumaan.

Islamin läsnäolo haastaa meitä laajemminkin kehittämään uskonnollista lukutaitoamme. Lietolainen pappi Mari Leppänen on kuvannut hyvin sitä, miten erilaiset uskonnot ja katsomukset ovat nousseet näkyväksi osaksi todellisuuttamme. Esimerkiksi uskonnon opetuksen merkitys korostuu tästä näkökulmasta. Tiedon puute johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden sisällä ja ulkopuolella. Myös erilaisten katsomusten vuoropuhelulle ja uskontojen väliselle rauhantyölle on yhä suurempi tarve.

Uskontojen, vakaumusten ja kulttuuritaustojen näkyminen, turvallinen rinnakkainelo, vuoropuhelu ja yhteistyö lisäävät yhteiskuntarauhaa. Ratkaisua ei pidä hakea uskontojen tai niiden tapojen häivyttämisellä julkisesta tilasta. Äärimmillään maan alle painettu uskonnollisuus synnyttää radikalisoitumista. Vain se mikä on julkisesti nähtävänä, voi olla myös julkisen keskustelun ja kriittisen arvioinnin kohteena. Tämä keskustelu ja arviointi voi auttaa myös löytämään yhteisiä arvoja yli uskontorajojen.

Ehkä eurooppalaisuus saattaisi nyt olla asia, jota voisimme pitää ajankohtaisena arvonamme: että korostamme eurooppalaista tapaa hahmottaa yhteiskunta. Sen ytimessä ovat ihmisarvo, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Juuri yhteiset, historialliset, eurooppalaiset arvomme ovat ohjanneet meitä nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme luomisessa.

Eurooppalaisuutemme korostaminen ei estä meitä rakastamasta kotimaatamme ja arvostamasta kaikkea sitä, mitä on 100-vuoden aikana rakennettu. 

Puhe Suomen tie itsenäisyyteen -seminaarissa

Tiistai 7.11.2017 klo 9:34

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat!

Hyvät seminaariin osallistujat!

Viikko sitten päättyi määräaika, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat esittää oman hankkeensa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien ohjelmaan. Se tuotti peräti 5000 erilaista hanketta. Ohjelmiston kirjo on erittäin laaja. Kyselytutkimuksen mukaan Suomi100 -tapahtumien suunnitteluun oli osallistunut jo elokuuhun mennessä yli puoli miljoonaa ihmistä.

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on saavuttamassa kaikkein tärkeimmän tavoitteensa. Olemme tehneet sen yhdessä - tillsammans, kuten juhlavuoden tunnus kuuluu. Suomalainen kansalaisyhteiskunta on näyttänyt voimansa. Urheiluseurat, kulttuurijärjestöt, tieteen edustajat, yritykset, työmarkkinajärjestöt – mitä erilaisimmat tahot ovat osallistuneet juhlavuoden ohjelman rakentamiseen.

Tänään palaamme maamme eturivin historiantutkijoiden johdattamana niihin aikoihin ja tapahtumiin, jotka johtivat valtiollisen itsenäisyyden toteutumiseen.

Nyt on juuri oikea aika nostaa historia näkyvämmin esille. Kun katsomme kalenteria, lähes joka päivälle voitaisiin kirjoittaa kiinnostava artikkeli otsikolla ”tapahtui tasan sata vuotta sitten”.

Juuri tänään tasan sata vuotta sitten Suomeen saatiin tieto vallan vaihtumisesta Pietarissa. Vladimir Leninin johtamat bolsevikit olivat tehneet vallankaappauksen. Väliaikaisen hallituksen pääministeri Kerenski oli paennut ja muita hallituksen jäseniä oli pidätetty. Suomen eduskunnan valtuuksilla Pietariin lähteneet neuvottelijat totesivat, että enää ei ollut olemassa sitä hallitusta, jonka kanssa oli tarkoitus sopia Suomen aseman järjestämisestä. Näin Suomen ja Venäjän valtioyhteys katkesi, siksi olemme kokoontuneet tänne tänään.

Suomessa lokakuun vaaleissa valittu eduskunta oli ehtinyt juuri aloittaa työnsä hyvin riitaisissa merkeissä. Yhteiskunnalliset ristiriidat olivat kärjistyneet, ja maata uhkasi elintarvikepula.

Tänään saamme kuvauksen siitä, mitä sata vuotta sitten tapahtui. On kuitenkin hyvä muistaa, että edellytyksiä maamme itsenäisyyden toteutumiselle rakennettiin pitkään, yli sata vuotta. Suomen kohtalot riippuivat ratkaisevasti eurooppalaisen politiikan käänteistä, kuten tohtori Risto Volanen tuoreessa kirjassaan ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa osoittaa”.

Ratkaiseva murroskohta oli Suomen siirtyminen Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809. Suomen suuriruhtinaskunta sai autonomian, jonka suojissa kansalliset instituutiot saattoivat kehittyä.

Mutta lisäksi tarvittiin kansallisen tietoisuuden herätys. Sadan vuoden aikana vahvistui vähitellen ajatus, että suomi voisi olla enemmän kuin yhden pienen kansansirpaleen äidinkieli jossain pohjantähden alla. Herätysliikkeet, nuorisoseurat, osuustoimintaliike, työväenliike, teollisuutemme perustajat – kaikki rakensivat edellytyksiä sille, että Suomi oli valmis tarttumaan tilaisuuteensa, kun mahdollisuuksien ikkuna avautui syksyllä 1917.

Tällä paikalla on syytä korostaa valtiollisten instituutioiden merkitystä. Vuoteen 1917 tultaessa oli kertynyt jo kymmenen vuoden kokemus demokraattisesti valitun eduskunnan työstä. Oli syntynyt puoluerakenne, jossa kaikkien väestöryhmien ääni pääsi kuuluviin. 

Toinen tärkeä valtiollinen instituutio oli kotimainen hallitus eli senaatti, jonka juuret juontavat vuoteen 1809.  

Molemmilla instituutioilla oli tärkeä rooli itsenäistymisessä. Eduskunta totesi virallisesti valtioyhteyden katkeamisen ottamalla korkeimman vallan itselleen 15. marraskuuta 1917. Marraskuun lopulla eduskunta nimitti äänestyksen jälkeen P. E. Svinhufvudin senaatin. Sen tehtäväksi tuli itsenäisyyden toteuttaminen. 

Svinhufvud luki eduskunnalle 4. joulukuuta itsenäisyysjulistuksen. Eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta senaatin toimet ja itsenäisyysaloitteensa Santeri Alkion toimiessa eduskunnassa tämän ponnen ensimmäisenä allekirjoittajana. Siitä päivästä tuli Suomen itsenäisyyspäivä.

 

Arvon kuulijat!

Suomen historiassa vuoden 1917 jälkeen tulivat merkittävät vuodet 1918 ja 1919. Juuri itsenäistynyt ajautui raakaan sisällissotaan vuonna 1918. Vajaa vuosi sisällissodan päättymisen jälkeen vuonna 1919 maassa järjestettiin jälleen demokraattiset eduskuntavaalit. Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon ja maata ryhdyttiin rakentamaan parlamentaarisen kansanvallan pohjalta.

Sadan vuoden välimatka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tuota kolmen vuoden jaksoa kiihkottomasti, kokonaisuutena. Tehtävämme on yrittää ymmärtää tuota aikaa ja senaikaisia toimijoita heidän omista edellytyksistään lähtien.

Suomen tie itsenäisyyteen oli kapea ja kivikkoinen. Tie vei lopulta perille. Siitä voimme olla tänään kiitollisia - yhdessä.

Hyvää itsenäisyytemme juhlavuotta teille jokaiselle!

EMU-VAIKUTTAMINEN ON ALKANUT

Perjantai 20.10.2017 klo 0:35

Hallitus linjasi perusteellisen prosessin päätteeksi viime viikon perjantaina selkeät ja perustellut kannat EMU:sta eli eurooppalaisesta talous-ja rahaliitosta. Etupainotteisuus oli suunniteltu ja jo tänään Eurooppa-neuvostossa totesin strategiamme toimivaksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa virallisesti joulukuussa, mutta ennakkovaikuttaminen samanmielisten löytymiseksi alkoi tänään. Tämän päivästen keskustelujen pohjalta voin sanoa, että tukea ajattelullemme löytyy.  Saamme varmasti koottua hyvän maaryhmän edistämään asiaa niin jäsenvaltioiden piirissä kuin komissionkin suuntaan. Perusviestimme ja linjamme on selvä. Työ jatkuu kaikilla tasoilla.

Kuva päälinjoistamme löytyy täältä:

http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/3934867/EMUkannat+13-10-2017.pdf/40685c1a-c720-450f-bae1-d92f7d56c106

Kokouksemme agendalla oli lisäksi tänään mm. EU-puolustusta, maahanmuuttoa, digitaaliasioita sekä ulkosuhteiden osalta päivitystä Turkin tilanteesta. Brexitin osalta tapasin ThereseMayn, joka päivitti tilanteen Brexitin etenemistä. Dialogi tämän osalta on tärkeää, vaikkakin on tärkeää muistaa, että itse neuvottelut käydään EU-27 puitteissa.

Suomen kannalta keskeisintä oli mielestäni keskustelu puolustuksesta sekä digitaaliasioista. Suomi sai käden jälkensä vahvasti näkymään. Esityksestämme päätelmiin saatiin vaatimus tekoälyn tiekartasta, jonka komissio tulee esittämään ensi vuoden alusta. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta esityksestämme asiakirjaan saatiin maininta Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeesta. Työ jatkuu kaikilla tasoilla.

Puhe Planin tyttöjen päivän lehdistöaamiaisella

Keskiviikko 11.10.2017 klo 9:57

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi täyttää tänä vuonna sata. Tasa-arvo – naisten ja tyttöjen yhtäläinen osallistuminen yhteiskuntaan - on meille suomalaisille keskeinen arvo. Se on yksi satavuotiaan maamme peruspilareista.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka antoi täydet poliittiset oikeudet naisille. Naiset ovat olleet Suomen historiassa aktiivisessa roolissa poliittisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Meillä on vielä Suomessakin tehtävää. Jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin on yhä vahvaa. Tätä jakoa on määrätietoisesti murrettava. Lapsia ja nuoria on rohkaistava ennakkoluulottomasti eri aloille kiinnostuksen ja osaamisen mukaisesti. Tyttöjä on kannustettava enemmän esimerkiksi tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Pojista taas olisi huutava pula muun muassa varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla.

Yksi Suomen juhlavuoden hankkeista on ”100 tasa-arvotekoa”. Ilahduin suuresti, kun Katariina esitti minulle Girls Takeover -haasteen. Lähdin tähän innolla mukaan. Samoin tekivät monet johtajat Suomessa ja maailmalla. Olen vakuuttunut siitä, että naisten suurempi osuus päätöksenteossa tekisi maailmastamme paremman paikan.

Hyvät kuulijat,

Suomi on kehittynyt tasa-arvon edelläkävijäksi. Nyt maailman heikossa asemassa olevat tarvitsevat meidän tukeamme ja osaamistamme. Tasa-arvo on yksi globaalin kehityksen kulmakivistä. Liian monella tytöllä ei ole ollenkaan valtaa päättää omasta elämästään. Vielä tänäkin päivänä aivan liian moni lapsi jää vaille koulutusta ja tytöt ovat tässä erityisen heikossa asemassa. Tämä on tärkeä kysymys, sillä koulutus luo vankan pohjan elämän itsenäiselle rakentamiselle.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan keskeisimpiä painopisteitä. Se kuuluu myös kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n tavoitteisiin. Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä. Näistä eniten kärsivät valtiot ovat usein jo entisestään köyhiä ja niiden mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat heikot. Kuivuus ja tulvat uhkaavat ruoan tuotantoa ja puhtaan veden saantia. Näillä alueilla tytöt jäävät usein ensimmäisinä ilman ruokaa, suojaa ja terveydenhoitoa. Siksikin ilmastonmuutos on myös lastenoikeuskysymys.

Tämä on otettava vakavasti. EU:n pitäisi entisestään vahvistaa rooliaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jäsenmaiden pitäisi yhdessä nykyistä pontevammin, konkreettisilla teoilla ryhtyä toimeen. Päästövähennykset on saatava Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tavoitetasolle.  Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä asia.

Yksi tapa, jolla Suomi pyrkii edistämään kansainvälistä tasa-arvokeskustelua, on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi perustettu kansainvälinen tasa-arvopalkinto, International Gender Equality Prize. Se myönnetään merkittävälle tasa-arvon rakentajalle ja puolustajalle. Ensimmäinen palkinnonsaaja julkistetaan myöhemmin tänä syksynä.

Hyvät ystävät,

On ilo olla mukana Girls Takeover -tempauksessa. Olen varma, että tämä päivä tarjoaa uusia näkökulmia minun ja monen muun päättäjän työhön.

Kiitos.

Puhe Savon Sanomat 110-vuotisjuhlassa

Keskiviikko 27.9.2017 klo 20:19

(muutosvarauksin)

Hyvä juhlayleisö!

Hyvä Savon Sanomien henkilöstö!

Hyvät savolaiset!

Maakuntalehti on maakuntansa näköinen, maakunnan ääni ja peili. Jotta maakuntalehti onnistuu tärkeässä tehtävässään, sen tekijöiden on tunnettava alue, sen ihmiset ja historia paremmin kuin kenenkään muun. Maakuntalehdessä tiedetään, mikä koskettaa ja puhuttelee. Siksipä Savon Sanomissa tiedetään missä on Varpaisjärvi, missä Tuusniemi, missä Puijon Satulanotko.

Lehti kantaa mukanaan monenlaisia kulttuurisia merkityksiä ja historiallista tarinaa vahvasti tulevaisuuteen katsoen. Maakuntalehdellä on perinteisesti ollut erittäin merkityksellinen sivistystehtävä ajassa pysymisessä ja uuden tiedon välittäjänä. Voidaan myös kysyä, kuinka moni yleisöstä on oppinut lukemaan Savon Sanomista. Uskoakseni moni.

Hyvät juhlavieraat!

Lehdellä on pidemmät juuret kuin itsenäisellä Suomella. 110 vuotta sitten Savon Sanomat toimi uuden pienen puolueen, Maalaisliiton, puoluetyön välineenä. Lehti syntyi vaalimenestystä vauhdittamaan. Silloin lehti oli pieni maalaiskansan äänenkannattaja. Yhtään lehteä ei tilattu Kuopion kaupunkiin. Jos joku halusi lehden kaupungissa, se piti hakea omin jaloin konttorista. Vielä vuonna 1940 kaupunkilevikki oli vain parisataa kappaletta.

Sittemmin sotavuodet muuttivat lehdistökenttää. Levikit kasvoivat. Lehdet muuttuivat. Lehti voimistui maaseudulla sitä mukaan kuin Maalaisliitto nousi.  Savon Sanomat valtasi kaupungin 1960-luvulla. Maakunnan ykköslehdeksi se nousi 1970-luvulla.

Puoluepolitiikka väistyi maakunnan edunvalvojaroolin voimistuessa. Lehdestä tuli maakunnallinen instituutio, joka ajoi maakunnan elinvoimaa: yliopistoa, Savon Sellua, marjanviljelyä, sähköistämisestä ja teollistumista.

Savon Sanomat oli 1980-luvulla mahtilehti yli 90 000 kappaleen levikillä. Sen levikkialuekin kattoi silloin koko Savon Pertunmaalta ja Savonlinnasta, Mikkelistä Iisalmen ohi Pyhäsalmelle saakka. Aluetoimituksia oli jokaisessa Savon kaupungissa ja Helsingissäkin. Lehti oli maakunnallisesti omistettu maakunnallinen instituutio 1980-luvun loppuun saakka. Erilaisten, dramaattistenkin vaiheiden jälkeen lehdestä tuli osa Keskisuomalainen lehtikonsernia.

Hyvät kuulijat!

Savon Sanomat, kuten muutkin isot maakuntalehdet ovat tänä päivänä puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Ne eivät kuitenkaan ole sitoutumattomia vaan päinvastoin erittäin sitoutuneita omaan alueeseensa ja sen kehittämiseen.

Aluepolitiikka on Savon Sanomien ytimessä. Voi sanoa, että lehti on ollut historiassaan suomalaisen aluepolitiikan johtavia medioita. Aluekehitys on noussut voimakkaan muuttoliikkeen ja kaupungistumisen seurauksena yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheeksi median palstoille tänäkin päivänä. Kaupungistuminen jatkuu myös täällä Savossa. Alueellista tasapainoa ei voida saavuttaa vastustamalla kaupungistumista. Mutta maakuntien luontaisiin vahvuuksiin perustuvaa aluekehityspolitiikkaa tarvitaan. En usko tässäkään vastakkainasetteluun; on pikemminkin haettava win-win-ratkaisuja. Valtiovallan tehtävänä on tukea alueiden vahvuuksien hyödyntämistä liikenneyhteyksillä, yrittäjyyden edellytyksillä ja koulutusmahdollisuuksilla.

Savon Sanomille on omintakeista moniäänisyys ja keskustelevaisuus. Olette vaalineet kunniakkaan historianne ajan suomalaista kulmakiveä, sananvapautta. Olen myös itse vahva sananvapauden kannattaja. Sananvapaus on sivistysyhteiskunnan yksi kivijaloista.

Savon Sanomat on vahvasti savolainen ja itäsuomalainen sanomalehti, mutta varteenotettava ja tarkoin seurattu valtakunnallinen media. Kuva maailmasta olisi vajavainen ilman hyvin toimitettuja maakuntalehtiä. Se katsoo yhteiskunnan tapahtumia avarakatseisesti laajemmin kuin mitä Puijon Tornista näkee.

Arvoisa juhlayleisö!

Sanomalehdillä on takana iso rakennemuutos. Lehtien omistus on keskittynyt. Lehtien välinen sisältöyhteistyö on lisääntynyt. Maakuntalehdet eivät ole muuttuneet yksiäänisiksi. Lehdet ovat persoonallisia ja vahvoja oman maakuntansa äänenkannattajia. Parhaillaan Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa, jotka ovat kansanvaltaisia itsehallintoalueita. Maakuntauudistus tuo uuden journalistisen näkökulman ja tehtävän maakuntalehdille.

Nykymedian tehtävä on edelleen konkretisoida ja auttaa ymmärtämään monimutkaisia asioita. Niiden tehtävä on osoittaa, mitä vaikeaselkoisiin rakenteisiin on kätketty, miten erilaiset järjestelmät toimivat ja miten yhteiskunnalliset ratkaisut vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

Harvat asiat ovat mustavalkoisia. Pidän tärkeänä, että lehdet raportoivat asioiden monista puolista. Lehtien pitää herättää meidät kaikki kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä.

Sanomalehden käsite on muuttunut. Se on kaikenlaista verkkosisältöä, joka päivittyy kaiken aikaa. Nyt mediassa tapahtuu isoja murroksia erityisesti digitaalisten jakelutapojen myötä. Digitalisoituminen on taloudellinen haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus. Tieto kulkee entistä nopeammin ja on entistä useampien saavutettavissa. Tämä vahvistaa lehden roolia sekä lukijayhteisöään kokoavana, yhteisöllisenä vaikuttajana että sen edunvalvojana.

Sanomalehden voima on sen monipuolisuudessa. Maakuntalehdillä on vaativa tehtävä huolehtia, että sen sivuilla näkyvät myös sellaiset asiat ja elämän ilmiöt, jotka eivät ole välttämättä juuri tänään muodikkaita, mutta jotka ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä - esimerkiksi kulttuuriartikkelien kautta. Tämä on osa myös Savon Sanomien arvotyötä.

Suuria lehtiä on entistä vähemmän. Samalla kun levikit ovat olleet jo pitkään hienoisessa laskussa, lehtien vastuu on kasvanut. Vasta- tai valemedian synnyn myötä perinteiseen lehdistöön kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Tämä näkyy myös maakunnissa. Maakuntalehtien on vastattava valheisiin perustellulla tiedolla ja laadukkaalla journalismilla. Asioihin perehtyminen ja oikeellisuus sekä laadukas journalismi näyttelevät entistä tärkeämpää roolia myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta.

Hyvä juhlaväki!

Savon Sanomat on ollut ja on savolaisen elämänmuodon peili. Se kertoo savolaisten elämästä niin kuin ne ovat, mutta tekee sen tarvittaessa huumorilla. Se on arvokasta kulttuurityötä.

Savon Sanomissa kunnioitetaan kansanviisautta: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Valtioneuvoston puolesta onnittelen 110-vuotiasta lehteä. Menestystä tulevaan lehdelle, alueelle ja sen ihmisille! Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta kaikille!

Macronin puheesta

Tiistai 26.9.2017 klo 20:49

Tapasin Ranskan presidentti Emmauel Macronin perjantai-iltana, keskustelimme tuolloin jo hänen tämän päiväisen puheensa sisällöstä. Macron oli ilmaisussaan juuri niin visionäärinen kuin perjantain keskustelun perusteella saatoin odottaa.

Toisaalta puhe oli jatkoa EU:n tulevaisuuskeskustelulle, joka vedettiin yhteen Rooman julistuksessa maaliskuussa. Macron ei vielä tuolloin osallistunut pohdintaan, mutta tämänpäiväinen puhe pohjautui samaan arvopohjaan ja sisälsi samoja asioita kuin Rooman julistus. Monilta osin hänen ajatuksensa menivät kieltämättä paljon pidemmälle.

Monet ajatukset olivat suurpiirteisiä ja ikään kuin ilmaan heitettyjä palloja, kuten Macron itse perjantaina totesikin. Osa esityksistä oli selkeästi pidemmän tähtäimen tavoitteita ja osa tarkoitettu lähiajalle toteutettavaksi. Allekirjoitan esimerkiksi sen, että EU on monelta osin tehoton ja hidas. Päätöksenteosta on saatava ketterämpää ja suoraviivaisempaa.
Puheessa oli elementtejä, joita voimme tukea. Tällaisiksi kokonaisuuksiksi nostaisin unionin globaalin aseman vahvistamisen niin yhtenäisemmän maahanmuutto kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikankin osalta. Puolustusyhteistyön syventäminen on Suomen intressissä ja olemme tehneet sen valmistelussa hyvää yhteistyötä Ranskan kanssa. Esitin Macronille perjantaina pakolaiskysymykseen pidemmän aikavälin ratkaisua, jonka peruspilarit muodostuvat;
- toimivista ulkorajoista
- Schengen- ja Dublin –sopimusten kunnioittamisesta ja voimaan palauttamisesta
- Ihmisten auttamisesta lähempänä kriisialueita
- entistä paremmasta yhteistyöstä YK:n ja UNCHR:n kanssa sekä entistä tehokkaammasta uudelleen sijoittamisesta niiden ihmisten osalta, jotka ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun
Tämän kautta pystyisimme vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää, sekä järjestelmällisemmin tarjoamaan apua niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Samalla nykyiselle hallitsemattomalle, epäinhimilliselle, salakuljettajien organisoimalle pakolaisvirralle saataisiin hallitumpi ja inhimillisempi muoto.
Ympäristö- ja energiapolitiikan osalta on helppo yhtyä Macronin tavoitteisiin ja vaatimukseen eurooppalaisesta johtajuudesta niin liikenteen kuin asumisenkin osalta. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava, siihen palataan jo perjantaina Tallinnassa.

Maatalouspolitiikan osalta Macronin pohjahuoli oli oikea, kuinka vähentää byrokratiaa, luoda joustavuutta ja turvata elintarviketurvallisuus ja mahdollisuus elinkeinoon. Tätä keskustelua on tärkeä jatkaa maatalousuudistuksen yhteydessä.

Talouden osalta Macron peräänkuulutti yhteistä kunnianhimoa, hänen mukaansa euro on yhteisen Euroopan ydin. Näkemykseni mukaan EMU:n kehittämisessä on edettävä hallituin askelein. Ensin on saatava kunkin maan omat uudistukset tehtyä ja jäsenmaiden talous kuntoon. Pankkiunionin jo sovitut askeleet on toimeen pantava ja siten riskitasoa selvästi laskettava, ennen kun voidaan vakavasti puhua uusista rahaliiton syventämiseen tähtäävistä toimista. Macron ottaisi tältä osin liian suuria harppauksia.

Hän esitti myös vahvaa euroalueen budjettia. Perinteisten jäsenmaksujen lisäksi Macron esittää budjetin kartuttamista verotuksen elementtien kautta mm. ympäristö- ja yritysverotuksella. Näiden osalta voin heti sanoa, että verotusoikeuden antaminen Euroopan unionille ja budjetin voimakas kasvattaminen ovat asioita, joissa yhteisymmärryksen löytyminen tällä hetkellä tuntuu hyvin kaukaiselta. Suomi on suhtautunut verotusoikeuden antamiseen unionille kielteisesti, niin kuin suurin osa jäsenmaista.

Macron painottaa myös euroalueen vahvaa solidaarisuutta, tehokkuutta ja hyötyä. Allekirjoitan nämä, mutta solidaarisuuden toinen puoli on myös vastuu, jota emme voi tässä yhteydessä unohtaa. Macron tuo esille myös yhteisen valtiovarainministerin ja esittää useita muitakin institutionaalisia muutoksia. Itse lähden siitä, että nyt kartoitamme EMUn ongelmat ja haemme parhaat vaihtoehdot ongelmien ratkaisuksi. Tätä työtä teemme nyt hallituksessa ja haemme Suomen kannat EMUn jatkokehittämiseen yhdessä eduskunnan kanssa syksyn aikana.

Torstaina tapaamme EU:n hallitusten päämiesten kanssa Tallinnassa. Uskon, että illan keskustelusta tulee mielenkiintoinen.

Avoin, visioiva ja tulevaan suuntaava tapaaminen presidentti Macronin kanssa

Lauantai 23.9.2017 klo 9:24

Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ei ole turhaan kehuttu hänen aktiivisuudestaan ja visionäärisyydestään Euroopan unionin kehittämisessä. Tapaamisemme eilen oli idearikas, avoin ja inspiroiva. Kävimme asiakokonaisuuksia konkreettisesti läpi, perustellen ja maidemme kokemuksista näkemyksiä vaihtaen.

Ajattelemme hyvin samalla tavalla niin taloudesta, uudistuksista kuin globaalista tilanteesta. Sekä Suomessa että Ranskassa tarvitaan jatkuvaa uudistumista kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi.Arvostan presidentti Macronin tapaa, jolla hän on tarttunut tähän aiheeseen. Kävimme hedelmällisen keskustelun konkreettisista toimista molemmissa maissa. Uskon, että tämän pohjalta voimme jatkaa keskustelua eri yhteyksissä. Hänellä on edessään koko EU:n kannalta tärkeä tehtävä ja omaan kokemukseeni perustuen voin arvata, ettei tehtävä tule olemaan Ranskassakaan helppo.Tuskin kukaan EU-johtajista helppoa tehtävää on näinä aikoina on hakenutkaan.

Macron esitteli alustavasti myös ensi tiistaina lanseeraamaansa aloitetta EU:n uusista visioista. Hän tulee esittämään useita aloitteita, joista toivoo keskustelua ja pohdintaa. Macronin mukaan aloitteet tulevat keskittymään useille eri sektoreille mukaan lukien talous- ja rahaliitto, koulutus ja kansalaisten EU-keskustelun aktivoiminen. Tätä samaa keskustelua meidän tulee myös Suomessa käydä avoimessa ja kehittävässä hengessä, niin kansalaisten, hallituksen kuineduskunnankin sisällä. Marraskuun alussa siihen tarjoutuu eduskunnan osalta hyvä tilaisuus, kun annan pääministerin ilmoituksen EU-asioista. Kansalaisten keskuudessa samaa keskustelua on pyrittävä ruokkimaan aktiivisesti. Myös aktiivista kansalaiskeskustelua tarvitaan.

Kaikki Macronin esitykset eivät varmasti tule saamaan varauksetonta tukea eri jäsenmaissa, ei SuomessakaanUusissa aloitteissa visiointi on tärkeää, mutta taustalla tulee olla myös vastuuta, erityisesti puhuttaessa rahaliiton kehittämisestä. Macronin kanssa olemme kuitenkin hyvin yksimielisiä siitä, että EMU ei ole valmis, sitä tulee kehittää ja uudistaa. Miten? Se on tulevien vuosien iso asia. Työ Suomen kannan muodostamiseksi on jo alkanut ja linjaamme lokakuussa selkeät askelmerkkimme, joita tulen ajamaan myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Tuolloin EMU on virallisesti asialistalla myös päämiesten kokouksessa.

Euroopan unionilla on muiltakin osin edessään hyvin tärkeä syksy. Unionin kehitys on jälleen saanut positiivista tuulta alleen, siihen on tartuttava. Tästä olimme presidentti Macronin kanssa hyvin yksimielisiä. Unionin on oltava aktiivinen toimija, tehostettava päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Maidemme välinen yhteistyö EU-asioissa on ollut aina hyvää ja tiivistä, sitä haluamme vaalia edelleen ja jatkaa määrätietoisin askelein.

Palasimme tänään myös vuosi sitten kesällä yhdessä Suomen ja Ranskan tekemään EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvään aloitteeseen. Meidän on vahvistettava puolustusyhteistyötä EU:ssa. Toivoimme yhdessä Ranskan kanssa, että EU-mailla on poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen.Peräänkuulutimme EU:n ja Naton väliseen yhteistyöhön entistä strategisempaa otetta. Vuosi on kulunut ja edistys eurooppalaisen puolustuksen osalta on ollut nopeaa ja mukaillut niitä askelmerkkejä, joita peräänkuulutimme. Tältä osin saatoimme todeta asioiden edenneen hyvin.

Tänään vetosimme yhdessä sen puolesta, että kehitys EU-puolustuksen osalta jatkuu Eurooppa-neuvoston kesäkuussa linjaamalla tiellä, niin pysyvän rakenteellisen yhteistyön kuin muiden hankkeiden osalta. Me olemme valmiit toimimaan tässä edelläkävijöinä.

Tapaamisessa nousivat esille myös maahanmuuttoon liittyvä kysymykset. Kerroin avoimesti Macronille näkemykseni ja visioni asian ympärillä olevan paineen helpottamiseksi. Euroopan ulkorajat on saatava toimimaan. Hallitsematon turvapaikanhakijoiden virta on kyettävä pysäyttämään. Pakolaisleireillä on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä YK:n kanssa ja ne ihmiset, jotka todetaan oikeutetuksi kansainväliseen suojeluun -pakolaisstatukseen, voimme uudelleen sijoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta EU:n jäsenvaltioihin. Tämä olisi hallittua ja oikeudenmukaisempaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka todella tarvitsevat suojaa. Macron jakoi tämän ajatuksen.

Suomalainen jalkapallo pääsi myös Ranskan kartalle. Perusteellisten keskustelujen päätteeksi annoin EU-kollegalleni maailman pohjoisimman kansallisessa liigassa pelaavan jalkapallojoukkueen paidan, eli Rovaniemen palloseuran. Ja kuten arvata sopii, tämä oli ensimmäinen Ropsin paita myös asiaan vihkiytyneelle Macronille.

EU-kysymysten parissa jatketaan ensi torstaina Tallinnan epävirallisessa päämiestapaamisessa. Silloin Saksan merkittävien vaalien tulos on selvillä ja Macron on heittänyt toistakymmentä EU:n tulevaisuuspalloa ilmaan.

Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaan

Keskiviikko 13.9.2017 klo 14:28

Komission puheenjohtaja piti tänään perinteisen State of Union puheen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Puhe huokui monelta osin tulevaisuuden uskoa, joka ehkä vielä vuosi sitten brexitin jälkimainingeissa loisti poissaolollaan.

Olen tyytyväinen siihen, että puheessa oli pelkän tulevaisuuden maalailun sijaan aimo annos konkretiaa ja realismia. Sitä Euroopan unioni tällä hetkellä tarvitsee. Enemmän tekoja.

Aloitteet, joita halutaan viedä eteenpäin kohdistuvattoimiin, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä on selkeä lisäarvo. Juncker totesi osuvasti ”EU.n tulee olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa”. Tätä näkökulmaa olemme pitäneet myös omissa kannoissamme vahvasti esillä. Aloitteiden määrän vähentäminen jo komission toimikauden alussa on palvellut tätä tavoitetta.

EU on vuoden aikana saanut useita asiakokonaisuuksia eteenpäin mm. puolustuksen, kauppapolitiikan sekämaahanmuuton osalta. Tämä tekemisen on näyttävä tulevina vuosina. Tähän myös Juncker selkeästi puheellaan halusi tarttua.

Olen tyytyväinen, että Junckerin esille nostamissa tavoitteissa ja aloitteissa erotellaan selkeästi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä on lähestymismalli, joka luo mahdollisuuksia asettaa käsillä olevia aloitteitaoikeaan perspektiiviin.

Perussopimusmuutokset eivät edistä tehokasta päätöksentekoa. Tämä oli ohjenuorana myös tänään pidetyssä puheessa. Se on ollut myös Suomen lähtökohtana.

Junckerin puheessa esittämät konkreettiset avaukset olivat monelta osin tervetulleita. Me olemme painottaneet kuluvan vuoden aikana aktiivisesti vapaakaupan merkitystä, kilpailukyvyn kasvattamista sekä työpaikkojen luomista. Yhtälailla olemme edistäneet aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa EU:n on kyettävä ottamaan johtajuus. Tämä luo samalla laajalti kilpailuetua Euroopalle sekä investointimahdollisuuksia Suomelle tärkeällä biotalous sektorilla. 

Konkreettisena avauksena Juncker esitti euroopanlaajuista teollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uutta teknologiaa kehityksen tueksi. Tämä on kokonaisuus, joka on saatava tuloksellisesti maaliin.

Euroalueen kehittämisen osalta puheessa esitettiin useita näkemyksiä. Näihin tarvitsemme lisää konkretiaa. Keskustelua on kuitenkin hyvä käydä avoimesti tietyt periaatteet mielessä pitäen.

Euroalueen kehittämisessä avain on sijoittajavastuuta painottavan pankkiunionin loppuunsaattaminen, kuten Juncker oikein esittääVasta sen jälkeen voimme realistisesti puhua pitkän aikavälin tavoitteista, joiksi Juncker nostaa muun muassa eurobondit

Kulunut vuosi ja tämänpäiväinen komission puheenjohtajan puhe osoittaa, että Euroopan ehkä hieman hallitsemattomiakin vauhtivuosia seurannut apatia on vaihtunut tavoitteelliseksi konkretiaankeskittyväksi realismiksi. Nyt olemme selkeästi kyenneet löytämään asiakokonaisuuksia, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä voimme saavuttaa suuremman hyödyn. EU on hyväksynyt sen, että olemalla pienissä asioissa pieni, voi suurissa asioissa nousta nopeastikin todella suureksi. Työ jatkuu.

Vaikuttaminen EU:ssa on pitkäjänteistä työtä. Sen osoitti tämän päiväinen äänestys metsien hiilinielukysymyksessä LULUCF:ssä. Suomi sai kovalla työllä läpi kompromissin, joka takaa osaltaan Suomen kestävän metsätalouden jatkumisen. Tämän osalta vaikuttaminen jatkuu nyt neuvostossa.

 

Juha Sipilä

Pääministeri

Kasvu kuuluu kaikille

Torstai 31.8.2017 klo 16:25

Suomen tilanne on aivan toinen kuin reilu kaksi vuotta sitten hallituksen aloittaessa. Nyt talous kasvaa euroaluetta nopeammin ja työllisyys paranee. Viime vuonna kasvu oli 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo lähes kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu on ripeää myös loppuvuonna ja koko ensi vuoden. Tämän seurauksena verotulot kasvavat ja erityisesti työttömyysmenot laskevat.

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet asetettiin keväällä 2015:

  • Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden aikana
  • Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021
  • Kokonaisveroaste ei nouse
  • Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin
  • Kestävyysvaje kuriin

Kova työ ja usko Suomen selviytymissuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan palkitaan nyt. Valtion velkaantuminen on taittunut. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, mikäli kasvu jatkuu kahden prosentin tasolla – tämä tavoite on siis saavutettavissa, mutta edellyttää uudistusten tiellä jatkamista. Kokonaisveroaste on laskenut jo pari prosenttia. Työllisyysaste nostaminen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden edellyttämälle tasolle vaatii edelleen töitä.

Meillä on kaikki edellytykset saavuttaa hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet, ennen muuta Suomen velaksi elämisen lopettaminen.  Nyt voi perustellusti sanoa, että valitsemamme linja on toiminut. Yhtäaikaisesti uudistusten kanssa olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja sekä kipeitä säästöjä.

Nyt olemme toisenlaisten haasteiden edessä kuin kaksi vuotta. Työpaikkoja on auki huomattavan paljon. Tärkeintä on myös tästä eteenpäin työllisyyden parantaminen. Budjetissa jatkamme työllistävää politiikkaa esimerkiksi niin, että työtön voi ryhtyä yrittäjäksi tai opiskella työttömyysturvalla ollessaan. 

Tartumme nuorisotyöttömyyteen kattavalla toimenpidepaketilla. Lisäämme ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimatarvetta. Työttömyysturvaa muutetaan aktiivisemmaksi, kun opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan ja yritystoiminnan aloittaminen työttömyysturvalla helpottuu.

Ostovoima varmistetaan

Hallitus on päättänyt tuloverotuksen kevennyksistä ostovoiman ja työllisyyden tukemiseksi noin 300 miljoonalla eurolla. Näin kompensoidaan kikyn vaikutus työn verotukseen tällä kaudella. Hallitusohjelman mukaan veronkevennykset kohdennetaan ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille ihmisille. Solidaarisuusveron alaraja pysyy ennallaan, tämä on oikeudenmukaisuuden teko.

Lasten ja nuorten budjetti

Hallituksen budjettiesitys on myös lasten ja nuorten budjetti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan: 6 700 perhettä vapautuu maksuista. Käynnistämme myös tärkeän kokeilun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Perhevapaauudistus toteutetaan.  Suomi tunnetaan maailmalla äitiyspakkauksesta. Sen arvoa korotetaan kolmellakymmenellä eurolla näin 100-vuotisjuhlavuonna.  Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Päihdeäitien hoitoon panostetaan. Peruskoulujen tasa-arvoa vahvistetaan. Opintotukeen tulee huoltajakorotus. Vähimmäispäivärahat nousevat, samalla pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee.

Keskustan puheenjohtajana olen tyytyväinen, että pystyimme jälleen nostamaan kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Takuueläke luotiin aikanaan Keskustan aloitteesta. Myös maatalousyrittäjien jaksamiseen panostetaan.

Turvallisuus huolestuttaa ymmärrettävästi monia. Budjettiriihessä kuulimme poliisilta tilannekatsauksen Turun tapahtumien tutkinnasta. Lisäsimme jo viime keväänä hallituksen puoliväliriihessä turvallisuuteen rahaa liki sata miljoonaa euroa, rahaa tuli mm. poliisin määrärahoihin.  Budjettiriihessä päätimme lisätä terrorismin torjuntaan 12 miljoonaa euroa lisärahaa ensi vuodelle.

Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017

Maanantai 21.8.2017 klo 12:43

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat,

Toivon, että olisimme voineet aloittaa suurlähettiläspäivät iloisemmissa tunnelmissa. Torstaina Barcelona ja perjantaina Turku. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa epäillään terroritekoa.  Teko oli tuomittava, vastenmielinen ja raukkamainen. Se on vastoin ihmisyyttä ja myös kaikkien uskontojen vastaista.

Erilaiset uhka-arviotkin huomioiden olemme pelänneet ja varautuneet siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa. Tämän tyyppisten iskujen eräänä tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa, ja pyrkiä luomaan sekä kiristämään vastakkainasettelua. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että tämä tavoite ei toteudu. Nyt tarvitaan malttia ja luottamusta ihmisten välillä. Yksittäisen tapauksen perusteella ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vastakkainasettelua tulee välttää. Nyt tarvitaan siltojen rakentamista.

Useat ihmiset yrittivät estää Turun tekijää toteuttamasta tekojaan ja auttaa uhreja.  Nämä rohkeat ihmiset tulevat taustoiltaan eri yhteiskuntaryhmittymistä. Tämäkin osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Meidän kaikkien on yhdessä puolustettava ihmisyyttä sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

Minulle perjantain tapahtumat – se millä tavoin paikalle osuneet ihmiset reagoivat – ovat osoitus myös ihmisten suuresta rohkeudesta, kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. Suomi on avoin, kansainvälinen ja rohkea yhteiskunta. Tältä tieltä ei pidä ottaa harha-askeleita siitä huolimatta, että perjantain tapahtumien jälkeen olisi niin helppoa käpertyä sisäänpäin. Kun terroriteolla yritetään järkyttää yhteiskuntaa, meidän on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tähän tarvitaan Suomessa nyt kaikkien puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja täällä toimivien uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä.

Olemme osa Eurooppaa sen monissa merkityksissä. Tiiviisti yhteistyötä tekevä Eurooppa menee eteenpäin. Kun katson omaa pääministeriaikaani, voin sanoa, että vaikeudet ovat voimistaneet ja tuoneet EU-maita yhteen. Seisomme yhdessä samassa rintamassa terroristeja vastaan ja puolustamme yhteisiä arvojamme. Näin pitää nyt tapahtua Suomessakin. Pienen ihmisjoukon toiminta ei muuta uskoamme ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvyyteen, vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Toimimme entistä päättäväisemmin näiden periaatteiden puolesta. 

Suomen on edelleen autettava hädänalaisessa tilanteessa olevia, sotien runtelemia ja vainottuja ihmisiä, perheitä. Vaikeasta omasta taloudellisesta tilanteestamme huolimatta panostamme jatkossakin niin ihmisten auttamiseen kriisipesäkkeissä, rauhanvälittämiseen kuin otamme vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

Mutta samaan aikaan meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista. Ja jos näin ei ole, meillä pitää olla nopeat keinot väärin perustein Suomeen tulleiden maasta poistamiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjät meidän on kyettävä tunnistamaan aikaisemmin.

Hallituskauden aikana on tehty paljon. Puoliväliriihessä turvallisuus määriteltiin painopistealueeksi. Myös EU:ssa on tehty paljon. Jos tutkinta sitä edellyttää, myös uusia toimia on tehtävä.

Olemme jo hallituskauden alussa päättäneet modernisoida nopealla aikataululla tiedustelulainsäädäntömme vastaamaan nykypäivän turvallisuustarpeita ja toisaalta saattamaan sen samalle viivalle EU-kumppaneidemme kanssa. Emme voi jatkaa niin, että saamme tietoja mahdollisesti kansalaistemme turvallisuuden kannalta vaarallisista henkilöistä ulkomailta, mutta emme pysty riittävällä tavalla ja ajoissa itse henkilöitä tutkimaan. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen tarvitaan ensisijassa suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta se on myös osa kansallista vastuutamme.

Turun tapahtumien jälkeen asian pitäisi olla myös perustuslain näkökulmasta selvä: oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus. Nyt pitää ponnistella yhdessä lainsäädännön voimaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tähän toivon kaikkien eduskuntapuolueiden yhtyvän.

Arvoisat suurlähettiläät,

Vuosi sitten puhuessani täällä suurlähettiläspäivillä Euroopan unionista tunnelmat olivat odottavat ja hieman epätietoiset brexitin vuoksi. Myöhemmin keväällä olisivat vuorossa niin Hollannin kuin Ranskankin vaalit, jotka olisivat voineet pahimmillaan kääntää radikaalisti EU:n suuntaa ja heikentää sen toimintakykyä.

Tunnelmat tänään ovat ehkä jopa toiveikkaat. EU on viimeisen vuoden aikana osoittanut yhtenäisyyttä sekä kykyä katsoa jälleen eteenpäin. Olemme myöntäneet, että Euroopan unionilla on toimintatavoissaan paljon kehitettävää. Uskottavuus ja unionin merkitys kansalaisten silmissä on joka päivä ansaittava.

Viimeisimmät vaalit eri jäsenvaltioissa osoittavat, että tämä luottamus on palautumassa. Jäsenvaltioissa on ymmärretty EU:n kokonaisvaltainen merkitys rauhan, vakauden ja vaurauden takaajana. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

Britannian ero ja komission johtamat eroneuvottelut leimaavat myös tulevaa vuotta. Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusneuvotteluissa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaa etumme ja samalla suojelee unionia ja unionin yhtenäisyyttä. Vaikka neuvottelujen alkumetrit ovat olleet hieman takkuisia, olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.

Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Sen tiedämme jo, että monien tärkeänä pitämiemme asioiden kuten sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen vaatii meiltä entistä suurempia ponnisteluja ilman brittejä.

Kuluvan vuoden aikana Euroopan unionissa on katsottu vahvasti eteenpäin. Tätä on tukenut neuvoston viime kesänä käynnistämä pohdinta 27:n jäsenvaltion unionista.  Prosessin lopputuloksena julkaistiin Roomassa maaliskuussa julistus EU:n tulevaisuudesta. Vaikutimme vahvasti julistuksen sisältöön ja saimme sinne meille keskeiset periaatteet, joilla haluamme luotsata unionia eteenpäin. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta. Olemme osallistuneet näihin sektorikohtaisiin pohdintoihin aktiivisesti ennakoiden.

Suomi on EU:n uudistustyössä keskeisesti mukana. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Sen sijaan perussopimusten muuttamista emme pidä nyt ajankohtaisena. Tämä oli selkeästi lähtökohtana myös maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa. Unionin toiminnan kannalta perussopimusten avaaminen ja siitä seuraava vuosien neuvotteluprosessi halvaannuttaisi pahimmillaan unionin toimintakykyä ja neuvotteluvoimaa. Siihen meillä ei ole varaa. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ja kehittämiselle esimerkiksi puolustuksen osalta ovat olemassa ilman perussopimusten avaamistakin.

Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa voidaan edetä eritahtisestikin, mutta siten, että ovi on jatkuvasti auki kaikille jäsenvaltioille. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Mukana oloon on lähes poikkeuksetta päädytty.

EU:n keskeisiä asioita lähivuosina ovat talouskasvu, turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta.

Kokemuksesta tiedän, että talouden tasapainottaminen ja uudistusten tekeminen ei ole helppoa. Kun se ei ole helppoa täällä – ei se ole sitä Kreikassa, Ranskassa tai Italiassakaan. On paljon helpompaa syyttää ongelmista EU:ta tai vetäytyä yhteisvastuun taakse. Uudistukset on tehtävä ja rakenteet laitettava kuntoon ja sääntöjä noudatettava ennen kuin voidaan edetä EMUn syventämisessä. Tällä hetkellä on ensisijaista viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä, eikä pankkisektorin riskien jakamista. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Eteenpäin on katsottava, mutta sovitut kotiläksytkin pitää tehdä.

Työpaikkojen lisäämisessä sekä kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tästä keskustelemme ensi kuussa Tallinnassa.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomelle ja EU:lle paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus. Bio- ja kiertotalouden osalta EU:n on oltava edelläkävijä. Tässä myös Suomella on vahva rooli. Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden sekä fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta. Suomi on näihin sitoutunut.

Uusiutuvien materiaalien käyttöönottoa on edistettävä. Mielestäni maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus toimii päinvastaiseen suuntaan. Asiassa tarvitaan edelleen laajaa kansallista rintamaa ja yhteistyötä, jotta voimme taata, ettei teoreettisilla maankäyttösektorin laskentasäännöillä hankaloiteta metsiemme kestävää käyttöä ja biotaloutemme vahvaa pohjaa. Keskustelin tästä eilen Ruotsin pääministerin kanssa ja jatkamme aiheesta perjantaina Tukholmassa. Niin kutsuttujen metsäisten maiden on jatkettava yhteistä ponnistelua hyvän ratkaisun löytämiseksi.

Myös valmistautuminen tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on alkanut. Nyt kun yksi suurimmista nettomaksajista on poistumassa, neuvottelutilanne on haastavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rahoituskehysten osalta kovaa vääntöä käydään niin budjetin kokonaistasosta kuin sisältöjen painotuksista.

Budjetin kokonaistasoa määriteltäessä Suomen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Sisältöihin ehdimme vielä palata.

Toinen tärkeä kokonaisuus ajankohtaisessa EU-työssä on turvallisuus. Turun ja Espanjan tapahtumat korostavat jälleen yhteistyön merkitystä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja yhteistyössä. Euroopan unioni on tärkein työkalumme tässä työssä. Yhteistyötä EU:n piirissä ja myös kahdenvälisesti on vahvistettava ja kehitettävä määrätietoisesti. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tietojen vaihdon parantaminen ovat parasta, mitä eurooppalaiset maat voivat tehdä.

Suomi on ajanut pitkään EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Teimme yhteisen aloitteen Ranskan kanssa kesäkuussa 2016. Asia on edennyt ripeästi viimeisen vuoden aikana. Kehitys on ollut luontevaa ja Suomi on ollut vaikuttamisen etunenässä.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme selkeästi tavoitteen edetä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken. Konkreettisia askelmerkkejä tämän osalta linjataan syksyn aikana. Suomi painottaa pysyvän yhteistyön osalta avaruusyhteistyötä, hybridiosaamista sekä meriteknologiaa. Näiden lisäksi olen keskustellut mm. kyper-yhteistyön lisäämisestä. Nyt haemme aktiivisesti yhteistyömaita painopisteidemme tueksi. Tähän saakka olemme tehneet tiivistä yhteistyötä mm. Ranskan ja Saksan kanssa. Suomi on ollut aktiivinen myös tällä rintamalla perustamalla nopealla aikataululla Hybridiosaamiskeskuksen Helsinkiin.

Muuttoliikkeen hallinta tulee pysymään edelleen agendalla. Kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on vaikutettava tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin juurisyihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja varmistettava kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen vastuunkantoon.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen kannalta tulevat vuodet EU-politiikan osalta ovat erityisen mielenkiintoiset. Kahden vuoden päästä olemme puheenjohtajavaltio. Pöydälle tulee isoja ja merkittäviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä rahoituskehyksistä alkaen. Valmistelu eri tasoilla on jo alkanut.

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Suomen puheenjohtajuus näkyy laajalle ja me käytämme tätä aktiivisesti hyväksemme Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi, ja myös suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa sekä Euroopan unionissa että globaalisti.

Hallitus hyväksyi maaliskuussa arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen reunaehdot. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnak­kaiseloa sekä ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa.

Ilmastonmuutos kärjistää entisestään monia ongelmia, mukaan lukien lisää järjestäytymätöntä muuttoliikettä ja aiheuttaa uudenlaisia konflikteja. Ennusteiden mukaan suuret alueet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulevat lähivuosikymmeninä asuinkelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Pariisin sopimuksen nopea toimeenpano ja energiatransition maailmanlaajuinen edistäminen ovat välttämättömiä. USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä lisää haasteita. EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastopolitiikassa ja saatava oma 2030-ilmastopakettinsa valmiiksi.

Arvoisat kuulijat,

Suomen talous on monen vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt vihdoin kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi jo lähes kolmeen prosenttiin. Miksi näin?

Kansainvälinen suhdannekin on parantunut, mutta muutos ei ole dramaattinen. Jatkon suhteen olen kuitenkin optimistinen. Suomelle keskeisen EU-alueen kasvu tukisi myös Suomen talouden kasvua. Ei ole myöskään syytä aliarvioida kasvavaa luottamuksen merkitystä niin euroon kuin yleensä EU-alueen kykyyn uudistua. Usko EU:n kykyyn selvitä eteen tulevista haasteista luo pohjaa investoinneille.

Suomen talouskasvun nopeutuminen on monen tekijän summa. Olennaisin kaikista on uskon palauttaminen kansantalouden kestokykyyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn muutos. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus sekä kolmen viimeisen vuoden lähellä nollaa olleet palkkaratkaisut ovat luoneet pohjan työn kilpailukyvyn nopealle parantumiselle. Myös tuottavuuden kehitys on viimeinkin lähtenyt oikeaan suuntaan. Samaan aikaan keskeisten kilpailijamaiden kustannukset ovat nousseet. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy jo yritysten vientimenestyksessä.

Olennaisessa osassa ovat myös monet rakenteelliset uudistukset ja sääntelyn keventäminen. Työmarkkinoihin liittyen on tehty valtava joukko pieniä, mutta välttämättömiä uudistuksia, jotka luovat kannusteita työn vastaanottamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti olemme myös tukeneet talouskasvun edellytyksiä vapauttamalla markkinoita kilpailulle ja purkamalla kilpailua rajoittavia normeja. Tämä koskee mm. kauppaa, liikenne- ja logistiikkasektoreita kuin esimerkiksi rakentamista. SOTE-uudistuksen tavoitteet ovat muualla, mutta on selvää, että uudistus on lisännyt kiinnostusta myös Suomen terveyssektoriin.

Olen myös iloinen siitä, että luottamus kotimarkkinoilla vahvistuu koko ajan. Parantuneen taloustilanteen myötä moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja yhä harvempi pelkää menettävänsä sen. Kotitalouksien kasvaneen luottamuksen seurauksena yksityinen kulutus on ollut talouskasvua edelleen vahvistava tekijä.

Lisäksi on korostettava eri julkisten toimijoiden sinnikästä työtä eri toimialoilla niin telakoiden, kaivosten, autotehtaiden tai datakeskusten pitämiseksi tai houkuttelemiseksi Suomeen. Sama koskee myös suomalaisesta metsästä kumpuavia uusia tuotteita ja innovaatioita. Näissä monessa hankkeessa tai yleensä toimialojemme kansainvälisen tietoisuuden lisäämisessä myös teidän monen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä.

Hyvät kuulijat,

Osallistuin juuri kesällä suurelle Team Finland -matkalle Pekingiin. Matkan aikana allekirjoitettiin myös ennätysmäärä erilaisia yhteistyösopimuksia. Tämän taustalla oli tietysti pitkälti UM:ssä ja TF-verkoston puitteissa tehty pitkäaikainen suunnittelu sekä poliittinen valmistelu. Tämä ja syksyllä tekemäni Meksikon ja Argentiinan matkat osoittivat jälleen kerran, kuinka tärkeä rooli ulkomaanverkostolla ja teillä jokaisella on yrityspalvelujen vahvistamisessa ulkomailla ja siten Suomen talouden kasvun edistämisessä.

Team Finland -toimintaa on päätetty uudistaa sen jälkeen kun edellisen kerran kokoonnuimme suurlähettiläspäiville. Uudistuksen tavoitteena on purkaa siiloutunutta palvelurakennetta, selkeyttää edelleen palvelulupausta ja määritellä selkeästi palveluiden tuottamisvastuut. Henkilöresursseja on kohdennettava enemmän asiakasrajapintaan ja kotimaan toiminnoista ulkomaille.

Nykyjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettava ja kyettävä saamaan aikaan suurempi vaikuttavuus. Perustettavan innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland- osakeyhtiön perustamisella tavoitellaan suomalaisen vienninedistämisverkoston vahvistamista vähintäänkin kilpailijamaiden tasolle. Onnistumistamme mitataan yritysten tyytyväisyydellä saamiinsa palveluihin.

Yhteenvetoa talouskehityksen osalta voi todeta, että monista vaikeista ja paljon kritiikkiäkin saaneista ratkaisuista huolimatta – tai ehkä niiden johdosta, olemme suhteellisen vakaalla kasvu-uralla. Vienti vetää ja Suomeen taas investoidaan. Hallituksella on vielä paljon tehtävää ja sitä jää myös seuraavallekin hallitukselle.

Olennaista on, että haemme kasvulle nyt oikeaa kulmakerrointa. Pääministerinä minun olisi poliittisesti helppo kannustaa verojen laskuun ja palkkojen korotukseen – niin olisi varmasti helpointa mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja monen vaikean vuoden jälkeen. Se olisi kuitenkin vastuutonta talouspolitiikkaa. Myönteisessä suhdannetilanteessa meidän on oltava pidättyväisiä niin veronalennusten suhteen kuin työmarkkinoillakin.

Arvoisat suurlähettiläät,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen satavuotisjuhlien tunnus on "yhdessä". Tuo tunnus tuli hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime perjantaina Turun torilla. Selviämme myös terrorismin todellisuudesta parhaiten yhdessä.

Kokemistamme vastoinkäymisistä ja kriiseistä huolimatta voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Elämme jälleen yhtä murroskautta. Eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, ettemmekö tästäkin selviä. Entistä vahvempina.

Monissa teidän asemamaistanne 100-vuotiaalla on suuri symbolinen merkitys. Toivon että käytätte tätä hyväksenne juhlavuoden huipentuessa, ja välitätte Suomen viestiä ylpeänä eteenpäin miettien juhlavuoden teemaa.

Jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, uudistuvan ja nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. Tämäkin työ on osoitus päättäväisyydestämme yhteisten suomalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

 

Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 22:12

Vierailin tänään Berliinissä ja tapasin liittokansleri Angela Merkelin. Tapaaminen toteutui erinomaisena ajankohtana. Eurooppalainen keskustelu mm. EMUn (talous- ja rahaliiton), puolustuksen ja ilmastoasioiden osalta käy aktiivisena.

Meille on Merkelin kanssa kehittynyt näiden kahden vuoden aikana hyvä ja luottamuksellinen suhde. Osaltaan sitä on tiivistänyt se, että Eurooppa-neuvostossa istumme vierekkäin. Siten voimme käydä avointa keskustelua kokoustenkin yhteydessä.

Tämän päivän tapaaminen oli erinomainen ja vahvisti yhteisiä näkemyksiämme useilla sektoreilla. 

EU:n puolustusulottuvuus nousi vahvasti esille. Olemme olleet perinteisesti Saksan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Haluamme edetä ripeästi ja kunnianhimoisesti myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Niin Suomi kuin Saksa ovat ilmaisseet vahvan tahdon saada asia lopulliseen päätökseen ja jäsenmaiden väliseen yhteisymmärrykseen viimeistään tämän vuoden aikana. Hankkeiden osalta Saksa ja Suomi tulevat tekemään vahvaa yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Myös Ranska on ollut puolustusyhteistyön kehittämisessä aktiivinen.

Puhuin Ranskan presidentin Macronin kanssa viime viikolla. Myös hän ilmaisi vahvan tahtonsa edetä puolustuksen kehittämisessä kunnianhimoisesti. Merkel vahvisti omalta osaltaan tämän ranskalaisten tahtotilan. Suomella on näin rinnallaan vahvat kumppanit Euroopan turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä.

Kävimme Merkelin kanssa syvällisen keskustelun EMUn kehittämisestä sekä Saksan näkemyksistä edetä asiassa. Keskustelu osoitti linjamme yhteneväisyyden. Tässä kohtaa meidän pitää pystyä erottamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää pystyä kehittämään talous- ja rahaliittoa, myös merkittäville muutoksille on tarve. Tämä ei ole kuitenkaan seuraavan vuoden tai edes vuosien tavoite. Totesimme Merkelin kanssa yksimielisesti, että reunaehtojen toteutuessa voimme edetäkin. Reunaehtoina näemme mm. yksittäisten jäsenvaltioiden oman talouden kuntoon laittamisen ja omat sisäiset toimet, esimerkiksi pankkisektorin täytyy olla huomattavasti paremmassa kunnossaPankkien ongelmat eivät saa kaatua enää yhteisesti maksettavaksi

Ilmastokysymyksissä EU:n on otettava johtajuus. Yhdysvaltojen päätökset vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta johtavat siihen, että meidän oltava vielä selvemmin pilotin paikalla tässä asiassa. Suomi on tässä etulinjassa. Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia. LULUCF:n osalta asetettu vertailuajanjakso on epäoikeudenmukainen. Sovimme Merkelin kanssa, että ympäristöministerimme jatkavat asian käsittelyä ja pyrkivät omalta osaltaan löytämään yhteisymmärryksen.

Berliinistä matka jatkuu Brysseliin ja Eurooppa-neuvostoon. Juhannusta pääsen viettämään tiukasti eurooppalaisten kysymysten äärellä.

Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassa

Tiistai 20.6.2017 klo 14:40

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Työllä on keskeinen merkitys yhteiskunnan sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi. Nyt työ on murroksessa.

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin edellytys. Siksi työ on myös hallituksen politiikan keskiössä. Hallitus on pyrkinyt madaltamaan kaikin keinoin työllistämisen kynnyksiä. Työ ja ahkeruus ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kaikille tasa-arvoinen tie vaurauteen. Tästä on pidettävä kiinni.

Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jonka tehtävä on tunnistaa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien. Tulevaisuusselonteoissa linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Me teemme nyt tulevaisuusselonteon kahdessa osassa, jotta siitä voidaan keskustella eduskunnan kanssa jo nyt, eikä vain hallituskauden lopussa. Selonteossa tehty työ perustuu avoimelle yhteistyölle ja jatkuvan ennakoinnin hyödyntämiselle päätöksenteossa.

Tulevaisuusselonteon luonteeseen kuuluu myös tulevaisuuden sanoittamista ja aktiivista rakentamista. Selonteon on tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden me Suomelle haluamme. Työn murroksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja siitä saatavan arvon uudelleen määrittelyä. Se tarkoittaa myös murroksen johdosta tehtäviä päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa niin sosiaaliturvaan kuin verotukseen.

Tulevaisuustyön tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta. Tarkoitus on valmistautua erilaisiin muutoskulkuihin ja tarkastella kriittisesti nyt tehtäviä päätöksiä näiden mahdollisten muutosten kautta. Tärkeää on myös ravistella irti nykyhetkestä ja ratkaisuista. Ne perustuvat usein siihen, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

Meidän tulevaisuusselontekomme aihe on työn murros. Tässä selontekoprosessissa etsitään vastauksia laajoihin työn murrosta ja tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Nyt annettu selonteon ensimmäinen osa tuottaa tietoa työn muutoksen laajasta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Se nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Niihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Selonteon toinen osa, kevätkaudella 2018, kokoaa näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen sekä tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta nyt tähän ensimmäiseen osaan:

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa rakennetaan jaettua ymmärrystä työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta. Keskeisimmät kysymykset käsittelevät sitä, kuinka työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja monen yhteiskunnallisen järjestelyn, kuten sosiaaliturvan tai verotuksen pohjan. Toisaalta murros ja muutos luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toiminnan ja itsensä työllistämisen muodoille, kuten alusta- ja jakamistaloudelle.

Yksi suurimmista haasteista on, että työtä ja työmarkkinoita haastaa eriarvoistuminen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että teknologian edistyminen kohtelee erityyppisiä tehtäviä eri tavoin ja eri tahdissa. Työntekijöillä on erilaisia voimavaroja ja resursseja. Työn, työmarkkinoiden ja työn arvon polarisaatiosta seuraavat epävarmuuksia ja riskejä.

Työn ja työelämän muutoksista on viime vuosina esitetty monia erilaisia arvioita – milloin työelämä menee parempaan, milloin huonompaan suuntaan. Voidaan yleistää, että keskimäärin suomalaisilla menee töissä hyvin. Pohjoismainen työelämä on Euroopan parasta. Silti on kasvava määrä ihmisiä, joille kasaantuu kohtuuttomasti työhön ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta. Työn murrokseen täytyy suhtautua vakavasti.


Arvoisa puhemies!

Selonteossa työn tulevaisuudesta on tunnistettu kaksi keskustelulinjaa. Toinen niistä korostaa tuottavuutta ja kilpailukyvyn kehitystä. Toinen korostaa työn merkityksellisyyttä ja muuttuvia arvoja. Kumpikin keskustelu on yksinään vajavainen, siksi tarvitaan sillanrakentamista.

Työn murros on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Siihen ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Työn murroksessa voi murtua kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys. Orastava talouskasvukaan ei enää automaattisesti takaa entisenlaista työllisyyden kasvua.

Murroksen seuraukset yhteiskunnassa voivat olla valtavia. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä muutos sisältää ja merkitsee ja miten siihen vaikutetaan.

Millaista työelämä on ja miten työ lisää osallisuutta, vaikuttaa yksilöihin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Tämä selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Kun sanotaan työn olevan murroksessa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tarkoitus ei ole koota listoja siitä, mikä työ tai mitkä ammatit häviävät ja mitkä eivät, vaan valottaa syvää ja sukupolvien yli jatkuvaa muutosta. Selonteon tässä vaiheessa on nyt tunnistettu seuraavat viisi muutoskokonaisuutta:

1) Työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset

Tällä tarkoitetaan sitä, että automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn organisoinnin tapoja ja vähentävät kustannuksia. Yhtäaikaisesti työpaikat vähenevät ja ammatinkuvat hämärtyvät. Syntyy yhä enemmän väliaikaisia organisaatioita ja yhteisöjä.

2) Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos

Jos työtä tehdään ilman perinteistä työntekijä-työnantaja-suhdetta, muutospaineita kohdistuu keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin ja prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike.

3) Toimeentulon muutos

Viittaa siihen, että jos toimeentulo rakentuu useista puroista, niin ihminen tarvitsee uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja tulla toimeen ja uudenlaisia turvaverkkoja pirstoutuvan toimeentulon tueksi. Tässä muutoksessa toimeentulon ja tuottavuuden polarisaatiokehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

4) Osaamisen muutos

Tarkoittaa sitä, että jos muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja laveaa osaamispohjaa, niin osaamistarpeet muuttuvat taidoiksi yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiin, hallita omaa toimintaa ja toimia muiden kanssa. Myös osaamisen eriarvoistumiskehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Ja viimeisenä:

5) Työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos

Tällä tarkoitetaan sitä, että työ ei enää aina ole pääasiallinen väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ ei myöskään enää tarkoita sitä, mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Tästä huolimatta ihmiset voivat kiinnittyä yhteiskuntaan jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Tätä on vahvistettava.

Kun työntekijän ja työnantajan, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät, keskeiset yhteiskunnan rakenteet, kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja lainsäädäntöön kohdistuu uudistamispaineita. Muutoksien pohjalta olemme tunnistaneet isoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ne ovat muun muassa seuraavanlaisia:

- Miten järjestetään hyvinvointiyhteiskunta, jos talouskasvusta huolimatta kasvava osa ihmisistä jää perinteisen työelämän ulkopuolelle ja palkkatyön verotuksesta saatava rahoituspohja murenee?

- Miten järjestetään yhteiskunnan turvaverkot, jos perinteiset hyvinvointiyhteiskunnan rajanvedot ja säännöllisyydet hämärtyvät ja muuttuvat neuvoteltaviksi?

- Miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan, jos ei työn kautta ja miten uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

- Miten luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien ihmisten pärjäämiselle ja ehkäistään eriarvoistumiskehitystä?

- Miten taataan lavea osaamispohja ja joustavat, yksilölliset osaamisen polut läpi elämän?

- Miten työstä ja sen arvosta keskustellaan nyt ja tulevaisuudessa?

- Pitäisikö luovaa tuhoa eli vanhojen yritysten ja ammattien katoamista ja uusien kehittymistä nopeuttaa ja miten helpotetaan uuden toiminnan käynnistämistä yrityksissä tai uuden työn ja tekemisen löytymistä yksilölle?

Moniin kysymyksiin on jo tehty ja tehdään paljon työtä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta aikajänteestä huolimatta selonteko ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt tehtävissä poliittisissa päätöksissä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin perustulokokeilusta. Se käynnistettiin tämän vuoden alusta. Perustulo voi olla jatkossa merkittävä osaratkaisu työnmurroksessa. Kokeilumme on maailmalla pistetty merkillä ja se herättää paljon mielenkiintoa. Tulevaisuusselonteon 2. osan valmistuttua meillä on jo tuloksia perustulokokeilusta.

Myös hallituksen puolivälintarkastuksessa tekemä linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta on hyvä esimerkki siitä, että työn murrokseen vastataan. Sitä selontekotyö voi omalta osaltaan pohjustaa ja tukea. Uuden talouden ja työn mahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa Suomen tekoälyohjelmalla ja liikennekaarella.

Työn ja talouden mahdollisuuksia vahvistetaan myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen tiivistyvällä yhteistyöllä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, kokeilevan teknologian hyödyntämisessä ja testialustojen tarjoamisessa. Hallitusohjelman kärkihankkeissa jatketaan innovatiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä. Tänä keväänä on avattu kokeilunpaikka.fi -alusta uusille kokeiluille ja niiden rahoitukselle.

Tulevaisuuden työ on myös entistä digitaalisempaa ja kansainvälisempää. Koulutusjärjestelmäämme on suunnattava tukemaan erityisesti näitä kahta megatrendiä. Tämä hallitus on jo panostanutkin kumpaankin näistä.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka ovat siis merkittävältä osin luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla muuttumattomassa tilassa samaan aikaan, kun toimintatavat niin työn tekemisessä kuin teknologian kehittyessä muuttuvat.

Tulevaisuuden työ edellyttää lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä työnantajilta ja työntekijöiltä. Työmarkkinarakenteiden ja lainsäädännön on kehityttävä tukemaan näitä. Työpaikat ovat entistä erilaisempia ja kohtaavat erilaisen kansainvälisen kilpailun.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuus määrittää kansantalouden vaurauden. Tulevaisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työn järkevämmälle tekemiselle ja luovuuden vapauttamiselle.

Yrittäjämäinen työn tekeminen lisääntyy ja ylipäätään pienten yritysten merkitys kasvaa edelleen. Yksinyrittäjyys on kasvanut hurjasti pelkästään 2000-luvulla, millä on monia puolia ja vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse palkkatyöstä luopumista, vaan sitä että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee. Yhteistyötaidot korostuvat. Samalla pitäisi korostua se, että myös rakenteet antavat yhteistyölle tosiasiallisen mahdollisuuden.


Hyvä puhemies!

Hallitus haluaa varmistaa:

Että meillä on tarvittavat kyvykkyydet digitalisaation, tekoälyn, automaatio tai ekosysteemiajattelun hyödyntämiseen.

Että meillä on näkemyksellistä johtajuutta, joka tunnistaa maamme vahvuuksia ja osaa hyödyntää niitä.

Että tunnistamme hallinnolliset, asenteelliset, säädökselliset ja rahoitukselliset pullonkaulat uusien ratkaisujen muotoutumiselle ja teemme kaikkemme niiden poistamiseksi.

Tarvittavat ratkaisut liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen, työn merkityksellisyyden vahvistamiseen, itsensä työllistäjien ja yksin työskentelevien parempaan kohtaamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän
jatkuvan osaamispohjan rakentamiseen. Näillä kysymyksillä menemme myös kohti selonteon toista osaa, jossa lähdetään rakentamaan ratkaisuja ja politiikkavaihtoehtoja.

Teknologia tuottaa paljon vapautta, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille. Meidän on uskallettava muuttua maailman mukana.

Tulevaisuusselonteko tehdään avoimesti keskustellen. Kutsumme keskusteluun ja yhteistyöhön mukaan laajalti erilaisia sidosryhmiä ja tahoja, jotka jo tekevät työtä Suomen tulevaisuuden eteen.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

Maanantai 19.6.2017 klo 12:23

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Parlamentarismin ydin on, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja että hallitus voi jatkaa niin kauan kuin tämä luottamus on olemassa, yleensä vaalikauden loppuun saakka. Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava. Pääministerinä katson myös, että hallituksen on syytä pyytää eroa, jollei se ole toimintakykyinen, eikä pysty toteuttamaan tehtäväänsä.

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, että arvioni mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Kaikki päätökset ja mielipiteet perustuvat arvoihin. Jokainen puolue on rakentunut tietoisesti tai tietämättään kukin omalle arvopohjalleen. Käytännön päätöksenteossa hallituksessa arvoista nousevien mielipiteiden pohjalta tehdään kustakin päätettävästä asiasta kompromissi. Joskus se on helpompaa, joskus hyvin vaikeaa. Kuultuani lauantaina Perussuomalaisten puoluekokouksen päätöksen ajattelin arvoeron hallituspuolueiden välillä kasvaneen merkittävästi henkilövaihdosten vuoksi.

Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut, kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Päätimme valtiovarainministeri Orpon kanssa, että ennen johtopäätösten tekemistä käymme selventävän keskustelun perussuomalaisten uuden puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon kanssa. Näin myös teimme. Tuo keskustelu oli mielestäni hyvä, suora, avoin ja rehellinen.

Mietittyämme tilannetta ministeri Orpon kanssa, päädyimme ehdottamaan, että hallitusyhteistyö Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa ei enää voi jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.

Lisäksi Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja kertoi jäävänsä Brysseliin. On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.

Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät päättivät maanantai-iltana ehdotustemme mukaisesti lopettaa yhteistyön Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Arvoisa puhemies!

Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja. Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.

Tiedossani oli myös, että liikehdintä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan. Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki Perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi valtioneuvoston jäsentä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään. Ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet arvopohjan päätöksenteossa säilyvän samana kuin aiemmin. Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta.

Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta. Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut. Päätimme ministeri Orpon kanssa esittää Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia. Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä. Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät ehdotuksemme myöhemmin tiistai-iltana.

Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.


Arvoisa puhemies!

Mennään ajassa hiukan taaksepäin toukokuuhun 2015, jolloin Tasavallan presidentti nimitti nykyisen hallituksemme. Sen muodostivat eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen - Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kansallinen Kokoomuksen - eduskuntaryhmät.

Silloin, tässä salissa, kerroin, että hallitusohjelmamme kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehyenä kansakuntana. Olemme tätä siltaa nyt rakentaneet kaksi vuotta. Olemme saaneet myös paljon aikaan. Tilanne on parantunut suunnitellusti.

Hallituskokoonpanossamme on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen neljä yksittäistä muutosta. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta strategiseen hallitusohjelmaamme. Ei ole nyt käsittelyssä olevalla parlamentaarisen pohjan muutoksellakaan. Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.



Arvoisa puhemies,

Talouden saralta kuuluu päivittäin hyviä uutisia laajalla rintamalla. Teollisuuden liikevaihto on viimeisen tiedon mukaan kasvanut alkuvuonna 12,2 prosenttia ja palveluiden 7,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi 19,5 prosenttia. Hyvien uutisten seurauksena konkurssien määrä on vähentynyt alkuvuonna lähes 30 prosenttia.

Kaikki nämä hyvät uutiset tiivistyvät siihen, että talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Yritysten usko tulevaan on palautunut, minkä seurauksena investoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia. Ensimmäinen tieto toisesta neljänneksestä kertoo, että talous on jatkanut nopeaa kasvuaan.

Talouskasvun nopeutuminen on ehdoton edellytys työllisyyden parantumiselle. Kohentuva työllisyystilanne merkitsee myös pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantumista. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut lähes 12 000 vuoden aikana, mutta on toki edelleen liian korkealla tasolla (109 200).

Tehtävämme on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Tästä urakasta linjaukset on pääosin tehty kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suomen taloudella on edessään niin merkittävät haasteet, että lisää kasvua ja työpaikkoja tarvitaan. Tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Emme halunneet vaarantaa tätä hyvää kehitystä.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Suomi on aktiivisesti ajanut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Haluamme olla jatkossakin aktiivinen toimija Euroopan unionin kehittämisessä.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Nämä edellä mainitut kokonaisuudet nojaavat vahvasti hallituksen keskeiseen periaatteeseen yhtenäisestä ja toimintakykyisestä Euroopan unionista, joka pohjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kunnioittamiseen, tehokkaaseen päätöksentekoon sekä sääntöjen noudattamiseen. Tämän kaiken pohjana hallitus näkee tärkeänä yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavalla tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.


Arvoisa puhemies!

Perustuslain keskeisimpiin normeihin kuuluu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan. Näin ollen käsillä ei ole perustuslain 62 § tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Myös 26 § säädettyä ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämistä on pidettävä tarkoitettuna erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.

Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on.


Ärade talman!

Förra veckan skedde en förändring i statsrådets parlamentariska bas.

Det är dock inte fråga om en i 62 § i grundlagen avsedd betydande ändring av statsrådets sammansättning. Förändringen i regeringens parlamentariska bas har inte inverkat på regeringens sammansättning. Samma medlemmar fortsätter som medlemmar i statsrådet även efter förändringen.

Finland behöver en funktionsduglig regering, och det har vi.

Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtunut muutos ja viime viikon poliittiset tapahtumat ovat kuitenkin siinä määrin merkittäviä, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa välittömästi eduskunnan arvioitavaksi. Tämä perustuslain 44 § mukainen valtioneuvoston tiedonanto antaakin eduskunnalle mahdollisuuden keskustella hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista ja tarvittaessa äänestää hallituksen luottamuksesta.

Suomen biotalousstrategia ja vastuullisuus

Torstai 15.6.2017 klo 15:56

Pääministeri Juha Sipilä Farmari-näyttelyn Biotalous ja vastuullisuus –seminaarissa

(muutosvarauksin)

Kestävään kehitykseen kuuluu oleellisena osana ylisukupolvisuus. Monet nyt näyttelyssä kirmaavat lapset näkevät seuraavan vuosisadan.

He kohtaavat elämänkaarensa aikana maailman, jossa ruuan tuotanto, vesivarannot, ilmasto ja monet muut elämän perustekijät ovat tyystin toisenlaisessa asennossa kuin nyt.

Ensi vuosisadan alkaessa meitä on täällä maapallolla huomattavasti nykyistä enemmän.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa ruoantuotannon reunaehtoja. Vedenpinnan kohoaminen ja aavikoituminen uhkaavat aiheuttaa valtavia ongelmia.

Ongelmien seuraukset tulisivat näkymään kaikkialla, ei vain siellä, missä ympäristölliset muutokset ovat kaikkein voimakkaimpia. Osa muutoksista konkretisoituu jo nyt poliittisina ja myös aseellisina konflikteina ja niiden aiheuttamina muuttoliikkeinä.

Hyvinvoivilla alueilla tilanne näyttää toiselta. Kuluttajien toiveet ja vaatimukset muuttavat kysyntää halvasta ruuasta laadukkaaseen. Halutaan parasta ja onneksi usein paikallista.

Kasvaneen hyvinvoinnin myötä vaatimukset ekologisen jalanjäljen pienentämistä ovat kasvamaan päin. Onneksi näin.

Hyvät kuulijat,

Itselleni on selvää, että näihin haasteisiin on haettava yhteisiä ratkaisuja. Ajattelen vahvasti niin, että ilman kehittynyttä kiertotaloutta ihmiskunta ei kykene ratkaisemaan tulevaisuuden resurssitarpeita rauhanomaisesti, yhdessä sopien, kaikkien oikeutetut tarpeet huomioiden.

Kiertotalous laittaa meidät pohtimaan kuinka tuotannon sivuvirrat ja jätteet voidaan hyödyntää niin, että materiaali- ja energiakierrot saadaan osaksi arkipäiväämme.

Tarvitsemme tähän paitsi kiertotaloudessa mahdollisuuksia näkeviä yrityksiä ja yrittäjiä, myös enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitsemme myös biotalouden puolelle. Uusia tuotteita voidaan odottaa etenkin lignoselluloosasta ja kuiduista. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla. Puusta voidaan tehdä kaikkea mitä öljystäkin.

Myös biotaloutta tulee toteuttaa kiertotalouden hengessä.

Energiaksi tulee jatkossakin hyödyntää ne jakeet, joille ei ole muuta käyttöä. Suomi ei lähde siitä, että metsiä kasvatettaisiin ja hakattaisiin nimenomaan energiatarpeisiin. Tavoite on mahdollisimman järeä puu, josta saadaan korkean jalostusarvon tuotteita. Puurakentaminen on tavoitteista yksi tärkeimmistä.

Esimerkiksi sahanpurut, kuoret ja oksat muut jakeet, joille ei tällaista käyttöä löydy, on järkevää hyödyntää uusiutuvana energiana.

Arvoisat kuulijat,

Onko Suomen kierto- ja biotalousstrategia toteutettavissa kestävästi. Etenkin metsiemme ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua.

Mitkä sitten ovat metsiemme ilmastovaikutukset?

Lyhyesti sanottuna Suomen metsät viilentävät ilmastoa. Kasvaessaan metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia.

Suomessa kasvu on ollut jo pitkään suurempaa kuin metsien käyttö ja puuston luontainen poistuma. Suomen metsien hiilivarasto siis suurenee joka vuosi. Tämä viilentää ilmastoa.

Olemme kuitenkin nyt tilanteessa, jossa Suomeen kaavaillaan useita puun käyttöä lisääviä hankkeita. Romuttavatko uudet hankkeet metsiemme ilmastovaikutukset?

Eivät. Suomen metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin. Hiilivarasto tulee jatkossakin kasvamaan, emme siis pura tätä kertynyttä hiilivarastoa.

Hiilivaraston vuosittainen kertymisvauhti tulee metsien käytön lisääntymisen myötä hidastumaan nykytilanteeseen nähden, mutta kasvaa siis edelleen. Tämä on se perusta ja ohjaava punainen lanka metsien kestävälle käytölle. Metsiemme kestävän käytön raja on tarkkaan määritelty, sitä noudattaen, metsämme kasvavat ja hiilivarasto lisääntyy.

Meidän on huolehdittava myös eurooppalaisella tasolla, että biotaloutemme perusta ja metsiemme kestävä käyttö ymmärretään, eikä sille säädetä ylimääräisiä esteitä. Tästä esimerkkinä mm. metsien hiilinieluihin liittyvä LULUCF-lainsäädäntö tai biomassan kestävyyskriteerit. Tältä osin meidän on pidettävä tiukasti huoli kansallisista eduistamme.

Entä monimuotoisuus, onko metsäluontomme monimuotoisuus uhattuna?

Ministeri Tiilikainen halusi tätä asiaa erikseen selvittää tutkijoilta. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime vuonna tekemä yhteisselvityksen myös korkeammilla hakkuutavoitteilla voidaan metsäluonnon monimuotoisuus turvata, mutta se vaatii lisätoimia nykykäytäntöön verrattuna.

Tämä viesti lisätoimista on otettu tosissaan vastaan ja selvityksen edellyttämä työ on tiiviisti käynnissä.

Metsäluonnon suojelun eli ns. METSO-ohjelman rahoitusta nostettiin puolivälitarkastelussa. Ministeri Tiilikainen etsii talousmetsien puolelle nykyistä parempia käytäntöjä. Monimuotoisuuden kannalta meillä on tarve jättää nykyistä enemmän hakkuiden yhteydessä eläviä jättöpuita ja kaadettuja lahopuita.

Muita toimia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat mm. :

  • Hossan uusi kansallispuisto
  • Soidensuojelua täydenntäminen 30 000 hehtaarilla valtion maita
  • Yksityismailla METSO-ohjelma jatkuu, yli 60 % v. 2025 tavoitteesta täyttynyt
  • Luontolahjani 100-vuotiaalle -suojelukampanja
  • YM valmistelee säädöksiä, joilla perustetaan lähivuosina n. 670 000 ha luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita
  • Natura-verkostoon ja ns. vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluneiden yksityismaiden suojelu lähes valmis, yhteensä n. 346 000 ha.

Hyvät kuulijat,

Haluan lopuksi onnitella maatalouden neuvontatyötä tekeviä kunnioitettavasta, 220 vuoden etapista.

On paljon teidän ja edeltäjienne ansiota, että maastamme on tullut hyvinvoiva valtio, jossa ruoan riittävyyden asemesta voimme kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, sen eettiseen, materiaaliseen ja energiataloudelliseen puoleen.

Onnittelen vielä myös MTK:ta, joka satavuotisen taipaleensa aikana on huolehtinut sekä valistuksesta, talonpojan talouden puolustamisesta ja henkisestä kestävyydestä. Teette kaikki tärkeää ja arvostuksen ansaitsevaa työtä jolle toivotan menestystä ja jaksamista.

EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen on Suomen etu

Keskiviikko 7.6.2017 klo 15:24

Kolumni julkaistu MTV:llä 7.6.2017

Suomi on ollut hyvin aktiivinen keskustelussa EU:n puolustusyhteistyöstä. Tältä osin eurooppalainen aloitteellisuus ja aktiivisuus puolustuksen alalla on hyvin tervetullutta. Komission tänään julkaisema keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta on jatketta tälle eurooppalaiselle keskustelulle ja kehitykselle.

Turvallisuusympäristö on muuttunut ja EU:n on yksinkertaisesti tehtävä enemmän myös turvallisuutensa kehittämiseksi. Jäsenmaiden on viimeistään nyt syytä pohtia, miten unionin käytössä olevia välineitä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Voimmeko tehdä enemmän yhdessä ja vähemmän yksin?  Turvallisuuskysymykset ovat viime vuosina nousseet niiden asioiden kärkeen, joissa ihmiset toivovat EU:lta konkreettisia toimia. Näihin toiveisiin on vastattava.

EU:n tulevaisuudesta puhuttaessa viitataan usein perussopimuksiin ja niihin paineisiin, joita muutokset aiheuttaisivat suhteessa sopimuksiin. Suomen linja on ollut tältä osin selvä. Emme kannata lähtökohtaisesti EU:n perussopimusten avaamista. Prosessi tulisi olemaan liian pitkä ja kivulias kokonaishyöty huomioiden. Tarvittava EU:n uudistustyö on mahdollista tehdä perussopimusten puitteissa. Puolustusyhteistyön osalta perussopimus ei aseta esteitä.

Komission tänään julkaiseman keskustelupaperin tärkein funktio ja lisäarvo on sen tarjoama pitkän aikavälin perspektiivi. Se täydentää jo käynnissä olevaa työtä EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Parhaillaan valmisteltavien puolustusaloitteiden avulla EU:n puolustusyhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan mm. tukemalla eurooppalaista puolustustutkimusta, kehittämällä voimavaroja, lisäämällä puolustuksen rahoitusta, tiivistämällä yhteistyötä puolustussuunnittelussa ja kehittämällä EU:n kriisinhallintaa. Pidän tärkeänä sitä, että komissio patistelee jäsenmaita ja kansalaisia katsomaan myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Puolustus on tähän saakka eri syistä jäänyt yhteisen kehittämisen ulkopuolelle. Vuoden 2013 Eurooppa-neuvosto käynnisti muutoksen. Käynnissä on ollut puolustuksen kehittäminen lähemmäs muilla politiikanlohkoilla olevia täysin normaaleja käytäntöjä. Investointeja koordinoidaan, lainsäädäntöä kehitetään ja sisämarkkinoita tiivistetään puolustuksen alalla. Tätä Suomi on peräänkuuluttanut jo pitkään.

Normalisointiin kuuluu myös EU-budjetin lisääntyvä käyttö puolustuksen tukena. Suomi tukee EU-budjettirahoituksen lisäämistä puolustussektorilla.

Merkittävä kehitys on katseen kohdistuminen globaalin kehityksen ohella myös suoraan Eurooppaa koskettaviin turvallisuusuhkiin. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei ole enää vain kriisinhallintaa, vaan EU pyrkii panostamaan myös entistä enemmän terrorismin torjuntaan ja yleisen turvallisuuden lisäämiseen. Keskustelua solidaarisuudesta, keskinäisestä avunannosta ja kansallisten valmiuksien kehittämisestä on aktiivisesti jatkettava.

Tulevien kuukausien keskeisin päätettävä osa-alue EU-puolustuksen osalta liittyy pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kehittämiseen. PRY tulee jatkossa olemaan yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten eritahtisuus voi toteutua jäsenvaltioiden piirissä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö hyväksytään yhteisesti, mutta sen alla jäsenvaltiot voivat edetä eritahtisesti hankkeesta riippuen. Jäsenvaltiot ovat esittäneet yhteistyön osa-alueita kansallisten prioriteettiensä pohjalta. Suomi on esittänyt toteutettaviksi hankkeiksi mm. avaruusyhteistyötä, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn kehittämistä. Tämän osalta keskusteluja on käyty esimerkiksi Saksan kanssa. Tavoitteena on löytää sopivia yhteistyöryhmiä kunkin painopisteen eteenpäin viemiseksi.

Kokoonnumme muiden päämiesten kesken myöhemmin tässä kuussa konkreettisesti arvioimaan viime vuonna liikkeelle laittamiemme aloitteiden edistymistä. Suomen tavoitteena on, että puolustusyhteistyön kehittämisessä edetään konkreettisten aloitteiden kautta kohti entistä vahvempaa turvallisuusyhteisöä. Tähän saakka otetut askeleet ovat mukailleet pitkälti sitä linjaa, jonka jo viime kesänä muotoilimme yhdessä Ranskan kanssa. Vahva etunoja tämän osalta on Suomen ja Euroopan etu.

European Chemicals Agency's 10-year celebration Helsinki

Keskiviikko 7.6.2017 klo 15:19

(Check against delivery)

 

Esteemed staff of the European Chemicals Agency and guests

This year, we are celebrating Finland's 100-year-long history. In the same time European Chemical Agency it is celebrating its 10th anniversary here in Finland and in Helsinki. These anniversaries are strong signals of permanence, cooperation and success. It is an honour to be here today to celebrate the agency's strong and influential 10-year journey.

We as Finns can be proud that we have been able to offer a place for one of Europe's most important and largest agencies. At the same time and through the agency we have received a strong expertise in chemicals and the related legislation. We have been able to offer a home to hundreds of people, who have come to work and live in Finland because of the ECHA. This is a privilege and a benefit for Helsinki and the entire capital region. In return, we hope that Finland has been able to offer you its best over the past ten years.

To start off, I will go back in history a bit and review the talks and turns that happened before the European Chemicals Agency was finally located in Finland.

In 2003, the EU was trying to make decision on the location of ten agencies. As many of you probably remember, Finland and Italy were first competing for the European Food Safety Authority.

Matti Vanhanen, who became Finland's prime minister in 2003, began the process to prepare an official position on the agency. However, it soon became clear that Italy won’t make any compromises with regard to the European Food Safety Agency. Prime Minister Vanhanen put a stop to the process of the agency package in the Council of Europe. The whole decision of the package was postponed to the next meeting. At the same time, Finland began to consider another choice to the European Food Safety Authority. Finally the Government made the decision to apply for the European Chemicals Agency instead of the European Food Safety Authority.  Helsinki was proposed as a location.

Ladies and gentlemen,

Looking back on these ten years of shared history, I can with good reason state that the government made an excellent and right decision. We can be proud of your work and how it has been reflected on Finland and Helsinki.

The decision ensured that Finland and Italy came to a resolution. These two countries divided the two most important agencies that were in the process at that time. Italy played a key role in the negotiations, as it held the EU Presidency. Decisions concerning agencies require a consensus in the Council of Europe. That time decisions were made on a total of 10 agencies.

As I already mentioned, it has been clear that Finland's decision to change its objective was the correct one and timed wisely. The ECHA has proved to be a very important agency. As a small country, we can only be proud that we have had an opportunity to offer a location for this key actor in Europe.

Ladies and gentlemen

The work of the European Chemicals Agency is not always evident in people's everyday lives, even its influence on our living environment and health is central. The work of the European Chemicals Agency ensures that the harms of chemicals are minimised and the product safety is improved. 

The European Chemicals Agency is also very important to industry and its workers. It promotes their safety. Because of its work, better information is available on chemicals, and the harms they pose can be eliminated better. The ECHA's importance to developing countries outside of Europe is also important. Research data can be utilised globally promoting knowledge and safety. In this regard, I would like to thank you for your work with these important issues. We all know it requires a very special know-how. You are the forefront of development.

I would like to say for all of you that the conclusion of your first decade is an important milestone. Ten years is the age at which a foundation has been laid and experiences gained. The agency has become rooted in its surroundings; your home town has become a real home. However, the best is yet to come, along with future challenges and even greater victories.  The chemicals industry is developing all the time, and you are, in many ways, trendsetters.

We Finns are proud of each and every person who has worked at the European Chemicals Agency. You all are contributed its 10-year history and success. You have not only given the world and Europe a great deal, but also Finland and Helsinki. I would like to wish the European Chemicals Agency great success in the coming decades as well.

Let's create this success in the spirit of the Finland 100 celebrations — together.

Euroopan Unionin on otettava ilmastojohtajuus

Sunnuntai 4.6.2017 klo 9:15

Kolumni on julkaistu alun perin Kalevassa 4.6.2017

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo. Erityisesti se on käsinkosketeltavaa täällä pohjoisessa. Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kannalta katastrofi ja kohtalonkysymys: ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet vaikeutuvat, humanitaarinen hätä kasvaa ja muuttoliikkeet voimistuvat.

Pariisin ilmastosopimus oli historiallinen saavutus ja voimanponnistus globaalisti. Se saatettiin virallisesti voimaan tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvaltain presidentin torstai-iltana kertoma päätös vetäytyä sopimuksesta on valtava pettymys ja kolaus maan kansainväliselle maineelle ja vastuunkannolle ihmiskunnan ja ilmaston tulevaisuudesta. Tällä päätöksellä Yhdysvallat sysäsi itsensä samaan ryhmään Syyrian ja Nicaraguan kanssa, jotka ovat niin ikään jättäytyneet Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. USA:n vetäytyminen ei kaada Pariisin ilmastosopimusta sinällään, mutta on toki kaikille osapuolille suuri pettymys. Työ jatkuu mukana olevien maiden puolesta entistä voimallisemmin.

Pariisin sopimus on luonteeltaan joustava. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti Donald Trumpin ajamaa kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. USA:n irtaantuminen ei myöskään romuta itse ilmastoyhteistyötä. Irtautumista ei voi kuitenkaan missään olosuhteissa vähätellä. Irtiotto lisää epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta hidastaen päästövähennysten toteuttamista ainakin Yhdysvalloissa ja luoden heijastevaikutuksia kaikkialle maailmaan

Sopimusneuvotteluissa Suomi oli ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla aktiivinen. Töitä ilmastosopimuksen hyväksi tehtiin hartiavoimin. Tällä samalla kestävällä ja vastuullisella linjalla Suomi jatkaaEuroopan unionin sisällä pohjoismaat ovat erinomainen viiteryhmä tehdä työtä yhdessä. Heti kun huhuja Yhdysvaltojen vetäytymisestä kuului, olin yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihini. Keskustelujen tuloksena sovimme vahvasta yhteisrintamasta ja yhteisestä vetoomuksesta Yhdysvaltain presidentille. Sähköisten viestimien lisäksi kohdistimme yhteisen viestimme ilmastosopimuksesta myös kirjeellä presidentti Trumpille.

On aivan selvää, että Euroopan unionin täytyy ottaa nyt ilmastojohtajuus käsiinsä. Tässä työssä Pohjoismaat tekevät ison osansa. Euroopan Unionin on myös syvennettävä yhteistyötään Kiinan kanssa. Kiinasta on haettava kaveri täyttämään USA:n jättämää aukkoa. Sen suhteen viestit myös Kiinan suunnalta ovat olleet myönteisiä. Dialogia vahvistaa myös tällä viikolla pidetty EU-Kiinahuippukokous, joka osaltaan paneutui asiaan sekä suhteiden ja yhteisten ilmastotoimien tiivistämiseen.

Meillä on kovat ilmastotavoitteet Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomi on tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2045 hiilineutraali yhteiskunta. Sama tavoite on myös Ruotsilla. Suunnitellut toimenpiteemme johtavat meidät tuohon historialliseen tavoitteeseen. Olemme yksi Euroopan johtavia maita näyttämässä suuntaa, miten käytännön toimin voidaan edetä fossiilitaloudesta biotalouteen. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia antaa osaltaan erinomaiset askelmerkit tälle

Alkuviikosta pidetty Bergenin pohjoismaiden pääministerikokous keskittyi teemoiltaan vahvasti ilmastokysymysten ympärille. Pohdimme mm. mitä me voimme tehdä yhdessä enemmän biopolttoaineiden, bioenergian ja uusiutuvan energian eteen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n hyväksiHaastan myös meitä suomalaisia miettimään, voisimmeko jopa kiristää omia tavoitteitamme.

Ilmastonmuutosta torjutaan muutenkin kuin poliittisilla päätöksilläKasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on paitsi välttämätöntä myös liiketoimintamahdollisuus. Päästövähennystoimien toteuttaminen eri puolilla maailmaa ja hiilen hinnoittelu luovat tasapuolisesti kysyntää esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee.

Nyt on tärkeää, että kaikki Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat pitävät kiinni omista päästövähennystavoitteistaan ja keskittyvät saamaan Pariisin sopimuksen säännöstön valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. 

Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä työssä esimerkkeinä. Suomen ilmastostrategia on kunnianhimoinen, ja voimme näyttää tällä suuntaa myös muulle maailmalle. Meidän pitää kantaa vastuu maapallostamme ja sen tulevaisuudesta, sen olemme velkaa tuleville sukupolville. Yhdessä voimme sen tehdä.

EU-politiikan tärkeät vuodet

Perjantai 2.6.2017 klo 10:08

Kolumni on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 2.6.2017

Tulevat vuodet ovat tärkeitä Euroopan unionin kehityksen näkökulmastaBrexitin jälkimainingeissa aloitettiin syvällinen pohdinta EU:n tulevaisuudesta, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Samanaikaisesti käynnissä on useita Suomelle keskeisiä lainsäädäntöprosesseja, joissa yhteinen edunvalvontamme on erityisen tärkeää. Tältä osin fokus ei saa kadota pelkkään ylätason visiointiin.

EU-keskustelussa itseäni välillä häiritsee terminologian käyttö, jonka merkitystä ei kuitenkaan kyetä avaamaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on keskustelu eurooppalaisiin ytimiin pyrkimisestä, jota aina tasaisin väliajoin pietään yllä. Ytimet ja koalitiovaihtelevat asiasta riippuen.Suomi on tällä hetkellä keskeisesti mukana kaikissa eurooppalaisen yhteistyön muodoissa. Mukanaolo ei kuitenkaan saa olla politiikanitsetarkoitus, vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti ja kansallinen etu analysoiden.

EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa ja lainsäädännön entistä tehokkaammassa toimeenpanossaLainsäädännön osalta haluan tässä nostaa esille Suomelle kaksi erityisen tärkeää lähiajan päätöksenteon ja vaikuttamisen asiakokonaisuutta. 

Ensinnäkin eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikka. On Suomen etu, että olemme näissä asioissa edelläkävijöitä. Etenkin nyt se on tärkeää, kun Yhdysvallat on mahdollisesti lipeämässä yhteisistäkansainvälisistä ilmastopoliittisista sitoumuksista. Myös Pohjoismaat muodostavat meille tässä asiassa tärkeän viitekehyksen. Meillä kaikilla viidellä on korkeaa osaamista ympäristö- ja energiateknologiassa.

Samaan aikaan kun olemme kunnianhimoisia, meidän on huolehdittava EU-tasolla edunvalvonnasta niissä lainsäädännöllisissä hankkeissa, jotka ovat meidän kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan onnistumisen kannalta keskeisiä. Tältä osin ratkaisut esimerkiksi biomassan kestävyyskriteerien tai maankäyttösektorin osalta ovat meille kriittisen tärkeitä. Tässä yhteydessä metsien kestävää käyttöä ei saa miltään osin hankaloittaa. Maankäyttösektorin osalta (LULUCF) Suomen pitää pystyä nostamaan metsien hakkuita kansallisen metsästrategian sekä energia- ja ilmastostrategian mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä, ilman että maankäyttösektorin osalta muodostuu rajoitetta. Komission ehdottama laskentatapa ei ole tasapainoinen, eikä se tunnusta riittävästi metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä

Toinen Suomeen keskeisesti vaikuttava asiakokonaisuus liittyy EU:n tuleviin rahoituskehyksiin. Vaikuttaminen on alkanut ja ensimmäiset komission esitykset ovat odotettavissa vuodenvaihteessa. Suomelle onkeskeistä, että rahoituskehys tukee jatkossakin talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan osalta neuvottelut ovat maallemme erityisen kriittiset. 

Alue- ja rakennepolitiikassa on otettava huomioon Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Maataloutta on puolestaan voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Tarvitsemme jatkossakin erityisalueiden luonnonhaittakorvausta (LFA) tasaamaan eroja, joita olosuhteistamme syntyy. Tämän lisäksi maanviljelijöiden hallinnollisen taakan keventäminen on säilyttävä yhtenä keskeisenä prioriteettina. 

Suomen linjan tulee olla näiltä kaikilta osin olla yhtenäinen, selkä ja kirkas. Vain sillä tavoin saamme äänemme kuuluviin. Eurooppalainenkin tulevaisuus luodaan teoin. Sitä haluan myös omalta osaltani edistää.

 

Vanhemmat kirjoitukset »