Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 21.2.2018 8:061000 päivää täynnä - tulokset puhuvat puolestaanLue lisää »
  • 14.2.2018 14:19Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistäLue lisää »
  • 13.2.2018 21:04Pääministeri Juha Sipilä Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassaLue lisää »

Blogin arkisto

1000 päivää täynnä - tulokset puhuvat puolestaan

Keskiviikko 21.2.2018 klo 8:06

Kolumni julkaistu Suomenmaassa 21.2.2018

Han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä on saa­tu hyvä muu­tos ai­kai­sek­si.

Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Erityisen iloi­nen olen eri­no­mai­ses­ta työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Nyt työl­li­syy­sas­te (70,9 %) on jo yli ta­voi­teu­ran, joka joh­taa hal­li­tu­soh­jel­man ta­voit­tee­seen 72 % vaa­li­kau­den lo­pus­sa.

Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen.

Vuo­si sit­ten mi­nua hiil­los­tet­tiin, et­tä vie­lä­kö us­kon työl­li­syys­ta­voit­tei­siin, kun ku­kaan asi­an­tun­ti­ja ei sii­hen us­ko. Vas­ta­sin, et­tä kuka sii­hen us­koo el­len minä. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

Emme pel­käs­tään pääs­seet Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan olem­me nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa.

Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Pa­ran­tu­nut ti­lan­ne al­kaa nä­kyä pik­ku hil­jaa myös suo­ma­lais­ten ar­jes­sa.

Eri­tyi­sen iloi­nen olen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä. Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Olemme saa­neet tei­den kor­jaus­ve­lan kas­vun py­säy­tet­tyä ja pää­tet­tyä mit­ta­vas­ta in­ves­toin­ti­oh­jel­mas­ta koko maa­han. Yri­tys­ten ra­hoi­tu­sa­se­ma on pa­ran­tu­nut, työ­mark­ki­noi­ta on uu­dis­tet­tu.

Nor­mien pur­ka­mi­nen al­kaa myös nä­kyä kaik­kien ar­jes­sa.

Kai­ken tä­män li­säk­si olem­me toi­meen­pan­neet mer­kit­tä­vän ym­pä­ris­töst­ra­te­gi­an il­mas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si.

Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le.

Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä. Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä. Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Tä­män­kin saam­me kun­toon, kun jul­ki­sen ta­lou­den poh­ja on nyt ai­van eri kuin kol­me vuot­ta sit­ten si­ni­pu­na­hal­li­tuk­sen jäl­jil­tä.

Hal­li­tuk­sen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin. Olen myös nöy­rän kii­tol­li­nen kes­kus­ta­vä­el­le kan­nus­tuk­ses­ta - se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Keskiviikko 14.2.2018 klo 14:19

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies! Ärade Talman!

Suomen satavuotisjuhlat onnistuivat viime vuonna yli odotusten. Teimme juhlavuoden yhdessä.

Republiken Finland fyllde i fjol hundra år. Jubileumsåret lyckades över förväntan. Vi skapade jubileumsåret tillsammans.

Nyt vietämme kansakuntaa repineen sisällissotamme 100-vuotismuistovuotta, vietetään sekin yhdessä. Eduskunnassa pidetyssä muistohetkessä puolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä.

Sovintopolitiikan syntysanat lausui senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, vain muutamia viikkoja taisteluiden päättymisen jälkeen:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Sata vuotta sitten rajalinja kulki punaisten ja valkoisten välillä. Tänään meidän on estettävä uusien railojen repeäminen.

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti takamatkalta aloittaessaan kautensa. Suomen talous oli ollut pitkään pakkasella.  Voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Regeringsprogrammet är ett program för förändring. Målsättningen är klar. Metoderna kan variera och de kan vid behov ändras.

Lähdimme paikkaamaan 10 miljardin kestävyysvajetta. Tavoitteena oli hoitaa tästä neljä miljardia säästöillä, neljä miljardia isoilla uudistuksilla ja loput talouskasvulla sekä kilpailukykysopimuksella.

Päätökset säästöistä on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen viimeinen palanen, valinnanvapaus, tulee eduskuntaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy suurimman reformin sodan jälkeen nyt kevätkaudella. Kuntamiljardi on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Kokonaisuudesta tehdään viimeiset päätökset kevään kehysriihessä.

Talous- ja työllisyyskehitys on hyvällä uralla. Talous kasvaa euromaiden kärjessä. Ennakkotiedon mukaan Suomen talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Kilpailukykysopimuksen ja muiden toimien yhteisvaikutuksesta myös yritysten investointihalukkuus on kasvanut.

Hallitusohjelman viisi suurinta talouspoliittista tavoitetta on joko jo saavutettu tai ollaan saavuttamassa: 

  1. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut.
  2. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteen saavuttamisessa ollaan oikealla uralla.
  3. Kokonaisveroaste ei nouse. Se on jo kääntynyt laskuun.
  4. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tällaisena, tavoite saavutetaan etuajassa. Parasta tässä on, että hyvä työllisyyskehitys näkyy ja tuntuu koko maassa.
  5. Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Kahden vuoden aikana joulukuusta 2015 joulukuuhun 2017 työllisten määrä on lisääntynyt 74 000. Tämäkin tavoite on siis tavoiteuralla.

Arvoisa puhemies!

Hallitus on toteuttanut strategisia tavoitteita kärkihankkeilla.

Ohjasimme 600 miljoonaa yritysten kasvurahoitukseen osana yrittäjyyspakettia.

Säädöksiä sujuvoitetetaan kansalaisten arjen helpottamiseksi ja hallintoa kevennetään.

Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Hallituksen tavoitteena on, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso nousee ja että Suomi on osaamisen, koulutuksen ja modernin oppimisen mallimaa. Tämä hallitus uudistaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vahvisti kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja siirtymiselle kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Valmistelemme lainsäädäntöä kivihiilestä luopumiseksi, puolitamme fossiilisen tuontiöljyn käytön ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa yli 50 prosentin. Kun ilmasto jatkaa lämpenemistään ja meret täyttyvät muoviroskasta, tarvitaan suomalaista biotalouden osaamista enemmän kuin koskaan.

Puolitamme myös liikenteen päästöt.

Liikenneverkon korjausvelan kasvu on pysäytetty. Alueille ja yrityksille merkittäviä väylien investointihankkeita on käynnistetty eri puolilla maata. Näillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Pyrimme hahmottamaan, kuinka liikenneverkkoa tulisi tulevaisuudessa kehittää ja rahoittaa. Odotan parlamentaariselta ryhmältä kunnianhimoisia tuloksia.

Valtion omistajapolitiikkaan on saatu vauhtia. Aktiivisen omistajaohjauspolitiikan ja talouskasvun ansiosta valtion pörssiomistusten arvo on kasvanut noin viidellä miljardilla eurolla.

Yksittäisenä pelastusoperaationa on mainittava Terrafame. Kainuussa on kaivoksen ansiosta noin 1500 työpaikkaa enemmän kuin ilman määrätietoisia toimiamme vaikeassa tilanteessa.

Arvoisa puhemies!

Kevätkaudella hallitus antaa eduskunnalle runsaat 100 esitystä ja viisi valtioneuvoston selontekoa.

Tiedustelulakikokonaisuus on jo täällä. Kiitän parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöhakuisesta työstä ja toivon sen jatkuvan myös esityksen käsittelyssä.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta hallitus antoi vuosi sitten keväällä esityksen. Valinnanvapauslaki annetaan maaliskuun alussa. Lisäksi hallitus antaa kevään aikana muita uudistukseen liittyviä esityksiä kuten maantielaki ja aluekehitys- sekä kasvupalveluja koskevat lait.

Maakuntien tosiasiallinen toiminta käynnistyy 1.1.2020. Tätä ennen niiden on tehtävä tärkeitä linjauksia. Siksi hallitus on linjannut, että maakuntavaalit järjestetään ensi lokakuussa ja päättäjät aloittavat työnsä vuoden 2019 alusta.

Varhaiskasvatuslain tarkoitus on panostaa laatuun, nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttää tehtävänimikkeitä.

Uuden lukiolain lähtökohta on vahva yleissivistys. Nykyinen oppiainejako säilyy, mutta oppiainerajat ylittävä yhteistyö mahdollistuu. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Lukiolaisten hyvinvointiin panostetaan lukioon tulevalla erityisopetuksella sekä henkilökohtaisemmalla ohjauksella.

Työaikalaki päivitetään vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Esitys annetaan alkukesästä.  Se lisää mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin ja edistää paikallista sopimista.

Arvoisa puhemies!

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi 72%:n työllisyysastetavoite on välitavoite. Seuraavan hallituskauden tavoitteeksi pitää asettaa 75%:n työllisyysaste.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on seuraavan vaalikauden suuri uudistus.  Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan perusturvan kokonaisuudistusta. Tässä työssä myös oppositio on mukana.

Hallitus pureutuu myös tarkemmin työttömyyden rakenteeseen. Selvitämme pitkäaikaistyöttömien tilannetta: sitä, miten monella heistä on alentunut työkyky ja millä keinoin heidät voitaisiin saada takaisin työmarkkinoille.

Globalisaatio ja teknologian murros, kuten tekoäly, muuttavat käsitystämme työstä ja työmarkkinoista. Monien suomalaisten pitää täydentää osaamistaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu pelkän peruskoulun varassa oleviin yli 620 000 henkilöön, joiden työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Laadukas peruskoulu antaa meille vahvan pohjan selviytyä tästäkin haasteesta.

Hallitus on rahoittanut merkittävästi muuntokoulutusohjelmia.  Yhdessä korkeakoulujen kanssa luodaan uusia malleja avoimen opiskelun ja elinikäisen oppimisen lisäämiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tästä annetaan syksyllä esitykset.

Sallimme työttömien omaehtoisen opiskelun 6 kuukaudeksi ilman tarveharkintaa.

Arvoisa puhemies!

Hallitus tekee tänä vuonna keskustelukiertueen EU:n tulevaisuudesta. On tärkeä saada suomalaiset tiiviimmin mukaan EU-keskusteluun.

Euroopan unionin tulevien vuosien suuret kysymykset käsittelevät tavalla tai toisella turvallisuutta.

Myös turvallisuuden pohjana on menestyvä eurooppalainen talous, joka luo työtä ja turvaa suomalaisille. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on tässä ratkaiseva tekijä.

Uudistuksia tarvitaan, ja Suomi ajaa niitä aktiivisesti. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat pankkiunionin viimeistely, markkinakurin vahvistaminen, valtioiden tosiasiallisen velkajärjestelyn mahdollistaminen ja kansallisten rakennemuutosten läpivienti.

Lisäksi on ratkaistava, miten jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikasta saadaan tasapainoon riskien vähentämisen ja riskien jakamisen kanssa.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään ja olemme siinä mukana. Hallitus jatkaa aktiivista ja määrätietoista toimintaa EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi. EU-maat ovat meille tärkeitä kumppaneita myös radikalisaation ja kyberuhkien torjumisessa.

EU-NATO -yhteistyö etenee. Suomeen aloitteestamme perustettu hybridiosaamiskeskus on hyvä esimerkki kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä.

Turvallisuuteemme vaikuttavat myös ilmastopolitiikan ja maahanmuuton haasteet. Olemme tässäkin enemmän yhdessä kuin yksin. Ilmastopolitiikassa EU:n on vahvistettava johtajuuttaan.

Rahoituskehysneuvotteluista on tulossa vaikeat Iso-Britannian jättämän budjettiaukon myötä. Mielestämme aukkoa ei pidä täyttää. Emme kuitenkaan ole tiukimmassa nettomaksajien ns. prosenttiryhmässä. Meillä on joustonvaraa ja vaikutamme kokonaisuuteen.

EU-rahoituksen pitää jatkossakin tukea talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Sen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, kuten muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoituksen suhteellista tasoa pitää lisätä.

Suomi haluaa turvata elinvoimaisen maatalouden kaikkialla Euroopassa sekä mahdollistaa alue-ja rakennepolitiikan jatkon myös Suomessa.

Runsaan vuoden päästä Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana. Hyödynnämme puheenjohtajuuden tehokkaasti ja nostamme esille Suomelle tärkeitä teemoja. Kutsun eduskuntapuolueet sovitusti mukaan puheenjohtajuuden valmisteluun. Järjestän ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun valmistautumisesta14.3. Valmistelussa oppositio pidetään mukana, Suomen ohjelmasta päättää lopullisesti seuraava hallitus.

Arvoisa puhemies!

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu oman lähialueemme vakauden tärkeys. Edistämme sitä muun muassa jatkamalla määrätietoisesti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on jatkossakin tärkeää.

Lähialueemme vakauteen vaikuttaa Ukrainan tilanne, johon ei ole näkyvissä helpotusta. Suomi seisoo vahvasti EU:n yhteisen Venäjä-politiikan takana. Samalla pidämme tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa.

Jatkamme myös NATO-yhteistyötä puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Näissä oloissa korostuu arktisen neuvoston merkitys yhteistyön foorumina. Olemme korostaneet puheenjohtajuuskaudellamme Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla teemme tunnetuksi arktista osaamistamme.

Terrorismi pysyy kansainvälisen politiikan asialistalla, vaikka äärijärjestö ISIL on lähes lyöty. Se uhkaa silti edelleen maiden sisäistä turvallisuutta.

Arvoisa puhemies!

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen yhtenäisyys. Mahdollisimman monen suomalaisen on tunnettava aidosti olevansa osa yhteiskuntaamme.

Professori Juho Saaren työryhmä on etsinyt uusia keinoja eriarvoisuuden kitkemiseksi. Lupasin joulukuun eduskuntakeskustelussa, että kutsun eduskuntapuolueet kuulemaan työryhmää sen työn tuloksista maaliskuussa. Kutsu saapuu näinä päivinä.

Arvoisa puhemies!

Tämän salin tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että yhteiskunnallinen eheys säilyy. Tämä säilyköön meillä kaikilla erityisen kirkkaana mielessä juuri tänä vuotena.

Ärade talman!

Vi som sitter i denna sal har till uppgift att skapa förutsättningar för fortsatt sammanhållning i vårt samhälle. Låt oss alla hålla detta i minnet just i år.  

Lopuksi käytän vielä tilaisuutta hyväkseni toivottamalla koko eduskunnalle hyvää ystävänpäivää!

Pääministeri Juha Sipilä Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassa

Tiistai 13.2.2018 klo 21:04

Hyvät kainuulaiset, arvoisa juhlayleisö!

Kun sain kutsun tähän juhlaan, mietin, että pitäisikö minun ihan ensimmäiseksi pahoitella ja pyytää anteeksi.

Kyllä, kuulitte oikein.

Voisin pahoitella sitä, että olin omalta pieneltä osaltani vauhdittamassa sitä teknologian murrosta, joka on perusteellisesti muuttanut sanomalehdistön toimintaympäristöä ja aiheuttanut mittavia sopeutumisongelmia.

Tuon muutoksen voi tiivistää siihen, että vielä kolmekymmentä vuotta sitten sanomalehteä luettiin paperiversiona pirtin pöydässä aamukahvin kera. Sitä minäkin luin sekä lapsuudenkodissani Puolangalla että armeija-aikana Hoikankankaan sotkussa. Kainuun Sanomista luettiin, mitä tärkeää maailmassa ja maakunnassa on tapahtunut ja mitä siitä piti ajatella.

Nyt uutisia selataan älykännykästä, joka kulkee taskussa. Verkossa kulkee tietoa enemmän kuin koskaan. Samalla se on ristiriitaisempaa kuin koskaan.

Tämän teknologisen murroksen veturit voidaan sijoittaa Yhdysvaltain piilaaksoon. Sieltä on lähtöisin myös muutoksen avainsana, disruptio. Sanalle ei löydy oikein hyvää suomenkielistä vastinetta. Voisimme puhua vaikka muljautuksesta. Muljautuksessa jonkun toimialan ehdot muuttuvat nopeasti ja dramaattisesti niin, että entiseltä liiketoiminnalta putoaa pohja pois. Kainuulaisittain joku liiketoiminta menee häneksi eli epäonnistuu.

Disruption kouluesimerkki on ruoan säilytys. Maustekauppa nousi 1500-luvulla maailman suurimmaksi liiketoiminnaksi. Yrittäjät ansaitsivat satumaisia omaisuuksia rahtaamalla kaukomailta mausteita Eurooppaan. Eihän mausteet lihan pilaantumista estäneet mutta peittivät pahan maun.

Sitten joku keksi, että jäähdytetty liha säilyi paremmin. Maustekauppiaiden liiketoiminnalta putosi pohja, kun pohjoisesta alettiin rahdata jäätä lihansäilytysvarastoihin. Tätä teknologiaa sovellettiin meilläkin vielä 1960-luvulla maidon säilytykseen maatiloilla.

Seuraavan askelen ehkä arvaattekin. Joku keksi, että jäät voitiin sijoittaa eristeeksi pienempiin laatikoihin. Kun vielä keksittiin, että jäätä voi tehdä myös keinotekoisesti, putosi pohja pohjoisen jäiden rahtaamiseen perustuvalta liiketoiminnalta. Nyt joka kodissa on jääkaappi.

On huomattava, että tarve oli koko ajan sama, saada ruoka säilymään. On todennäköistä, että jääkaappi ei jää viimeiseksi teknologiaksi, jolla tätä tarvetta tyydytetään.

Sanomalehdistön kehitys on myös hyvä esimerkki disruptiosta eli muljautuksesta.

Paperille painettu sanomalehti nousi tiedonvälityksen tärkeimmäksi työvälineeksi 1800-luvulta lähtien. Sata vuotta sitten puolueet perustivat kilvan sanomalehtiä kaikkiin maakuntiin.  Näin syntyi myös Kainuun Sanomat. Sen ensimmäisen numeron ohjelmajulistuksessa kerrottiin, että lehti noudattaa Maalaisliiton ohjelmaa.

Sotien jälkeen lehtikilpailut ratkesivat niin, että kaikkiin maakuntiin jäi selkeä ykköslehti. 1980-luvulta lähtien ne katkoivat viralliset puoluesiteensä yksi toisensa jälkeen ja julistautuivat sitoutumattomiksi. Valta-asemaan nousseet lehdet ymmärsivät, että niiden pitää palvella kaikkia lukijoitaan puoluekantaan katsomatta.

Sanomalehti kesti radion ja television haasteet. Sanomalehden valmistuksen tekniikka kehittyi ja kustannukset pienenivät. Painokoneista tuli nopeampia. Näyttöpäätteiden tulo toimituksiin hävitti latojien ja oikolukijoiden ammattikunnat.

Maakunnan ykköslehden liiketoimintamalli oli todella selkeä ja hyvin tuottava. Sen levikki kattoi suurimman osan maakunnan talouksista. Ilmoittajat saivat omat viestinsä tehokkaasti läpi mainostamalla ykköslehdessä. Kasvavilla levikki- ja ilmoitustuloilla oli mahdollista vahvistaa toimitusta, mikä paransi lehden laatua, mikä kasvatti edelleen tilaajien määrää ja ilmoitustuloja.  Omistajatkin saivat osansa. Näin syntyi positiivinen kierre.

Olen kuullut vanhempien kustantajien ja päätoimittajien muistelevan kaiholla kultaisia vuosia, jotka kestivät 1990-luvun alkuun saakka. Maakunnan ykköslehden kustantaminen oli pitkään kuin olisi saanut luvan painaa rahaa.

Sitten tuli disruptio eli muljautus. Muutos perustui langattomaan tiedonvälityksen ja internetin kehittymiseen. Sanomalehden liiketoiminta uhkasi mennä häneksi.

Tuhannet insinöörit eri puolilla maailmaa kehittivät 1970-luvulta lähtien langattoman tiedonvälityksen teknologiaa. Olin yksi heistä. Me insinöörit olemme tunnetusti hyvin empaattisia, osaamme asettua jopa elektronin asemaan. Tiedämme ja tunnemme, miten ne ajattelevat. No, empaattisia tai ei, työmme tuloksena kännykät tekivät läpimurtonsa 1990-luvulla.

Internetin kehityksessä toistui sama kaava ehkä vieläkin nopeampana. Verkossa olevan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erityisesti liikkuvan kuvan läpimurto verkossa on ollut käsittämättömän nopea. Viime vuonna suosituinta musiikkivideota katsottiin Youtubesta 4,5 miljardia kertaa.

Kolmantena muutoksen ajurina pitää nostaa esiin vielä sosiaalinen media.

Lopputulemana on, että yhden sanomalehden uutisten ja mielipiteiden sijasta voimme saada nyt tietoa tuhansista tiedotusvälineistä ympäri maailmaa. Sen lisäksi voimme saada muuta, enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa miljoonista lähteistä. On syntynyt vieläpä kokonainen elinkeinohaara levittämään väärää tietoa, jolla voidaan horjuttaa jopa vakiintuneita demokratioita.

Lisäksi jokainen voi levittää omia mielipiteitään sosiaalisen median kautta. Siinä missä sanomalehti tuli kotiin kerran päivässä, verkko tulvii tietoa ja mielipiteitä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Muutos pääsi yllättämään lehdenkustantajat. Lehdissä kyllä ymmärrettiin 1990-luvulla, että verkkoon on pakko mennä. Silloin tehtiin kuitenkin se virhe, että sisältöjä alettiin jakaa ilmaiseksi. Ihmiset oppivat siihen, että kaikki verkossa on ja pitää olla ilmaista. Tästä ajattelusta pois oppiminen on ollut hidas ja tuskallinen prosessi.

Kierrettä syvensi piilaakson teknologiajättien murtautuminen perinteisen sanomalehdistön markkinoille. Google ja Facebook alkoivat imeä yhä suuremman osan mainostuloista, jotka aiemmin kilahtivat lehtien ja kaupallisten televisiokanavien kassoihin. Tämä näkyy myös puolueiden toiminnassa. Vaali vaalilta puolueet ja ehdokkaat käyttävät suuremman osan mainosbudjeteistaan sosiaalisen median välineisiin ja vähentävät mainontaa lehdissä ja televisiossa.

Nuorempi sukupolvi on vähentänyt ja jopa lopettanut ensin paperisten sanomalehtien lukemisen ja nyttemmin myös perinteisen televisiolaitteen katselun. Se hakee uutisensa ja liikkuvan kuvan sisältönsä verkosta erilaisilla päätelaitteilla.

Painettujen sanomalehtien levikit alkoivat laskea jo 1990-luvun alun laman seurauksena, eikä kehitys pysähtynyt laman jälkeen edellä kuvatuista syistä.

Perinteisen sanomalehden talous perustui tilausmaksuihin ja mainostuloihin. Molemmat pilarit alkoivat murtua. Sen seurauksena piti säästää toimitusten kuluista eli vähentää toimittajia. Se heikensi lehden laatua, mikä kiihdytti levikkien ja mainostulojen laskua. Oltiin samanlaisessa kierteessä kuin kultaisella 1980-luvulla, mutta kierre menikin nyt alaspäin.

Kustantajan näkökulmasta verkon hyödyt ovat toisaalta erittäin suuret. Digitaalinen lehti ei tarvitse kirjapainoja eikä postinkantajia. Paino- ja postituskulujen poistuminen tuo mittavat säästöt.

Muutoksen saldo jäi kuitenkin vuosien ajaksi miinuksen puolelle monissa sanomalehdissä.

Nyt kierre on kuitenkin kyetty oikaisemaan monissa lehtitaloissa. Lehtien digiversioiden tilaajamäärät kasvavat, ja mainostajatkin ovat oppineet vähitellen näkemään, että painava journalistinen sisältö tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä myös verkossa.

Hyvät Kainuun Sanomien ystävät!

Kerroin edellä disruptiosta, joka on muuttanut moneen kertaan ruoan säilytystä. Tarinan opetus oli se, että ihmisten tarve säilyi koko ajan samana, ruoan säilyttäminen syömäkelpoisena. Siihen opittiin vain vastaamaan aina uusilla keinoilla.

Sanomalehdistön disruption yhtenä syyllisenä rohkenen kysyä, soveltuisiko sama esimerkki myös tälle toimialalle. Mikä on se tarve, jota täyttämään kainuulaiset perustivat sata vuotta sitten oman lehden? Onko tuo tarve edelleen olemassa?

Vastaan ehdottomasti kyllä.

Palautan mieliin Kainuun Sanomien ensimmäisen numeron 13.2.1918. Sisällissota oli alkanut pari viikkoa aikaisemmin ja lehden neljä sivua täyttyivät sotauutisista.

Kainuun maalaisliittolaiset olivat toimineet tarmokkaasti itsenäisyyden saavuttamiseksi. Historiaan on jäänyt Hallan Ukko, Juho Heikkinen.Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen hän oli huhtikuussa järjestämässä Suomussalmella kansalaiskokousta, jossa vaadittiin täydellistä irtautumista Venäjästä.

Näissä oloissa ilmestyi siis Kainuun Sanomien ensimmäinen numero. Sen etusivun vasemmassa reunassa oli lehden ohjelmajulistus, jossa katsottiin jo pidemmälle. Sen mukaan lehdellä oli sama ohjelma kuin Maalaisliitolla. Lehti tahtoi ”taistella tuottavan työn arvon kohottamiseksi ja maahenkisen, kansanvaltaisen edistystyön lujittamiseksi.”

Kuten edellä kuvasin, tietoa on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan mutta sen luotettavuus ja todenperäisyys on samalla epävarmempaa kuin koskaan. Sanomalehti voi olla tässä muutoksessa turvallinen majakka, jonka avulla ihminen voi suunnistaa.

Tiedon tulvassa ihmisillä on entistäkin suurempi tarve saada oikeaa, luotettavaa tietoa tärkeistä asioista sekä perusteltuja mielipiteitä oman maailmankuvan rakennuspuiksi. Ei ole väliä, saadaanko tämä tarve tyydytetyksi paperisen lehden vai kännykän ruudun kautta.

Siksi rohkenin lopulta tulla myös tähän teidän juhlaanne. Insinöörit luovat jatkossakin uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa tiedon levittämisen entistäkin nopeammin ja tehokkaammin. Kyse on siitä, miten hyvin tätä insinöörien kehittämää tekniikkaa osataan hyödyntää.

Sanomalehden tärkein voimavara on säilynyt sadan vuoden ajan samana. Se on ammattitaitoinen, osaava toimitus, jolla on näkemyksellinen johto. Viisas kustantaja antaa toimitukselle täyden vapauden keskittyä tehtäväänsä.

Oikea tieto ja perustellut mielipiteet ovat myös toimivan kansanvallan ehdoton edellytys. Siksi tarvitsemme jatkossakin elävää, moniarvoista sanomalehdistöä.

Kuten Kainuun Sanomien perustajat kirjoittivat ohjelmajulistukseensa sata vuotta sitten, keskellä kansakuntaa repinyttä sisällissotaa:

”Kainuun Sanomat hyvin tietää, että kansa ei elä yksin leivästä. Jo sitä tuottaakseen on sen avarrettava tieto- ja käsityspiiriä. Tätä varten on lehti tekevä kaiken voitavansa kansan syviä rivejä nostattavan todellisen valistuksen juurruttamiseksi.”

Hyvä juhlayleisö!

Näillä ajatuksilla toivotan oikein lämpimästi onnea Kainuun Sanomille, sen tekijöille ja lukijoille! 

Perhevapaauudistus seuraavalle vaalikaudelle

Maanantai 12.2.2018 klo 20:23

Käsittelimme perhevapaauudistuksen tilannetta tänään hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Keskustan ministerin Annika Saarikon puheenjohtama työryhmä sai ansaitut kiitokset. Ryhmä teki perusteellista valmistelutyötä lyhyessä ajassa. Tästä erityiskiitos työryhmän puheenjohtajalle.

Työryhmä teetti asiantuntijoilla monipuoliset vaikutusarviot eri perhevapaamalleista. Näiden vaikutusarvioiden mukaan viime vaiheessa esillä olleen perhevapaamallin työllisyysvaikutus olisi ollut enimmillään 1 600 henkilötyövuotta. Tämä oli odotusarvoihin ja julkisuudessa esiintyneisiin lukuihin sekä uudistuksen kustannuksiin verrattuna huomattavan pieni luku.

Lyhyellä tähtäimellä malli olisi näyttäytynyt ja koettu etuuksien heikennyksenä potentiaalisesti 2/3 perheistä. Tämä olisi heikentänyt etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä. 

Nuorten naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen on Keskustalle tärkeä tavoite. Työnantajille annettava 2 500 euron kertakorvaus perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on arvokas askel tämän tavoitteen tukemisessa. Tätä korvausta esitimme oppositiossa ja laitoimme toimeksi hallituksessa. Määrätietoista jatkotyötä tarvitaan perheystävällisen työelämän kehittämisessä. Suomalaisten lapsiperheiden on voitava turvallisesti rakentaa omaa tulevaisuuttaan. 

Yksi strategisen hallitusohjelman elementtejä on käsitellä julkista taloutta kokonaisuutena. Esitys olisi heikentänyt julkisen talouden tasapainoa lähes 100 miljoonalla eurolla. Näin suuri julkisen talouden menojen lisäys on luonnollisempaa ja järkevämpää päättää silloin, kun myös rahoitusasiat ovat aidosti auki, eli seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Perhevapaauudistusta ei ole hallitusohjelmassa. Sitä vastoin hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin panostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhevapaauudistuksen valmistelemisesta päätettiin budjettiriihessä 2017. Silloin työryhmätyön takarajaksi asetettiin vuoden 2017 loppu. Päätimme budjettiriihessä, että jos mallista ei ole yhteisymmärrystä strategiaistunnossa tammikuussa, uudistuksesta luovutaan automaattisesti. Yritimme täysillä loppuun asti, kunnes jouduimme toteamaan, ettei uudistusta ole mahdollista toteuttaa tällä hallituskaudella.

 

Pääministeri Juha Sipilän tervehdys tasavallan presidentti Sauli Niinistölle

Torstai 1.2.2018 klo 21:48

Arvoisa Tasavallan Presidentti Suomen kansa valitsi teidät uudelleen tasavallan presidentiksi historiallisessa vaalissa viime sunnuntaina. Saitte enemmistön tuen jo ensimmäisessä äänestyksessä. Näin tapahtui ensimmäisen kerran sen jälkeen kun suora kansanvaali otettiin käyttöön vuonna 1994.

Hankitte kansalaisten luottamuksen vaalissa, jossa oli mukana useita ehdokkaita. Olitte lukuisissa vaalikeskusteluissa ehdokkaana muiden rinnalla äänestäjien arvioitavana. Näin hankittu valtakirja antaa teille erinomaiset lähtökohdat työllenne.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Käyty vaali osoitti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta vallitsee varsin laaja yksimielisyys. Saitte vahvan valtuutuksen jatkaa tämän linjan toteuttamista.

Yhteistoiminnan velvoite ulkopolitiikan johtamisessa kirjoitettiin perustuslakiin vuonna 2000. Tähän mennessä yhteistoiminnan käytännön toteutuksesta on vastannut yhteensä seitsemän pääministeriä ja kaksi presidenttiä. Teilläkin on kokemusta yhteistoiminnasta jo kolmen pääministerin kanssa. Järjestelmä on toiminut omankin kokemukseni mukaan hyvin.

Valtioneuvoston näkökulmasta yhteistoiminta ei ole vain velvoite vaan pikemminkin suuri voimavara. Hallitusten vaihtuessa presidentti tuo ulkopolitiikan johtoon kokemusta ja jatkuvuutta. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjan määrittelyssä voidaan ylittää hallituksen ja opposition rajalinja.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos jatkuu. Lähialueiden vakauden vahvistamisen rinnalla meidän on jatkettava ilmastonmuutoksen ja pakolaiskriisin kaltaisten globaalien ongelmien ratkomista.

Vaalikeskustelussa sivuttiin myös sisäisen kehityksemme haasteita ja kipukohtia. Niiden hoidossa päävastuu on eduskunnalla ja sen luottamuksen varassa toimivalla hallituksella. Tämäkin perustuslain mukainen työnjako toimii hyvin ja varmistaa sen, että presidentti voi keskittyä päätehtäväänsä, ulkopolitiikan johtamiseen.

Sisäpolitiikassa korostuu ennen muuta presidentin rooli kansallisen eheyden symbolina ja vaalijana. Tässä te, arvoisa tasavallan presidentti, olette jatkanut kaikkien edeltäjienne viitoittamalla tiellä. Eheyden arvo korostuu erityisesti tänä vuonna, jota vietämme sata vuotta sitten nuorta kansakuntaa repineen sisällissodan muistovuotena.

Vastaanottakaa, arvoisa Tasavallan Presidentti, valtioneuvoston ja virkakunnan lämpimät onnittelut ja kunnioituksen vakuutus.

Työllisyyden vahvistaminen oltava kaikkien tavoitteena

Keskiviikko 31.1.2018 klo 15:03

Hallituksen tavoitteena on, että yhä useampi pääsee töihin. Tämän vuoksi hallitus on tehnyt useita työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Työllisyys onkin vahvistunut jopa ennakoitua nopeammalla aikataululla.

Yksi työllisyyttä vahvistava toimenpidekokonaisuus on lokakuussa 2016 työmarkkinajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntynyt kymmenen toimenpiteen työllisyyslista, niin sanottu kymppilista.

Aktiivimalli on osa tätä kokonaisuutta. Hallitus on sitoutunut seuraamaan muutoksen vaikutuksia.

Useat kymppilistan toimet on jo otettu käyttöön, osa on parhaillaan valmistelussa.

Kymppilistan toimien tavoitteena on parantaa työttömän asemaa ja helpottaa työllistymistä. Yhden toimen erottaminen kokonaisuudesta ei anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei siis heikennä työttömän asemaa, vaan parantaa sitä.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei ole leikkaus, vaan sillä tavoitellaan työttömän työllistymisen helpottumista.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei ole missään tapauksessa kilpailukykysopimuksen vastainen.

Toimenpiteiden kokonaisuus on tasapainoinen paketti työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia.

Minulle yhdessä päättäminen ei ole sitä, että puolustetaan oikeuksia ja vastustetaan kaikkia velvollisuuksia. Kymppilista on hyvin mietitty ja valmisteltu tasapainoinen ja perusteltu kokonaisuus, ja siitä käytiin perusteelliset keskustelut. Siihen nähden SAK:n reaktio on ollut todella suuri pettymys.

Ihmisten on perjantaina vaikea päästä kauppoihin tai viedä lapsiaan päiväkoteihin ja kouluihin. Monet satamat pysähtyvät ja tehtaat seisovat.

Hallituksen päättämä toimenpidekokonaisuus on työttömän kannalta hyvä. Sillä ei voi perustella perjantain toimia. Lakkoilulle täytyykin olla jokin muu syy.

Kymppilistan kokonaisuuteen pääsee tutustumaan tämän linkin kautta:

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyollistymista-tukevat-toimet

Sisällissodan perintö velvoittaa vaalimaan eheyttä

Perjantai 26.1.2018 klo 16:19

Julkaistu Maikkarin netiikolumnina 26.1.2018

Näinä päivinä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomi ajautui veriseen sisällissotaan. Tänään eduskunnassa järjestettiin sisällissodan muistohetki, jonka viestinä oli kansallisen eheyden, sovinnon ja demokratian puolustaminen.

Tämän viestin annoimme eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteisessä puheenvuorossa. Sen jälkeen pidimme hiljaisen hetken, jossa muistimme sisällissodan uhreja, vankileireillä kuolleita ja kaikkea sodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä.

Sovimme tämän muistohetken järjestämisestä yhdessä puheenjohtajien kanssa keskellä joulukuun kiivasta budjettiväittelyä. Tähän kiteytyy suomalaisen demokratian vahvuus. Voimme olla vahvasti eri mieltä yhteiskunnallisista kysymyksistä, mutta olemme kaikki sitoutuneet kansanvallan arvoihin.

Toimiva kansanvaltainen järjestelmä kyettiin hämmästyttävän nopeasti järjestämään sisällissodan raunioille. Voidaan puhua jopa Suomen ihmeestä.

Tämä ihme kiteytyy Väinö Tannerin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen nimitykseen joulukuussa 1926. Vain kahdeksan ja puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen presidentti Lauri Kristian Relander nimitti maan johtoon hallituksen, jonka muodosti sisällissodan hävinneen osapuolen raunioille jälleenrakennettu puolue.

Valkoisten ja punaisten rajalinja luotiin valtiollisella tasolla lopullisesti umpeen maaliskuussa 1937. Presidentti Kyösti Kallio nimitti silloin ensimmäisen punamultahallituksen, jossa olivat mukana sekä sosiaalidemokraatit että maalaisliitto.

Kunnissa kansallista sovintoa lähdettiin rakentamaan paljon nopeammin. Ensimmäiset demokraattiset kuntavaalit järjestettiin vain puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen joulukuussa 1918.

Tämän päivän Suomessa on ehkä vaikea mieltää, miten tärkeä rooli kunnanvaltuustoilla oli kansallisen sovun ja eheyden rakentamisessa eräänlaisina rauhanvälittäjinä. Eri puolilla taistelleet miehet ja naiset opettelivat sotimisen sijasta sopimaan arjen asioista yhteisen kokouspöydän ääressä.

Olen pannut merkille, että tämä Suomen tarina herättää kiinnostusta maailmalla.

Se on myös valitettavan ajankohtainen tarina. Läheltä ja kaukaa löytyy esimerkkejä sisällissotien repimistä kansakunnista, joissa Suomen esimerkille olisi käyttöä.

Suomen tarina ja kansakuntamme yhdessä rakentama eheys ovat maailmankuuluja. Ne herättävät arvostusta. Suomalaiselle rauhanvälitysosaamiselle on ollut kysyntää ympäri maailmaa.

Suomella on edelleen paljon annettavaa globaalille yhteisölle kansallisen eheyden ja sovinnon rakentamisessa. Tätä rauhanvälityskyvyn kehittämistä ja osaamista on jatkettava kansainvälisesti. Konfliktien kestävä ratkaisu ei ole mahdollista ilman yhteiskunnan kaikkien osallistumista. Tämä pätee edelleen myös Suomessa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteinen puheenvuoro Suomen sisällissodan muistohetkessä 26.1.2018

Perjantai 26.1.2018 klo 15:42

Sata vuotta sitten vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Se aiheutti suurta kärsimystä ja jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkiaan vuoden 1918 katastrofi vaati noin 37 000 uhria.

Me suomalaisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olemme tänään kokoontuneet sisällissodan muistohetkeen. Haluamme näin korostaa sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Ne luovat pohjan, jolle yhteinen Suomemme on rakennettu.

Toivomme, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä. Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä.

Sitoudumme kunnioittamaan demokratiaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lupaamme jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Suojelemme vaalien vapautta ja kunnioitamme niiden tuloksia.

Haluamme pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta. Lakien kunnioitus ja riippumaton oikeuslaitos ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla.

Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ainoastaan rauhanomaisin keinoin. Tuomitsemme poliittisen väkivallan kaikissa muodoissaan. Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.

Haluamme yhdessä korostaa eheyden ja yhteiskuntarauhan merkitystä. Emme halua antaa tilaa vihalle ja eriarvoisuudelle. Sitoudumme vahvistamaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tänään muistamme Suomen sisällissodan ja vuoden 1918 tapahtumien uhreja ja inhimillistä kärsimystä. On meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.

Juha Sipilä, Suomen Keskusta
Petteri Orpo, Kansallinen Kokoomus
Antti Rinne, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Sampo Terho, Sininen tulevaisuus
Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
Touko Aalto, Vihreä liitto
Li Andersson, Vasemmistoliitto
Anna-Maja Henriksson, Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit

Pääministeri Sipilä yrittäjäjuhlassa: Ensi kaudella työllisyysaste 75 prosentin tuntumaan

Lauantai 20.1.2018 klo 19:21

Pääministeri Juha Sipilä korosti Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä, että Suomen talous on kääntynyt selkeään kasvuun. Tämä näkyy myös monen suomalaisyrittäjän liikevaihdossa ja tuloksissa.

– Suomen talous kasvoi viime vuonna kolmen prosentin vauhtia, mitä pidettiin pari vuotta sitten aivan utopistisena lukuna. Myös tämä ja ensi vuosi näyttävät varsin hyviltä. Viime mittauksessa työllisyysasteemme oli noussut jo 70,4 prosenttiin. Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990, sanoi pääministeri Sipilä juhlapuheessaan.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste tällä vaalikaudella 72 prosenttiin. Sipilän mukaan tämä on välietappi, sillä seuraavalla vaalikaudella on päästävä pohjoismaiselle tasolle eli noin 75 prosentin tuntumaan.

Sipilä pitää työllisyyden vahvistamista kestävimpänä keinona yhteiskunnan eheyden takaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi ikääntyvässä Suomessa.

– Kun on työtä, on vähemmän syrjäytymistä ja pahoinvointia. Työtä tekemällä moni kokee olevansa osa yhteiskuntaamme. Jokainen on hyvä jossakin, ja työttömyyden vuoksi yhteiskunnassa jää paljon hyvää osaamista hyödyntämättä.

Sipilä kannusti erityisesti naisia yrittäjyyden polulle. Samalla hän muistutti, että naisyrittäjyyttä ja naisten työmarkkina-asemaa on parannettu perhevapaakustannuksia tasaamalla.

– Naistyöntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia on tasattu työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tämänsuuntaisia tekoja naisyrittäjät ovat odottaneet pitkään. Tämä hallitus laittoi asian viimein toimeksi.

– Sote-alalla on paljon naisyrittäjiä. Kun hallitus sorvasi valinnanvapauslakia, pidimme mielessä erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Kun valinnanvapaus toteutetaan nyt asiakassetelipainotteisena, pienten yrityksen kilpailuasema paranee merkittävästi.

Loppukiri ratkaisee vaalit

Perjantai 19.1.2018 klo 21:55

Vuo­det 2017 ja 2018 her­kis­tä­vät mei­tä suo­ma­lai­sia his­to­ri­al­le nor­maa­lia voi­mak­kaam­mal­la ta­val­la.

Suo­men sa­ta­vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tä juh­lis­tet­tiin Yh­des­sä-tee­man al­la. Al­ka­nut vuo­si on puo­les­taan si­säl­lis­so­dan muis­to­vuo­si, jota py­ri­tään viet­tä­mään eheyt­tä ko­ros­ta­val­la ta­val­la.

Yh­des­sä te­ke­mi­nen ja ehey­den vies­ti ovat luon­te­va osa myös Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­jaa.

Kurkistus his­to­ri­aan on pre­si­den­tin­vaa­li­työn kes­kel­lä­kin pai­kal­laan.

Rei­lut sata vuot­ta sit­ten Suo­mes­sa teh­tiin mer­kit­tä­viä lin­jan­ve­to­ja pre­si­den­tin­vaa­le­ja kos­kien.

Maa­lais­liit­to oli ai­kaan­sa edel­lä jo syk­syl­lä 1917, kun se vaa­li­oh­jel­mas­saan vaa­ti ny­kyi­sen­kal­tais­ta pre­si­den­tin­vaa­lia otet­ta­vak­si käyt­töön lin­jaa­mal­la ”Kor­kein­ta hal­lin­to­val­taa käyt­tä­mään on ase­tet­ta­va mää­rä­vuo­sik­si kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä va­lit­ta­va pre­si­dent­ti”.

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­li­taan kuu­dek­si vuo­dek­si, ai­dos­ti mää­rä­vuo­sik­si ker­ral­laan – ai­van ku­ten Maa­lais­liit­to vaa­li­oh­jel­mas­saan vii­saas­ti jo vuon­na 1917 aset­ti ta­voit­teek­seen.

Tä­män vaa­li­oh­jel­man to­teu­tu­mi­seen meni 77 vuot­ta. Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­lit­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä vuon­na 1994.

Ehdokkaamme Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­ja on lop­pu­kiih­dy­tys­vai­hees­sa.

Ma­tin vah­va osaa­mi­nen ja pe­rus­teel­li­nen kam­pan­ja­työ ym­pä­ri Suo­men luo­vat kes­tä­vän poh­jan lop­pu­ki­ril­le.

Pal­jon on vaa­li­työl­le vie­lä ai­kaa – eh­dok­kaan oma ener­gia ja mo­ti­vaa­tio ovat huip­pu­lu­ke­mis­sa.

Suo­ma­lai­set an­sait­se­vat ai­don vaa­lin jo kan­san­val­lan ja de­mok­ra­ti­an­kin nä­kö­kul­mas­ta.

Maan suu­rim­pa­na po­liit­ti­se­na kan­san­liik­kee­nä kes­kus­tal­la on täs­sä­kin eri­tyi­sen suu­ri vas­tuu.

Sik­si ase­tim­me jo hy­vis­sä ajoin puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa vaa­lei­hin eh­dol­le Mat­ti Van­ha­sen, joka on erit­täin osaa­va, pä­te­vä ja ko­ke­nut.

Hän on yh­tei­nen eh­dok­kaam­me ja edus­taa yh­des­sä te­ke­mi­äm­me ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan lin­jauk­sia.

Viimeistään Ma­tin täys­kymp­pi­suo­ri­tus vii­me­viik­koi­ses­sa Ylen vaa­li­ten­tis­sä toi esiin sen, min­kä me kes­kus­ta­lai­set olem­me tien­neet koko ajan: Mat­ti Van­ha­nen täyt­tää kai­kil­la mit­ta­reil­la mi­tat­tu­na kirk­kaas­ti pre­si­den­til­le ase­te­tut pä­te­vyys­vaa­ti­muk­set.

Ko­ti­kat­so­mois­sa ole­vien ei tar­vit­se pe­lä­tä asi­a­vir­hei­tä, kun Mat­ti on ten­tat­ta­va­na.

Olen ilol­la huo­man­nut, mi­ten vaa­li­kuu­me suo­ras­taan le­vi­ää kes­kus­tan kent­tä­vä­en kes­kuu­des­sa.

Nyt vaan li­sää pök­köä pe­sään!

Tehokkaassa vaa­li­työs­sä yh­dis­ty­vät uu­det ja van­hat vaa­li­työn muo­dot.

Yh­tä tär­ke­ää kuin on ot­taa käyt­töön uu­sia so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­nei­tä, on huo­leh­tia pe­rin­tei­ses­tä ih­mis­ten koh­taa­mi­ses­ta.

Voim­me jo­kai­nen osal­tam­me huo­leh­tia sii­tä, et­tä naa­pu­rim­me yk­si­näi­nen ikäih­mi­nen saa mah­dol­li­suu­den käyt­tää vaa­li­oi­keut­taan tai et­tä se au­to­ton ka­ve­rim­me pää­see vaa­li­päi­vä­nä eh­kä ai­ka kau­as­kin siir­ty­neel­le ää­nes­tys­pai­kal­le.

Vai­kut­ta­mi­sen oi­keus kuu­luu kai­kil­le.

Presidentin mi­tat kirk­kaas­ti täyt­tä­vä eh­do­kas an­sait­see pre­si­den­tin mi­tat täyt­tä­vän vaa­li­työn.

Teh­dään kaik­kien ai­ko­jen lop­pu­ki­ri yh­des­sä eh­dok­kaam­me ja suo­ma­lais­ten kans­sa.

Teh­dään näis­tä nyt kun­non vaa­lit, ää­nes­te­tään Mat­tia.

Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa

Perjantai 19.1.2018 klo 8:10

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.1.2018

Taloudellisesti itsenäinen maa ei vähästä horjahda. Vakaus ja turvallisuus rakentuvat myös kansakunnan taloudellisesta itsellisyydestä.

Taloudellinen itsellisyys edellyttää terveen julkisen talouden lisäksi riittävää ja järkkymätöntäruoka- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuuttaKeskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt tätä teemaa keskeisesti esillä. Vanhanen tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja on osoittanut siinä erittäin kypsää harkintaa. 

Vanhanen on kantanut huolta siitä, että maailmalla nälkää näkevien määrä on kääntynyt kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutokset aiheuttavat jopa suurempia muuttoaaltoja kuin, mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Vanhanen on todennut, että Suomessa yhä useamman maatalouskoneen on käytävä kotimaisella polttoaineella ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitsemme toimivat kotimaiset kierrätysravinnemarkkinat.  Hän on muistuttanut siitä, että Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa maatamme on kiristetty ruoansaannilla. Tämänkään vuoksi ruuantuotannon omavaraisuutta ei ole missään nimessä syytä vähätellä. 

Täällä pohjolassa ruuan tuotantokustannukset ovat korkeat. Siksi emme maailmanmarkkinoillakilpaile hinnalla, vaan suomalaisten tuotteiden laadulla ja puhtaudella, jotka kiinnostavat maksukykyisiä kuluttajia esimerkiksi Aasian markkinoilla. Kannattavaa kasvua on löydettävissä merien takaa, kunhan löydämme oikeat markkinat ja kehitämme tuotteemme kohdemarkkinoille sopivaksi.

Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun ovat Suomen hallitukselle tärkeitä tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi vientilupien käsittelyä Evirassa on nopeutettu henkilöresursseja vahvistamalla. Uusia vientimarkkinoita onkinavautunut. Esimerkiksi siipikarjanlihaa voi nyt viedä Japaniin, ja naudanlihaa sekä kananmunia Hongkongiin.

Puhtaan energian käytössä ja energiaomavaraisuudessa on pysyttävä kunnianhimoisena. Tällä vaalikaudella fossiilista tuontienergiaa on korvattu kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Ministeri Tiilikainen selvittää parhaillaan, voisiko kivihiilestä luopumista aikaistaa viidellä vuodella, kun aiemmin asetettu tavoite on vuosi 2030

Suomi tarvitsee yhteistyötä rakentavia politiikkoja. Matti Vanhasen työtä läheltä seuranneena voin todeta, että hän on sitäHänelle on erityisen tärkeää koko maan eheys, siltojen rakentaminen eri ryhmien välille. 

Ydintehtäviensä lisäksi presidentti voi toimia suomalaisia yhdistävänä arvojohtajana. Keskeltä tulevana, kaikkia suomalaisia yhdistävänä voimana Vanhasella tehtävä olisi luonteva.

Samalla Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hän on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

 

Matti Vanhanen presidentiksi

Tiistai 16.1.2018 klo 9:14

Julkaistu sanomalehti Ilkassa 16.1.2018

Suomalaiset ryhtyvät huomenna valitsemaan maalle presidenttiä.  Ennakkoäänestyksen alkaessa on hyvä kerrata, millaiseen tehtävään henkilöä nyt valitaan. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikka ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuvan kova ydin

Lisäksi presidentti voi olla toiminnallaan koko kansaa yhdistävä arvojohtaja. Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä. Hän toimii koko Suomen puolesta. Hänen työtään läheltä seuranneena voin todeta, että Vanhanenon maltillinen sovittelija ja joukkuepelaaja. Vanhaselle on erityisen tärkeää, että jokainen voi kokea tämän maan omakseen.

Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hänen pääministerikautensa on Suomen kolmanneksi pisin Sorsan ja Lipposen jälkeen. Hän onkin eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Vanhasella on lisäksi monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt Vanhanen toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. 

Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Nyt kohtaamme uudenlaisia haasteita ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää ja kokonaisvaltaista harkintaa niiden käsittelyssä. Esimerkiksi Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi olisi ratkaistava paneutumalla sen juurisyihin. Vanhasen mielestä kriisin ratkaisu vaatii mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan. 

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa jopa suurempia muuttoaaltoja mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Vanhanen myös osaa rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Hyvä osoitus tästä on se, että hänen johtamissaan hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, vihreät kuin RKP.

Presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan ja demokratiankin näkökulmasta

Kaikki tunnustavat Matti Vanhasen osaamisen ja loputkin näkivät sen viime torstaina Ylen vaalitentissä.

Matti Vanhanen presidentiksi

Torstai 11.1.2018 klo 7:56

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 11.1.2018

Tasavallan presidentti kantaa suurta vastuuta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta levottomassa maailmassa. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuva.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin. Tärkeintä on, että ihmiset lähtevät innokkaasti äänestämään.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Vanhanen toimi kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003 - 2010. Näin hänellä on vahva kokemus perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa. Kellään muulla ehdokkaalla ei ole kokemusta pääministerin tehtävän hoidosta.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Ennen pääministerikauttaan Vanhanen toimi lyhyen aikaa puolustusministerinä. Myös tämä kokemus puuttuu muilta ehdokkailta.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Se vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa Keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.

 

 

Pääministerin uudenvuoden tervehdys

Sunnuntai 31.12.2017 klo 11:55

”Ei yö niin pitkä ettei päivä perässä.” Tämä sanonta kuvaa hyvin Suomen talouden kehitystä vuonna 2017. Vuosien näivettymisen jälkeen Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun. Tuoreimpien arvioiden mukaan kansantuote kasvaa tänä vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Muutos on ollut jopa nopeampi kuin kukaan osasi ennustaa vielä vuosi sitten.

Talouden käänne näkyy monin tavoin kansalaisten arjessa. Kaikkein tärkeintä on, että työpaikkojen määrä kasvaa. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan työllisten määrä oli marraskuussa peräti 83 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukua voi havainnollistaa niin, että jokaisena vuoden päivänä syntyi 230 uutta työpaikkaa. Työssä olevien osuus työikäisistä nousi marraskuussa 70,4 prosenttiin eli korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen.

Myös työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heitä oli marraskuussa 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tätä lukua voi havainnollistaa niin, että vuoden aikana joka päivä 160 työtöntä pääsi joko töihin tai heidän työttömyytensä päättyi muusta syystä.

Erityisen ilahduttavaa on, että työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömyys vähenee nyt kaikkialla Suomessa. Suuret ja pienet yritykset palkkaavat lisää väkeä. Nyt on huolehdittava siitä, että yritykset löytävät tekijät avautuviin tehtäviin.

Muutos on saatu aikaan yhteisillä ponnistuksilla. Niiden ansiosta talousuutisia hallitsevat nyt tiedot uusista investoinneista ja työpaikoista eivätkä ilmoitukset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kuten niin monien vuosien ajan tapahtui.

Muutos näkyy myös yleisessä ilmapiirissä. Kansalaiset luottavat tulevaisuuteen vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Työ on paras lääke syrjäytymisen torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Siksi työllisyyden vahvistaminen on ja pysyy hallituksen tärkeimpänä tavoitteena.

Hallitus haluaa varmistaa, että kaikki väestöryhmät pääsevät nauttimaan kasvun hedelmistä. Olemme pyrkineet jakamaan myös taloustalkoiden vastuut mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ilahduttavaa onkin, että tuoreimpien tilastojen mukaan tuloerot eivät kasvaneet viime vuonna lainkaan toisin kuin julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Kasvun vahvistuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerojen kasvun torjuntaan. Se edellyttää erityistä pidättyvyyttä niiltä, jotka päättävät kaikkein korkeimmista palkoista ja palkkioista. Hyvää esimerkkiä tarvitaan myös taloutemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Se edellyttää jatkossakin palkkamalttia.

Vaikka tuoreet talousuutiset ovatkin hyviä, emme voi jäädä lepäämään laakereillemme. Meidän on pyrittävä ennakoimaan yhteiskunnallista kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Moni tulevaisuuteen liittyvä muutos näyttäytyy helposti uhkana.

Tuttuja ammatteja katoaa teknologisen kehityksen myötä. Osa ihmisistä ja alueista on vaarassa pudota kehityksen rattailta. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Yhteinen haasteemme on tunnistaa isot tulevaisuuden kysymykset ja etsiä niihin oikeat vastaukset.

Sen tiedämme jo nyt, että kasvatus ja koulutus ovat jatkossakin Suomen menestyksen avainsanoja. Vain yhden esimerkin mainitakseni meidän on aika käynnistää lasten etua ajatellen avoin keskustelu oppivelvollisuusiän pidentämisestä joko alku- tai loppupäästä tai molemmista.

Talouden käänteen ohella päättyvää vuotta on leimannut Suomi100 -juhlavuoden tunnus Yhdessä. Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlimme tätä merkkivuotta todellakin yhdessä. Jopa 600 000 suomalaista osallistui juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Viralliseen ohjelmaan ilmoitettiin yli 5 000 erilaista hanketta. Suomalainen kansalaisyhteiskunta näytti voimansa.

Loimme myös kaksi uutta itsenäisyyspäivän perinnettä. Itsenäisyyspäivän aatosta tuli iloinen kansanjuhla. Tämä perinne täydentää sopivasti arvokasta tapaamme juhlia itsenäisyyttä 6. joulukuuta.

Pääministerin näkökulmasta juhlavuoden hienoin tapahtuma oli valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla 5. joulukuuta Helsingin Säätytalossa. Tästäkin tapahtumasta kannattaa tehdä jokavuotinen perinne. Tulevaisuus kuuluu nuorille sukupolville, ja siksi he ansaitsevat oman juhlansa.

Nyt satavuotisjuhliaan siirtyvät viettämään Viro, Latvia ja Liettua - kukin omalla tavallaan. Haluan sydämellisesti onnitella naapureitamme. Meitä yhdistää sekä historia että yhteinen, suurten mahdollisuuksien tulevaisuus.

Etenkin virolaiset ottivat täysin sydämin meidän juhlavuotemme omakseen. Maidemme välisissä suhteissa eletään erityisen aktiivista kautta. Tunnelihanke Suomen ja Viron välillä kertoo yhteistyömme kunnianhimon tasosta.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut sen yhtenäisyys. Yhtenäisyys on itseisarvo mutta itsestään selvää sen säilyminen ei ole. Tämä on hyvä muistaa, kun Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlien jälkeen on edessä vuosi 2018. Silloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi jakautui kahtia tavalla, jonka muistot ovat edelleen kipeät.

Toivon, että voisimme lähestyä tätä sisällissodan muistovuottakin yhdessä sen sijaan että ryhtyisimme kaivamaan uudestaan niitä rajalinjoja, jotka jakoivat suomalaiset vuonna 1918.

Olemme yhdessä sopineet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, että aloitamme sisällissodan muistovuoden yhteisellä tilaisuudella, jolla korostetaan sovintoa, demokratiaa ja yhteiskunnan eheyttä.

Espanjalaisen filosofin ja runoilijan George Santayanan tunnetun aforismin mukaan ”ne, jotka eivät muista menneisyyttä ovat tuomitut toistamaan sitä”. Tämä viesti sopii myös muistovuoden 1918 viettämisen perusteeksi.

Yhdessä olemme selvinneet sata vuotta ja vain yhdessä selviämme myös seuraavat sata vuotta.

Hallitus: Seksuaalinen häirintä on kitkettävä

Tiistai 12.12.2017 klo 13:25

Seksuaalinen häirintä on tänä syksynä noussut vahvasti esille. Suomen hallitus suhtautuu erittäin vakavasti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun ja ihmisten kertomiin kokemuksiin. Hallitus korostaa, että seksuaalinen häirintä on aina tuomittavaa, eikä sitä saa hyväksyä missään tilanteessa. On tärkeää, että myös eduskunta keskustelee aiheesta.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on lailla kielletty. Asenneilmapiirissä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa ja tarvitaan käytännön toimenpiteitä, kuten selkeät toimintaohjeet häirintätapausten varalle työpaikoille. Hallitus kehottaa kaikkia työnantajia ja organisaatioita tarkastelemaan, mitä ne voisivat tehdä häirinnän lopettamiseksi. Johtajilla ja esimiehillä on vastuu siitä, että työpaikoilla toteutuu nollatoleranssi seksuaalista häirintää vastaan. Hallitus myös rohkaisee häirintää kokeneita ihmisiä nostamaan asian esille työyhteisössään.

Suomessa on muutettava asenteita ja toimintatapoja, minkä on tapahduttava niin työpaikoilla, kouluissa, internetissä kuin erilaisten harrastusten parissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kouluihin, jotta oppimisympäristöt ovat turvallisia lapsille ja nuorille. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja toisia kunnioittavaan opiskelu- ja kouluympäristöön.

”Seksuaaliseen häirintään liittyy tietynlainen puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri”, sanoo pääministeri Juha Sipilä”, ”Nyt on tärkeää pitää keskustelua yllä, jotta asiat muuttuvat.”

Hallitus päättää tasa-arvo-ohjelman yhteydessä ensi keväänä toimista, joihin se ryhtyy seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Ministerit Lindström, Mattila ja Saarikko puolestaan ovat kutsuneet työmarkkinajärjestöt ja keskeiset sidosryhmät keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla vielä ennen joulua.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on antanut Opetushallitukselle toimeksi päivittää yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa asiasta annetut ohjeistukset helmikuun 2018 loppuun mennessä, jotta kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa toimivilla on valmiudet toimia seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän estämiseksi.

Hallitus painottaa, että nyt tarvitaan toimintaa kaikilta. Myös yksittäinen kansalainen voi puuttua häiritsevään käytökseen. Seksuaaliseen häirintään on saatava nollatoleranssi yhteiskunnassamme.

Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:52

(muutosvarauksin)

Hyvät kutsuvieraat, bästa gäster,

Excellencies, Ladies and Gentlemen,

Suomen senaatti hyväksyi päivälleen sata vuotta sitten, joulukuun neljäntenä päivänä 1917, esityksen Suomen hallitusmuodosta ja sen perusteista jätettäväksi valtiopäiville samana päivänä. Samana iltana senaatti hyväksyi yleisistunnossaan puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin ilmoituksen Suomen itsenäisyyttä koskevan julistuksen antamisesta Suomen kansalle. Tämä tasan 100 vuotta sitten päivätty julistus on alkuperäisenä nähtävissä tässä näyttelyssä.

Eduskunta, joka oli jo marraskuun 15. päivänä julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen edustaja Santeri Alkion ehdotuksesta joulukuun 6. päivänä 1917.

Tuota päivää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä, vaikka yhtä hyvin itsenäisyyspäivä voisi olla marraskuun 15. päiväkin.

Suomen itsenäistyminen oli monivaiheinen prosessi. Sen alkupisteeksi voidaan nostaa maaliskuussa 1809 pidetyt Porvoon valtiopäivät. Vähän aiemmin päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen sota oli katkaissut Suomen yli 650 vuotta vanhan yhteyden Ruotsiin ja Suomesta oli tullut Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen asema Venäjän yhteydessä oli poikkeuksellinen. Suomen sisäisestä hallinnosta vastasi Suomen oma senaatti, joka sai täysimääräisesti käyttöönsä Suomen verotulot.

Suomi säilytti vanhat Ruotsin-vallan aikaiset lakinsa, luterilaisen uskonnon, omat hallinnolliset instituutionsa ja ruotsin kielen maan hallintokielenä. Venäjän ja Suomen välille tuli vuonna 1812 tulliraja. Samana vuonna liitettiin takaisin autonomisen Suomen yhteyteen ne alueet, jotka oli palautettu Venäjälle vuosien 1721 Uudenkaupungin rauhassa ja 1743 Turun rauhassa.

Uusi valtiollinen yhteys osoitti nopeasti edullisuutensa, mikä hälvensi alkuvuosien kiistämätöntä kaipuuta takaisin Ruotsin yhteyteen. Vuosisatoja kestänyt pelon ja sotien aika päättyi. Venäjän suuri keisarikunta tarjosi lähes rannattomat mahdollisuudet taloudellisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pietarin talousalue imi kaikki ne maa- ja metsätalouden tuotteet, jotka Suomi sinne myi. Kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia suomalaisia renkejä, piikoja, käsityöläisiä ja eri alojen ammattilaisia.

Suomessa oli vain pieniä omia sotilasosastoja, mutta tuhannet suomalaiset loivat uran Venäjän armeijassa ja laivastossa – amiraali- ja kenraalikuntaan heistä nousi noin viisisataa. Gustaf Mannerheim on nykyisin varmasti tunnetuin heistä, mutta ei suinkaan ainoa.

Suurin osa Puolaa ja Baltian alueet kuuluivat nekin Venäjän keisarikuntaan. Se lisäsi taloudellisia ja kulttuurisia suhteita näiden maiden ja Suomen välillä. Pietari, Moskova, Varsova ja Krakova olivat taiteiden ja musiikin keskuksia.

Kalevalainen runokulttuuri yhdisti Suomea ja Viroa, Suomessa toimi suuri joukko liettualaisia sotilaita ja suomalaiset jääkärit taistelivat ensimmäisen maailmansodan aikana Liepajassa, Misse-joella ja Riianlahdella.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Puola ja Baltian maat onnistuivat Suomen tavoin saavuttamaan itsenäisyyden ja säilyttämään sen. Suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat Viron ja Latvian vapaustaisteluun. Mannerheimin vanhat ja läheiset yhteydet Puolaan olivat tärkeässä asemassa Venäjän vuosien 1918–1921 sekasortoisen sisällissodan aikana.

Hyvät kutsuvieraat!

Vuosisatojen yhteinen historia yhdistää Suomea ja itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna avattavan Kansallisarkiston Pro Finlandia-näyttelyn kohdemaita, Venäjää, Puolaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Yhteinen historiamme ennen itsenäistymistä ei aina ollut helppo. Venäjä ajoi 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä yhtenäistämispolitiikkaa, joka uhkasi murentaa sen perustan, jolle autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan instituutiot olivat rakennettu. Nikolai II:n aikana suhtautuminen keisariin muuttui radikaalisti – venäläistämistoimilla hänen katsottiin rikkoneen Suomelle antamansa erillisen hallitsijanvakuutuksen. Vastarinta voimistui sekä porvarillisella puolella että työväenliikkeen keskuudessa, joka imi Venäjältä radikaaleja ajatuksia.

Suomen itsenäistyminen tapahtui myrskyisissä merkeissä keskellä Venäjää koetellutta vallankumousta. Leninin johtama bolševistinen kansankomissaarien neuvosto hyväksyi Suomen itsenäistymisen vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Neljän päivän kuluttua myös Ruotsi, Ranska ja Saksa tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin vasta lokakuun 14. päivänä vuonna 1920.

Hyvät kuulijat!

Kansallisarkiston Pro Finlandia näyttely esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan keskeisiin kehitysvaiheisiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja ja muita aineistoja. Näyttely ja sen antia täydentävä 750 sivuinen oheiskirja antavat syvän ja monipuolisen kuvan Suomesta ja sen suhteista tämän vuoden kohdemaihin, jotka kaikki olivat osa Venäjän keisarikuntaa.

Bästa gäster!

Denna utställning är på många sätt mycket aktuell. Historien hjälper oss att förstå de utgångspunkter som reglerade dessa länders relationer under tiden mellan första och andra världskriget och decennierna därefter.

This exhibition is very topical in many respects. A knowledge of history helps us understand the background and circumstances that governed the relations between countries in the inter-war years and in the decades following the Second World War.

Kansallisarkiston vuosina 2014–2017 toteutettu neljän näyttelyn ja julkaisun sarja on ollut upea lisä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Tämä kertoo siitä, miten rakentui se Suomi, joka sata vuotta sitten lähti itsenäisyyden tielle. Autonomian aikana kehitetyt toimivat instituutiot ja laajat kansainväliset suhteet, naisten yhdenvertaisuus ja modernit aatteet antoivat sen uskottavuuden, jonka ansiosta uusi tasavalta voitiin hyväksyä suvereenina valtiona muiden suvereenien valtioiden joukkoon.

Näillä sanoilla julistan Kansallisarkiston neljännen Pro Finlandia-näyttelyn avatuksi!

Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:50

(muutosvarauksin)

Arvoisat valtioneuvoston jäsenet,

Olemme kokoontuneet valtioneuvoston juhlaistuntoon historiallisena päivänä. Tasan sata vuotta sitten joulukuun neljäntenä päivänä vuonna 1917 maan hallituksena toiminut Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Päätös julistuksesta tehtiin tässä samassa rakennuksessa, jossa valtioneuvosto tänään pitää istuntoaan.

Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi itsenäisyyden julistamisen. Myöhemmin päivästä tuli Suomen itsenäisyyspäivä. Suomen kansa oli ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä.

Sadan vuoden itsenäisyys on vaatinut suomalaisilta rohkeutta, viisautta ja lujaa uskoa huomiseen. Tarvittaessa itsenäisyyttä on puolustettu äärimmäisin uhrauksin. Sukupolvi toisensa jälkeen on rakentanut parempaa Suomea. Sadassa vuodessa olemme nousseet köyhyydestä maailman kehittyneimpien valtioiden joukkoon.

Itsenäisyysjulistuksessa sata vuotta sitten hallitus ilmoitti tärkeimmäksi tehtäväkseen maan valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Se velvoittaa meitä tänäkin päivänä. Suomen jokaisen hallituksen tärkein tehtävä on turvata maamme itsenäisyys. Ilman vapautta emme voi toteuttaa suomalaisten tahtoa.

Suomen itsenäisyyden keskeinen sisältö on kansanvalta. Se on vahvasti ankkuroitu perustuslakiin ja lainsäädäntöön. Siitä kumpuavat myös monet maamme vahvuuksista.

Suomen kansa päättää itse omista asioistaan. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle ja vallanpitäjät valitaan vapaissa vaaleissa. Luottamus demokraattiseen järjestelmään on suomalaisen yhteiskunnan peruskivi. Tässä maassa jokaisella on oltava ääni ja oikeus tulla kuulluksi.

Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa. 

Suomalaisen demokratian toimivuutta tulee väsymättä kehittää. Yhteiskunnan kehitys luo uhkia ja ongelmia, mutta myös uusia mahdollisuuksia kansanvallan syventämiseen. Kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen on oltava etusijalla myös nyt alkavalla uudella vuosisadalla.

Satavuotiaana itsenäinen Suomi on kansainvälisen yhteisön arvostettu jäsen. Yhdessä toisten valtioiden kanssa pyrimme ratkaisemaan maailmanlaajuisia kysymyksiä. Kansainvälisessä toiminnassa korostamme demokratian ja yhteistyön merkitystä. 

Valtioneuvosto on keskeinen osa suomalaista demokratiaa. Sen hallitusvalta perustuu kansan valitseman eduskunnan luottamukseen. Valtioneuvoston jäsenille on annettu arvokas tehtävä, jonka hoidossa isänmaan edun on aina oltava muita tavoitteita ylempänä.

Aika sata vuotta sitten oli vaikea. Maailma ympärillämme oli kaaoksessa. Suomessa oli hätää ja epätoivoa. Edeltäjämme eivät voineet tietää mihin suuntaan maailma jatkaa kulkuaan. Mutta he tarttuivat mahdollisuuteen ja tekivät rohkean ratkaisun. Sen ansiosta voimme tänään juhlia.

Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi.

Hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Meillä on kunnia toimia Suomen tasavallan historian 74. hallituksena. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan koittaessa on tärkeää kiittää kaikkia edeltäjiämme. On suuri etuoikeus saada jatkaa heidän arvokasta työtään.  

Haluan hallituksen ja sen ministerien puolesta kiittää lämpimästi kaikkia itsenäisen Suomen hallituksia sekä niissä työtä tehneitä ministereitä. Isänmaan asia on ollut yhteinen. Toivon, että myös tulevaisuuden hallitukset rakentavat Suomea yhdessä. 

Jag vill på regeringens och dess ministrars vägnar rikta ett varmt tack till det självständiga Finlands samtliga regeringar och till de ministrar som ingått i dem. Fosterlandets sak har varit gemensam. Jag hoppas att också de framtida regeringarna ska bygga Finland tillsammans.

Suomi aloittaa tällä viikolla uuden vuosisadan itsenäisenä valtiona. Suokoon itsenäisyyden seuraava vuosisata maallemme ja sen asukkaille onnea, hyvinvointia ja rauhaa. 

Avaussanat Suomi100 -festareilla Helsingin Sakarinmäen koululla / Östersundoms skola

Maanantai 4.12.2017 klo 10:51

(muutosvarauksin)

Hyvät opettajat ja oppilaat,

koko kouluyhteisö,

Kylläpä tuntui mukavalta lähteä viikon aluksi kouluun! En tiedä voiko olla parempaa ja sopivampaa paikkaa aloittaa itsenäisyysviikko kuin koulu. Ehkä jotkut oppilaista ovat toista mieltä, mutta ainakin itselleni on harvinainen ja mieluisa hetki avata viikko lasten ja nuorten parissa. Mukavaa sekin, että jäykän pönötyksen sijaan olette valinneet päivän muodoksi festarit.

Tiedättekö oppilaat muuten missä päin maailmaa sijaitsevat Kolumbia, Bolivia ja Peru? Vierailin nyt syksyllä näissä maissa. Siellä suomalaiset opettajat olivat maailmantähtiä. Suomalainen opettaja ja opetus ovat maailmalla todella kovassa arvossa. Olen tämän kuullut kymmeniä kertoja eri maiden presidenttien ja pääministereiden suusta. Haluan nytkin kiittää kaikkia suomalaisia opettajia. Kiitos teille lujasta panoksestanne tulevaisuuden rakentamisessa.

Suomessa on runsaat viisi miljoonaa ihmistä. Maailmankartalla olemme väkiluvulta pieni maa ja sijaintimme on syrjässä kaukana pohjoisessa. Siksi on tärkeää, että pärjätäksemme jokaisella Suomessa asuvalla on koulupolku käytynä. Tämän vuoksi koulu, koulutus, oppiminen ja sivistys ovat aivan keskeinen osa Suomea ja satavuotista suomalaista tarinaa.

Laadukas peruskoulutus kaikille on tärkeä osa suomalaista tasa-arvoa ja yhteiskuntamme kivijalka. Suomessa jokainen lapsi saa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen. Se on harvinaista maailmalla.

Jokapäiväistä kouluarkea ei voi rakentaa pelkän maineen varaan, vaan jatkuvasti etsimällä ja löytämällä uusia tapoja oppia ja opettaa. Monenmoisen teknologian, kuten keinoälyn tai esineiden internetin, kehitykset pakottavat meidät vielä monta kertaa pohtimaan, mitä ja miten koulussa pitää toimia.

Täällä Sakarinmäessä tekemällä oppimista hyödynnetään hienosti esimerkiksi ympäristötietoisuuden ja uusiutuvan energian osalta. Det är också fint att Östersundoms skola finns under samma tak. Levande tvåspråkighet och språkkunskaper kan verkligen utvecklas när vi arbetar, studerar eller går i skola tillsammans.

Hyvä kouluväki,

Suomi täyttää sata vuotta ja on juhlan aika.

Avaan myöhemmin tänään Kansallisarkiston Pro Finlandia  -näyttelyn neljännen osan. Näyttely kuvaa Suomen itsenäisyyteen johtanutta kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta. Teidän tänne Sakarinmäkeen rakentamanne Suomi100- festarit on siis tärkeä osa suurta kokonaisuutta,  jonka jokainen osa on tehty juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä. Lukuisissa kouluissa pidetään tänään ja huomenna itsenäisyysjuhlia.

Päivälleen juuri tänään tasan sata vuotta sitten silloinen hallitus hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja esitteli sen eduskunnalle. Sen jälkeen sukupolvet toisensa jälkeen ovat tätä maata rakentaneet ja itsenäisyyttä puolustaneet – luokaamme yhdessä paras mahdollinen ponnistusalusta myös tulevaisuuden rakentajille. Heitä on täällä salissa tänään paljon.

Suomi on hyvä maa, monilla mittareilla maailman paras tai yksi parhaista. Se ei ole sattuman satoa, vaan määrätietoisen työn tulos. Tässä maassa on yhdessä tehty mahdottomasta mahdollista. Se on innostava näköala tarttua myös tulevaisuuden haasteisiin. Olette yhdessä täällä ilmiöoppimisen Suomi100-teemalla löytäneet mielenkiintoisia ja hienoja näkökulmia historian ja nykypäivän Suomeen. Rohkeudella ja innolla, tiedolla ja taidolla, löytyvät myös ratkaisut tulevaisuuden kysymyksiin.

Oikein hyvää Suomi100-festaria, miellyttävää iltajuhlaa ja hyvää itsenäisyyden satavuotispäivää kaikille.

Puhe Suomi 100 - Vellamon maakuntajuhlassa Lahdessa

Sunnuntai 3.12.2017 klo 21:15

(muutosvarauksin)

Arvoisat päijäthämäläiset, hyvät kutsuvieraat, naiset ja herrat,

Mieluinen tehtäväni on tuoda maakuntajuhlaanne valtioneuvoston tervehdys. Tämä tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, joka on huipentumassa ensi viikon keskiviikkoon. On ollut suuri etuoikeus toimia pääministerinä juuri tänä erityisenä vuonna.

Suomi100-ohjelmaan liitettiin lopulta yli 5 000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja tulee vielä keskiviikkona näkymään. Uskon, että olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia, kuten juhlavuoden tavoitteena oli. Uskallan ajatella, että meillä on ollut myös ikimuistoista ja mukavaa.

Erityisen iloinen olen siitä, että juhlavuosi on puhutellut nuoria. Tutkimusten mukaan he ovat kokonaisuuteen kaikkein tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa nyt koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Tämä vuosi on luonut uusia tapoja juhlia Suomea ja tuntea ylpeyttä Suomesta. Hyvä niin.

Hyvät kuulijat,

Elämme monella tapaa historiallisia päiviä. Huomenna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Sen kunniaksi nykyinen valtioneuvosto pitää maanantaina erityisen juhlaistunnon. Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta vuonna 1917 eduskunta hyväksyi kansanedustaja Santeri Alkion aloitteesta Svinhufvudin senaatin toimet itsenäisyyden toteuttamiseksi. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen. Tämä kuvasti kansakunnan kahtiajakoa, joka johti vain muutamia viikkoja myöhemmin katkeraan sisällissotaan.

Näistä lähtökohdista katsoen itsenäisen Suomen sadan vuoden kaari on kiistaton menestystarina. Olemme nousseet köyhyydestä yhdeksi maailman kärkivaltioista. Olemme pitäneet kiinni kansanvallasta ja oikeusvaltiosta. Olemme uskoneet koulutuksen ja tiedon voimaan. Olemme pitäneet kiinni arvoistamme ja tarvittaessa puolustaneet niitä äärimmäisin uhrauksin.

Hyvät juhlavieraat,

Päijät-Hämeessä on osallistuttu juhlavuoden rakentamiseen suurella innolla. Täällä on järjestetty myös monia juhlavuoden tärkeimpiä tapahtumia.

Lahdessa järjestetyt hiihdon MM-kisat olivat yksi juhlavuoden kohokohdista. Hiihdolla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä. MM-kisoilla oli huomattava myönteinen vaikutus tälle seudulle niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Lahden ja Päijät-Hämeen maine osaavana kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä vahvistui entisestään. Toivon, että jatkossakin täällä on uskallusta tarttua suuriin haasteisiin.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin niin ikään täällä Lahdessa. Juhla palasi juurilleen, sillä ensimmäinen valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin myös Lahdessa tasan 30 vuotta sitten. Lahteen saapui 2 500 vierasta eri puolilta Suomea. Itsenäisyytemme puolustajia juhlittiin heitä ja heidän työtään arvostaen.

Arvoisat juhlavieraat,

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Se nousi vahvasti mieleeni myös torstaina, kun olin mukana talvisodan kansallisen muistomerkin paljastustilaisuudessa Helsingin Kasarmitorilla. Silloin 78 vuotta sitten pystyimme mahdottomaan juuri yhtenäisyyden ansiosta.

Voimme täydellä syyllä puhua talvisodan ihmeestä. Suurin ihme oli, että kansakunta lähti yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan itsenäisyyttään vain kaksikymmentä vuotta sisällissodan jälkeen. Se oli kansallisen sovintopolitiikan ja eheytyksen ansiota. Kyösti Kallio sai tasavallan presidenttinä nähdä, että hänen heti sisällissodan jälkeen esittämänsä tavoite toteutui. Hän piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen, joka sopii ohjenuoraksi myös tämän päivän päättäjille:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Tämä eheytyspolitiikan ohjelmajulistus on ajankohtainen aina, kun uudet kahtiajaot uhkaavat repiä kansakuntaa. Tänään meidän erityinen haasteemme on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Sotien jäljet näkyvät täällä Lahdessa hyvin kaupungin suuren ja merkittävän viipurilaisväestön myötä.

On merkillepantavaa, että myös siinä henkilökohtaiset tragediat kodin menettämisestä ovat monissa tapauksissa voineet kääntyä elinvoiman ja tulevaisuuden rakentamiseksi uudessa kotikaupungissa.

Hyvä juhlayleisö!

Uskon, että myös jatkossa Suomen menestys perustuu kykyyn toimia yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta. Siksi meidän tulee kuunnella ja yrittää ymmärtää toisiamme - myös niitä jotka eivät ole kaikesta samaa mieltä.

Toivon, että juhlavuoden mahtava yhdessä tekeminen jatkuu myös juhlavuoden jälkeen. Ja jatkuuhan se, kun suomalaiset niin tahtovat. Yhteisestä tahdosta itsenäisyys sai alkunsa sata vuotta sitten.

Otetaan seuraavat sata vuotta vastaan vähintään yhtä hyvällä tahdolla ja taidolla. Niin täällä Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessa. Lahden erinomainen sijainti ja hyvä saavutettavuus, vahva cleantech-sektori ja ennakkoluuloton yhteistyö esimerkiksi koulutussektorilla ovat lahtelaisia vahvuuksia, joiden varassa tulevaisuuden menestystä voi hyvin rakentaa.

Hyvät ystävät,

toivotan Teille kaikille unohtumatonta itsenäisen Suomen satavuotispäivää. Juhlitaan sitä yhdessä!

Puhe valtakunnallisessa Suomi100 -juhlassa Oulussa

Sunnuntai 3.12.2017 klo 21:13

(muutosvarauksin)

Arvoisat juhlavuoden tekijät,

Hyvät naiset ja herrat

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi lähestyy huipennustaan – Suomen satavuotispäivää. Olemme kaikki tehneet kovasti työtä juhlavuoden onnistumiseksi, toki useimmat vuoden mittaan vähän muutakin kuin vain juhlavuotta, mutta yhtä kaikki: nyt on juhlan aika. Sydämellisesti tervetuloa teille jokaiselle tähän juhlavuoden tekijöiden juhlaan. Suomi on juhlan ansainnut, ja niin olette tekin. Vietämme iltaa kuten koko vuottakin – yhdessä.

Haluan omasta, valtioneuvoston ja koko Suomi100 -tiimin puolesta lausua teille tässä jo illan aluksi kiitokset. Kiitokset siitä, että halusitte olla mukana tekemässä ikimuistoista juhlavuotta. Kiitokset, että teitte sen myös. Satavuotisjuhlasta muodostui suurin ja laajin maassamme nähty juhlavuosi. Kiitos Suomi100 -hallitukselle, erityisesti Paulalle ja Pekalle, täydellisestä heittäytymisestä juhlavuoteen.

Ohjelmaan liitettiin yli 5000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja tulee vielä keskiviikkona näkymään. Uskon, että olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia, kuten juhlavuoden tavoitteena oli. Uskallan ajatella, että meillä on ollut myös ikimuistoista ja mukavaa.

Itseäni juhlassa on puhutellut erityisesti päättäjien rohkeus itsenäisyyden alkutaipaleella, kun eduskunta otti korkeimman vallan ja kun Suomesta tuli tasavalta.

Självständighetsdagen närmar sig och vi kan tillsammans blicka tillbaka på ett fint jubileumsår. Jag vill rikta ett tack till alla er som har varit med och ordnat olika evenemang. Jag är också jättestolt över alla finländare som under åren visat att de vill medverka och fira Finland – tillsammans.

Hyvät juhlavieraat,

Tuoreessa kyselyssä suomalaiset kertoivat, että vahvin tunne itsenäisyyspäivän vietossa on ylpeys omasta maasta. Siihen on syytä, sillä Suomi on hyvä maa – monilla mittareilla paras tai yksi maailman parhaista. Joskus tuntuu, että se meiltä välillä unohtuu. Ehkä juhlavuosi on nostanut Suomen vahvuuksia esille uudella tavalla, sellaisella, joka auttaa meitä tekemään yhdessä työtä myös tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

Yksi satavuotiaan Suomen tärkeitä arvoja on ollut eheyden vaaliminen, se että kaikki ovat mukana ja kaikki pidetään mukana. Kunnioitamme veteraanien perintöä; kaveria ei jätetä.Uskon lujasti, että se on pienen kansakunnan voima myös jatkossa. Kun aloitamme toisen vuosisatamme itsenäisenä kansakuntana, on entistäkin tärkeämpää löytää uusia keinoja turvata mahdollisuuksien tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja samassa veneessä mukana oleminen kaikille suomalaisille. Se tarkoittaa kaikkien suomalaisten ja koko Suomen pärjäämistä.

Itsenäisyyden juhlavuoden kantava ajatus on, että kaikki on kutsuttu. Että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja myös mahdollisuus luoda itse haluamaansa juhlaohjelmaa. Harvoin, jos koskaan, valtiollisia juhlavuosia on missään vietetty näin avoimella ja luokseen kutsuvalla tavalla. Luulen, että tässä on meille monta asiaa muistettavaksi myös, kun siirrymme juhlasta arkeen.

Hyvät vieraat, tämä on ollut huikea vuosi, ja se huipentuu tänään ja alkavalla viikolla. Nostetaan malja satavuotiaalle Suomelle, suomalaisille, ja Suomen ystäville. Onnea, ja hyvää iltaa!

Vanhemmat kirjoitukset »