Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Miksi E10-bensiinin etanoli tehdään ruuasta?

Keskiviikko 19.1.2011 klo 16:31 - Juha Sipilä

Vuodenvaihteessa huoltoasemille rantautunutta E10-bensiiniä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua biopolttoaineeksi. Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskän mukaan ”Etanolin kotimainen tuotanto on vielä niin pientä, ettei se riitä kattamaan tarvetta, joten bensiiniin lisättävä etanoli on meilläkin ainakin aluksi pääosin muun muassa Brasiliassa tuotettavaa sokeriruokoetanolia”. Jos etanoli tehdään viljasta tai sokeriruokosta, se ei vähennä kasvihuonekaasujen päästöjä, vaan voi jopa lisätä niitä. Kasvihuonekaasujakin suurempi moraalinen kysymys on se, voidaanko me täällä hyvinvointivaltioissa tankata autoihimme ruuasta tehtyä polttoainetta? Etanolintuotanto on jo nyt aiheuttanut välttämättömien elintarvikkeiden hinnan nousua kehitysmaissa ja sitä kautta suoranaista nälänhätää.

Mitä sitten pitäisi tehdä? EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030). Mielestäni etanoli tulisi valmistaa ruuan valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden sijasta esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja maatalouden jätteistä. Samalla sen valmistaminen toisi työtä ja hyvinvointia Suomeen. Tämä on meidän yhteistä tahdostamme kiinni ja täysin mahdollista.

Suurin este olkietanolin valmistukseen on viljan viljelyn jatkuvuuden epävarmuus Suomessa. Viljan viljely perustuu maataloustukeen ja tuen jatkuvuudelle ei kukaan pysty antamaan takeita. Jos me hoitaisimme Suomessa tämän asian viisaasti, perustaisimme oman EU-velvoitteemme täyttämisen täysin omaan ja uuteen teknologiaan perustuvaan biopolttoaineiden tuotantoon. Samalla takaisimme viljan viljelyn jatkuvuuden maassamme. Meistäkin tulisi pikku hiljaa uuden ajan ”öljyvaltio”. Se toisi työtä tuotantoyksikköihin, lisätuloa maanviljelijälle ja uuden ponnahduslaudan maailman markkinoille teknologialle, jota kaikki kohta tarvitsevat. Nyt tarvitaan Arkadianmäellä viisaita päätöksiä ja yksituumaisuutta tämänkin asian maaliin viemiselle.

Suomessa (Oulussa) on kehitetty niin kutsuttu kolmannen sukupolven teknologia etanolin valmistukseen. Siinä voidaan kemiallisesti erottaa biomassasta ligniini ja selluloosa. Ligniini voidaan hyödyntää sähkön ja lämmöntuotannossa tai käyttää muussa jatkojalostuksessa. Selluloosaosasta voidaan tehdä etanolia. Oululainen Chempolis Oy on rakentanut pilottilaitoksen, jossa on jo valmistettu etanolia. ST1 on rakentanut kuusi etanolitehdasta Suomeen, joissa käytetään raaka-aineena elintarviketeollisuuden jätteitä. Se on toinen ekologisesti kestävä tuotantotapa ja Suomessakin jo kokeiltu.

Kolmannen sukupolven etanolin valmistuksessa raaka-aineeksi käy esimerkiksi olki tai ruokohelpi. Viidestä kilosta olkea saadaan suunnilleen yksi litra etanolia eli hehtaarin viljelmältä voitaisiin saada koottua viljan lisäksi yli 300 litraa etanolia! Jos Suomen tarpeesta vuonna 2020 tehdään 60 % elintarviketeollisuuden jätteistä, loput 40 % voidaan helposti tehdä maatalouden jäteoljesta. Myös käytöstä poistettuja turvesoita voitaisiin valjastaa vaikkapa ruokohelven tuotantoon. Toki tälläkin viljelyalalla pitäisi eettisesti tarkasteltuna mieluummin viljellä viljakasveja ja käyttää olki etanolintuotantoon. Nämä tehtaat tuottaisivat myös arvokkaita sivutuotteita, joiden osuus liikevaihdosta on melkein sama kuin etanolin. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu puupohjaista biodieseliä, missä meidän tulee tietenkin myös olla vahvoja.

Teknologia on olemassa, investointi kannattava ja tarve ilmeinen. Miksi ihmeessä meillä ei jo ole tällaisia etanolitehtaita? Sitä ne kiinalaisetkin ihmettelevät. He todennäköisesti ottavat tämänkin teknologian ennen meitä käyttöön, vaikka sitä on kehitetty täällä kohta 20 vuotta.

Monissa haasteissa piilee myös suuri mahdollisuus. Yksi parhaita esimerkkejä viisaista päätöksistä oli NMT-verkon rakentaminen. Pohjoismaat päättivät yhdessä rakentaa maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon 1980-luvun alkupuolella. Siitä alkoi kehitys, joka on tuonut työtä ja hyvinvointia erityisesti Suomeen. Mikä on tämän päivän NMT-päätös? Se voisi hyvin liittyä kotimaisiin biopolttoaineisiin.

Avainsanat: E10, E10-bensa, E10-bensiini