Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Kokeilut osaksi strategista hallitusohjelmaa

Sunnuntai 18.1.2015 klo 15:06 - Juha Sipilä

Suomen kuntoon laittaminen vaatii uutta ajattelua, luovuutta ja rohkeutta uudistuksiin. Kokeilukulttuurin tulo voisi toimia keinona edistää tällaisen ajattelun kehittymistä Suomessa. Kokeilujen avulla voimme testata merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia ja saamme käytännön tietoa uudistusten toimivuudesta. Kokeilut ovat myös keino strategisempaan, ennakoivampaan ja mitattavampaan päätöksentekoon.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Niitä olisi hyödyllistä tehdä asioista, jotka ovat kiistanalaisia tai kalliita ja riskialttiita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa.

Ketterien kokeilujen esteenä on usein lainsäädäntö. Parasta olisi, että voisimme yhdellä lailla mahdollistaa lukuisan joukon kokeilujen toteuttamista. Tarvitsemme puitelain kokeiluista. Puitelain olisi oltava selkeä, yksinkertainen, mahdollistava ja tietysti sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Nostan tässä esiin kaksi esimerkkiä kokeiluista. Keskusta on aiemmin esittänyt alueellista perustulokokeilua. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Kokeilun avulla voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. Kannatamme myös Lapin aluekokeilua, jossa kootaan valtion aluehallintoa yhteen sekä selkiytetään työnjakoa valtion aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan välillä.

Kokeilevasta yhteiskunnasta voi tulla kilpailuetu julkiselle taloudella ja teollisuudelle.

Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Tarvitsemme rytminmuutoksen maamme uudistamiseksi. ”Ei noin voi tehdä” -asenteesta pitää päästä eroon. Pidän tärkeänä, että kaikki puolueet osallistuvat tulevina viikkoina rohkealla otteella Suomen uudistamiskeskusteluun. Keskusta on omalta osaltaan siinä mukana.

Avainsanat: Kokeileva yhteiskunta, hallitusohjelma, Keskusta, kokeilu, kokeilut

Keskustan ryhmäpuheenvuoro hallituksen ohjelmasta

Tiistai 24.6.2014 klo 18:31

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla?

Arvoisa pääministeri, Hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011 – 2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella.

Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista viiteen prosenttiin tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti 8 miljardista 1,9 miljardiin euroon.

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan.

Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin. Arvoisa pääministeri, teidän on joka aamu mietittävä, mitä voitte tehdä sen eteen, että

- teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä

- työurat jatkuvat

- työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa

- sote-uudistus saadaan maaliin

- julkisen talouden tuottavuus paranee

- turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan ja

- miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä.

Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan ja niitä Keskustakin haluaa edistää.Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien ratkottaviksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne.

Pisararadan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisararadan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osuus, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät ole itse asiassa kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaisia perumisiaTällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat:

-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

-miljardiluokan kasvurahaston perustaminen

-Valtion Infra Oy:n perustaminen

-ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälleja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
-ensimmäisen työntekijän palkkatuki
-verkkopalvelutunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi
-metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä?
-väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi
-lapsilisäleikkauksien peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidontuen kiintiöimisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminenTuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää. Muita esityksiä ei noteerattu.

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtion velan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies!

Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, keskustan ryhmäpuheenvuoro, työllisyys, valtionvelka, joukkoliikenne, perustienpito, kasvurahasto

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013 klo 14:15

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Puhereferaatti Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä 2.-3.2.

Lauantai 2.2.2013 klo 12:30

Hyvä keskustaväki, arvoisat kuulijat

Tausta

Keskusta on vastuullisena oppositiopuolueena ryhtynyt laatimaan omaa ehdotustaan Suomen monien ongelmien ratkaisuksi. Olemme viimeisen kahden kuukauden aikana pyrkineet päivittämään tilannekuvaa ja hakemaan osaltamme ratkaisuja tai pikemminkin niiden suuntaviivoja.

Sanottakoon heti aluksi, ettei nopeaa ja helppoa ratkaisua ole. Tyhjillä iskulauseilla tästä ei selvitä. Sumussa ajelehtiminenkaan ei ole ratkaisu. Mutta se on varmaa, että tästäkin selvitään.

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanteen tekee erityisen monimutkaiseksi se, että kohtaamme yhtä aikaa viisi haastetta, jotka on myös ratkaistava yhtä aikaa:

  1. Suomen teollisuuden rakennemuutos; esimerkkinä telakkateollisuus,
  2. huoltosuhteemme muuttuminen muuta Eurooppaa nopeammin; työssä käyvien määrä pienenee maanosan nopeinta vauhtia suhteessa niihin, jotka eivät vielä tai enää käy työssä,
  3. julkisen talouden kestävyysvaje; valtio ja kunnat tienaavat pitkälle tulevaisuuteen vähemmän kuin kuluttavat
  4. työttömyyden kasvaminen; aivan liian moni työikäinen, -haluinen ja -kykyinen kansalainen joutuu kiertämään työvoimatoimiston, Kelan ja kunnan sosiaalitoimiston Bermudan kolmiossa. Mitä kauemmin tuossa kolmiossa joutuu kiertämään, sitä varmemmin työhalu ja -kyky katoavat.
  5. kasvava eriarvoistuminen ja pahoinvointi; esimerkkeinä lasten huostaanotot ja leipäjonot.

On huomattava, että nämä ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa. Jos emme kykene ratkaisemaan niitä, meitä uhkaa alaspäin vievä kierre: talous lamaantuu, työttömyys kasvaa, verotus kiristyy, eriarvoisuus pahenee – ja tämä jatkuu kierros toisensa perään.

Meidän on asetettava kysymyksiä:

  • Haluammeko säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan?
  • Pidämmekö kiinni palvelulupauksistamme?
  • Haluammeko edelleen pitää huolen niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan?

Keskusta vastaa KYLLÄ.

Realistinen suunnitelma tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi vaatii huolellista valmistelua, yksituumaisesti hyväksyttyjä tavoitteita ja toimenpiteitä sekä määrätietoista johtajuutta.

Suomen pahin ongelma on, että kansalaisten muutosvalmiutta on jo olemassa, mutta tarvittavaa johtajuutta päätöksentekijöiltä ei ole löytynyt.

Muutosta ei tehdä ylhäältä käskyttämällä. Edessä oleva tie ei tule olemaan helppo. Se vaatii poliittista ratkaisuhakuisuutta, laajaa kansallista yksituumaisuutta, selviytymishalua, kansallisten vahvuuksiemme hyödyntämistä, vastuunottoa ja huolenpidon ilmapiiriä. Muutos ei tapahdu ilman, että kaikki saadaan mukaan. Muutos ei myöskään tapahdu ilman, että ihmisten henkilökohtaiset asenteet ja arvot muuttuvat. Muutos ei tapahdu ilman, että koveneva yhteiskunta vetää piirun verran takaisin huolenpidon ja välittämisen suuntaan.

On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ongelmien vaikeus. Vielä tärkeämpää on kuitenkin luoda uskoa siihen, että kykenemme ratkaisemaan nämä ongelmat yhdessä. Minunkin tärkein viestini on: kyllä tästä selvitään.

Aloitan muutamalla kovalla talouden faktalla. Tässä on esitettynä tuotannon suhdannekuvaaja, kansantuotteemme kehitys. Julkinen talous oli tasapainossa, jopa hieman ylijäämäinen vuonna 2007. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi pudotti kansantuotettamme peräti 8,5 prosenttia. Se aiheutti noin 10 miljardin vajeen valtion talouteen. BKT on noussut hieman tuosta montusta, mutta ”tupla v” -riski on ilmeinen. Se tarkoittaisi sitä, että kokisimme lähitulevaisuudessa toisen samanlaisen pudotuksen.

Valtiontalous on tällä hetkellä valmiiksi noin 7-8 miljardia alijäämäinen. Uusi pudotus heti perään ajaisi taloutemme tilaan, jonka seuraukset olisivat 1990-luvun lamaakin suuremmat. Tämän välttämiseksi tärkeintä on suunnata kaikki voimavaramme siihen, että omilla toimillamme varmistamme vähintäänkin matalan kasvun uralla pysymisen.

Hyvät ystävät!

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet alijäämästä, velkasuhteen taittumisesta ja työttömyyden vähentämisestä eivät toteudu. Lisäksi rakennemuutokset jäävät kesken ja ovat tehottomia. Hallituksen menosäännöt on kirjoitettu vaalikauden loppuun perälautamuotoon. Se tarkoittaa ongelmien siirtämistä eteenpäin. Toisaalta hallituksen talouskasvuennusteet ovat olleet ylioptimistisia ja tavoitteet epärealistisia.

Toisin kuin hallitus Keskusta esittää realistista vaihtoehtoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja valtionvelan kääntämiseksi laskuun. Keskustan menosäännössä velkasuhde taittuu ja tulot ja menot ovat tasapainossa vajaassa kymmenessä vuodessa maltillisenkin talouskasvun oloissa. Mitä tämä menosääntö sitten tarkoittaa? Menosäännön perusperiaate on yksinkertaisesti se, että valtion menot voivat lisääntyä korkeintaan 60 % talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen reaalikasvusta. Tulojen kasvusta 40 % käytetään alijäämän paikkaamiseen.

Menosäännössä pysyminen edellyttää julkisen talouden tuottavuuden parantamista yhdellä prosentilla vuosittain. Mikäli tässä pysytään, leikkauksia ei tarvita. Keskustan menosääntö ei myöskään leikkaa kuntien valtionosuuksia eli ihmisten lähellä olevia palveluja. Jos tuottavuus ei nouse tavoitteen mukaisesti, ajaudumme leikkauksiin tai veronkorotuksiin. Tätä kehitystä on seurattava vuosittain ja tehtävä tarvittavia muutoksia.

Keskustan ajattelumalli asettaa raamin pitkäjänteiselle asioiden kuntoon saattamiselle. Näin toimien ehdimme saada julkisen talouden hyvään iskuun ennen kuin ikääntymismenot vyöryvät täydellä voimalla päällemme ensi vuosikymmenen alussa.

Ehdottamamme menosääntö saattaa kuulostaa jopa liian yksinkertaiselta, liian helpolta ratkaisulta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Historiallisten kokemusten valossa on erittäin haastava tavoite rajoittaa valtion menojen kasvu vain 60 prosenttiin verotulojen reaalikasvusta. Yhtä haastavaa on pysyä teollisuuden rakennemuutostilanteessa matalallakaan kasvu-uralla. Kasvu tänä ja ensi vuonna jäävät vaatimattomiksi. Realismia on odottaa korkeintaan kahden prosentin kasvua tulevina vuosina. Jos pystymme parempaan, muutoksen hallinta on tietysti helpompaa. Uskomme, että ehdottamillamme keinoilla se on kuitenkin mahdollista.

Talouskasvun turvaaminen tarkoittaa julkisen talouden näkökulmasta useitakin asioita. Ensinnäkin menosäännöllä luodaan pitkäaikainen luottamus talouteemme. Toiseksi valtionomistajuutta arvioidaan uudelleen palvelemaan paremmin edessämme olevaa muutosta. Palaan tähän talouskasvun osiossa.

Hyvät ystävät,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työn tekemiseen. Työ luo hyvinvointia ja mahdollistaa huolenpidon kaikista yhteiskunnan jäsenistä. Keskusta haluaa luoda myönteisen, terveen kehityksen kierteen vaihtoehdoksi uhkaavalle kuihtumisen kierteelle. Keskustan tavoitteena on luoda kasvua uusille toimialoille. Tavoitteemme on luoda 200 000 uutta työpaikkaa. Panemme julkisen talouden kuntoon ja pidämme palvelulupauksemme eli muun muassa hoidamme vanhukset ja takaamme tulevaisuudessakin nuorillemme ilmaisen koulutuksen.

Huolehdimme siitä, että kaikki ovat mukana yhteiskuntamme kehittämisessä. Nostamme henkilökohtaisen vastuun ja vapauden arvoonsa. Tarvitsemme asennemuutosta suhteessa vastuunottamiseen, yhteisvastuuseen, toimeliaisuuteen ja yrittäjyyteen. Haluamme muuttaa yhteiskunnan enemmän mahdollistajaksi, pois jarrumiehen roolista. Tavoittelemme jatkuvan parantamisen kierrettä.

Ratkaisu ei tule olemaan nopea eikä helppo. Siihen vaaditaan vaalikausien yli ulottuva pitkäjänteinen ohjelma. Tämä puolestaan edellyttää poliittisen kulttuurin muutosta, ratkaisukeskeisyyttä. Kasvavan huolen keskellä tarvitaan selkeä suunnitelma tilanteesta selviämiseksi ja toivon näköalojen luomiseksi erityisesti nuorille sukupolville.

Rakenteiden, asenteiden ja arvojen muuttaminen vie aikaa. Kun puhutaan esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvusta, muutokseen tarvitaan ainakin kymmenen vuotta. Myös teollisuuden rakennemuutos kestää kymmenen vuotta, eivätkä asenteetkaan muutu hetkessä.

Korostan vielä kerran, että tästäkin selvitään, mutta vain työtä tekemällä ja pitämällä huolta toisistamme.

Edellinen saattoi kuulostaa turhan teoreettiselta. Havainnollistan ideaamme kakkaralla, lentäjän tietokoneella. Se on pyöreä, laskutikkumainen apparaatti, joka kertoo matkanteon syy- ja seuraussuhteista: tuulen vaikutuksen ohjaussuuntaan ja polttoaineen kulutukseen, lastin vaikutuksen pisimpään mahdolliseen matkaan ja niin edelleen.

Kun valmistelimme puolueessa Suomen selviytymissuunnitelmaa, mietimme pitkään politiikan syy- ja seuraussuhteita. Huomasin, että niitä voi havainnollistaa politiikan kakkaralla tai neliapilalla. Halusin joulun välipäivinä tehdä jotain käsilläni. Niinpä vetäydyin autotalliini ja tein oman versioni politiikan kakkarasta. Se versio on puinen, mutta tämä tässä on modernimpi, power point -versio, joka ei ole valitettavasti yhtä havainnollinen.

Lähestymme politiikan kenttää neljästä näkökulmasta: julkinen talous, talouskasvu, huolenpito sekä vastuunotto. (Kakkaran periaate)

Käyn lyhyesti läpi nuo kakkaran neljä kulmaa:

1. Julkinen talous

Prosessin aikana olemme tehneet erilaisia skenaarioita julkisen talouden haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän työn pohjalta hahmottuu kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on nopea leikkausten ja veronkorotusten tie, koska lähivuosina tilanne ei tule korjautumaan talouskasvun avulla. Meidän vaihtoehtomme perustuu pidemmän aikavälin jäntevään politiikkaan, Keskustan menosääntöön, josta aiemmin puhuin. Tavoitteen pitää olla realistinen, mitattava ja parhaiten haluttuun lopputulokseen vievä.

Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on tasapainotettava. Vain näin voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan. Meidän mielestämme jokaiselle kansalaiselle kuuluu jatkossakin julkinen terveydenhuolto, lähikoulu, kirjasto, uimahalli ja oikeus opiskella vaikka tohtoriksi asti vanhempien varallisuudesta riippumatta. Me haluamme myös, että suomalaiset saavat jatkossakin lähiruokaa ja että heillä on todellinen vapaus valita asuinpaikkansa Helsingistä Utsjoelle.

Mitä julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen ja talouden tasapainottaminen vaativat? Ne vaativat:

  1. Talouskasvun turvaamista pitkälläkin aikavälillä
  2. Rakenteiden uudistamista
  3. Normien purkamista
  4. Tehtävien uudelleen arviointia
  5. Julkisen hallinnon sujuvuutta
  6. Koulutuksen kilpailukyvyn varmistamista
  7. Uutta menosääntöä

Valtio vaikuttaa kilpailukykyymme myös koulutuksen kautta. Pitkän aikavälin teollisuutemme kilpailukyky perustuu osaamiseen. Sen laadusta ja tehokkuudesta ei saa tinkiä. Opiskelijoiden valmistumista ja siirtymistä työelämään on myös tehostettava. Tavoitteemme on saada yksi vuosi lisää työurien alkupäähän.

Rakenteiden uudistamiseen tarjoamme omaa kotikunta-maakuntamalliamme. Se tarjoaa asiantuntijoiden ja kokemusten mukaan tehokkaimman tavan tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Siinä terveydenhuollon järjestämisvastuu ja vaativa sosiaalitoimi kuuluvat maakunnalle. Se antaa myös mahdollisuuden jakaa tehtäviä kunnan ja laajemman asukaspohjan tarjoavan maakunnan välillä.

Mallimme tarjoaa myös toimivimman alustan terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamiselle. Se merkitsee lääkärin ja hoitajan työajan käyttämistä enemmän potilaan hoitamiseen tietojärjestelmästä toiseen siirtymisen sijaan.

Kotikunta-maakuntamallin säästöpotentiaali on vuosittain yhdeksännumeroinen luku. Kyse on siis sadoista miljoonista euroista. Mallin avulla voidaan tasapainottaa kuntien taloutta. Samalla pystymme varautumaan ikääntymismenojen piikkiin, joka alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tarvitsemme normien purkamista ja yhteiskunnan tehtävien uudelleen arviointia. Ylinormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tämä viesti on tuttu monilta julkishallinnon toimialoilta.

Uskokaa tai älkää – julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävissä koko Suomelle kilpailuetu. Tämä asenne- ja ajattelutapa tulee ottaa julkishallinnon uudistamisen ohjenuoraksi. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta taas houkuttelee maahan yrityksiä investointeineen ja uusine työpaikkoineen.

Verohallinto toimii hyvänä esimerkkinä normien purkamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Sielläkin muutos vei kymmenen vuotta. Tuottavuushyppy oli noin 20 %. Henkilöstön työtyytyväisyys parani. Tehtävät muuttuivat mielekkäämmiksi. 3,5 miljoonan veronmaksajan verotus on jo täysin automaattista. Väen vähentyminen tapahtui eläköitymisen kautta, ei irtisanomalla. Kaikki ovat tyytyväisiä. Normeja eli lainsäädäntöä muutettiin matkan varrella vastaamaan järkevää työn organisointia. Verohallinto on jo nyt peräänkuuluttamassani jatkuvan parantamisen kierteessä.

2. Talouskasvu

Meneillään olevaan teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus. Kansantuote tarkoittaa työtuntien ja tuottavuuden tuloa. Tilanne on juuri nyt aika vaikea, mutta onneksi voimme vaikuttaa molempiin. Työtunteja saamme lisää:

  • luomalla uusia työpaikkoja
  • pidentämällä työuria: meidän on tunnustettava kipeätkin tosiasiat. Työuria on pakko jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Tämä on luontevaa, sillä suomalaiset elävät entistä pitempään ja entistä terveempinä. Tärkeintä on, että nuoret pääsevät työelämään nykyiseen verrattuna noin vuotta aikaisemmin. Tähän tarvitaan esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän remontoimista.
  • hyvällä johtamisella voidaan parhaiten vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työurapäätöksillä on myös pitkän aikavälin merkitystä Suomen uskottavuuteen luottoluokittajien silmissä. Työpaikkojen säilymisen kannalta tarvitsemme maltillisia ja vakautta lisääviä palkkaratkaisuja. Palkanalennusuho aiheuttaa vain epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Tarvitsemme ennen kaikkea uutta työtä luovia toimia.

Uutta työtä syntyy luomalla kilpailukyvylle ja yritystoiminnalle parempia edellytyksiä. Erityisen tärkeää on säilyttää teollinen pohjamme. Se on ehdoton edellytys korkean osaamisen tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan säilymiselle maassamme.

Valtion tehtävä ei ole valita voittajia. Ei kuitenkaan tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa, että tulevat kasvuyritykset ratkovat tuotteillaan ja palveluillaan ilmastonmuutoksen, ruokapulan, puhtaan veden ja energian haasteita. Puhutaan siis vihreästä taloudesta, teknologian soveltamisesta ja kotimaisesta ruuasta.

Tilanteen vauhdittamiseksi Keskusta esittää uudentyyppisen rahaston perustamista. Esitämme valtion omistuksen painopisteen muuttamista siten, että 1,5 miljardia euroa eli noin 10 prosenttia nykyisestä pörssiomistuksesta vapautetaan uuteen rahastoon. Rahaston kokoa kasvatetaan samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella. Lisäksi mukaan haetaan yksityistä pääomaa. 3-5 miljardin euron rahastolla varmistetaan osaltaan teollisuutemme uusiutuminen. Sillä on merkittävä rooli 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Rahaston avulla vauhditetaan työpaikkojen syntyä uusiin ja jo olemassa oleviin kasvuyrityksiin.

On turha odottaa uutta Nokiaa. Paljon realistisempaa on saada aikaan tuhat uutta pk-yritystä, jotka korvaavat Nokian. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Metsäteollisuudessa tarvitaan muutos kohti puun uusia käyttömahdollisuuksia. Sekin vaatii aikaa. Suurimmat vihreän talouden mahdollisuudet ovat puun uusissa käyttömuodoissa. Ne luovat uusia työpaikkoja metsänkorjuuseen, konepajoille, automaatioalalle, autonkuljettajille, huolto- ja laitosmiehille, lääketeollisuuteen sekä vaateteollisuuden, kemianteollisuuden ja jopa elektroniikan tuotantoon. Tähänkin 10 vuotta on sopiva tarkastelujakso. Joka päivä pitää tälläkin rintamalla tapahtua edistymistä.

Teknologian soveltamisesta on tehtävissä uusi tukijalka, joka paikkaa Nokia-klusterin aukkoa. Pekka Ala-Pietilän raportin suosituksia kannattaa noudattaa. Siinäkin on kymmenen vuoden aikaperspektiivi. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta Suomesta saadaan paremmin kokeiluja salliva yhteiskunta.

Yrittäjyyden edistäminen vaatii oman pakettinsa. Erityinen huomio on kiinnitettävä oman pääoman aseman turvaamiseen. Yrityksiin sijoittaminen täytyy tehdä vähintään yhtä houkuttelevaksi kuin asuntosijoittaminen. Tähän nopeana toimenpiteenä esitämme luovutustappioiden vähennysoikeutta muista pääomatuloista. Sosiaaliturvan parantamisen tarve yrittäjillä liittyy lähinnä yksinyrittävien kasvavan joukon aseman parantamiseen sekä pienten, erityisesti naisvaltaisten yritysten vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen.

Tuotekehityksen BKT-osuuden pitämisestä neljässä prosentissa täytyy pitää huolta. Tekesin merkitys varsinkin pk-yrityksille on huomattava.

Eräs merkittävä talouden vakauteen ja kasvuun liittyvä tekijä on asuntopolitiikka. Asuntopolitiikkaa on perinteisesti käytetty suhdannepolitiikan välineenä. Siihen se soveltuu edelleen erinomaisesti. Rakennusalan työttömyys on kasvussa. Alan yrityksillä on todella kovat ajat selvitä pahimman kauden yli menemättä nurin. Hallituksen yksisilmäisen ja suorastaan saamattoman asuntopolitiikan kärsijöitä ovat erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla asuvat tavalliset ihmiset. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole. Se heijastuu jo alueen kilpailukykyyn.

Keskustalla on tarjota muutamia rakennusalaa ja vuoka-asujia nopeasti palvelevia ratkaisuja. Asuntomarkkinoille voitaisiin autokaupan tapaan luoda leasing-malli. Siinä asukas pääsisi pienellä alkupääomalla oman asunnon kynnyksen yli. Vähän kerrallaan hän voisi lunastaa asuntoa itselleen.

Määräykset, jotka koskevat niin sanottuja yleishyödyllisiä vuokra-asuntojen rakennuttajia, estävät osaltaan uusien asuntojen rakentamista. Mikäli edes osa tästä asuntokannasta vapautettaisiin lyhyemmän kuin 40 vuoden ikeestä, voitaisiin markkinoille saada jopa pari miljardia euroa lisäpääomaa uusien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tarjonnan lisääminen ja pääoman liikkeelle saaminen näkyisi nopeasti vuokratasossa.

Myös erittäin tiukkojen kaavamääräysten keventäminen laskisi hintoja. Esimerkiksi Helsingissä asuntojen keskikokoa vaaditaan koko ajan suuremmaksi, vaikka kaupungin asukkaista yhä useammat asuvat yhden hengen talouksissa. Eivätkä kaikki tarvitse tai halua autopaikkaa. Asuntoja he kaipaavat.  Asukkaiden arkiset tarpeet ja päättäjien näkemykset ovat kaukana toisistaan.

3. Huolenpito

Keskusta uskoo, että miljardiluokan säästöjä on saatavissa panostamalla ennalta ehkäisevään työhön eri elämänalueilla. Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Keskustan vaihtoehto rakentaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja eheämpään suuntaan.

On äärimmäisen tärkeää, että sosiaalinen rikkinäisyys ja eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä. Käsillä tekemisen työ on siirtynyt globaalissa työnjaossa halvemman työvoiman maihin. Suomi on kilpailukykyinen korkeamman teknologian osaamisessa. Tämä on osaltaan syrjäytymiskehityksen taustalla. Meidän on löydettävä uusia keinoja käsillä tekemisen ammattien säilymiseksi Suomessa. Vihreä talous ja bioenergia luovat uusia työmahdollisuuksia myös näihin ammatteihin koko Suomessa. Se mahdollistaa myös hajautetun yhteiskunnan näkemisen kilpailuetuna.

Huolenpito ja välittäminen ovat arvo- ja asennekysymyksiä. Meidän tulee kääntää kapeaa ajatteluamme uuteen asentoon. Miksi ylipäätään puhumme ikääntyvistä kustannuseränä? Ajatelkaa, mikä mahdollisuus ikääntyvässä väestössä on vaikkapa näissä huolenpidon ja vastuunoton lohkoissa. Ikääntyminen tulee kääntää voitoksi. Neljän sukupolven Suomestakin on tehtävissä kilpailuetu.

Meillä on myös huolenpidon alueella hienoja esimerkkejä, kuten omaishoitajat. He tekevät raskasta työtä rakkaimpiensa parissa, siirtävät laitoshoidon tarvetta eteenpäin ja mahdollistavat turvallisen hoidon kotona. Tämä on esimerkki huolenpidosta, joka pienentää myös yhteiskunnan kuluja. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Sama ennaltaehkäisevä vaikutus on perheiden tukemisella ja varhaisella puuttumisella. Kuulin vastikään kokemuksia kunnasta, jossa on säilytetty lapsiperheiden kunnallinen kotiapu. Se näkyy lasten ja perheiden hyvinvointina ja naapurikuntia selvästi pienempinä kustannuksina.

Eräs melkein käyttämätön voimavara Suomessa ovat osatyökykyiset. Esimerkiksi Japanissa yritykset kantavat yhteiskuntavastuutaan palkkaamalla osatyökykyisiä. Itselläni on tästä yrittäjäajalta erittäin positiivisia kokemuksia.

Meidän tulee poistaa käytännön esteitä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalta. Olemme sitoutuneet kuuntelemaan järjestöjä ja aktivoimaan myös omaa toimintaamme huolenpitotalkoisiin.

4. Vastuunotto

Suomen tilanne vaatii ratkaisukseen todella suurta muutosta. Pelkät talouspolitiikan toimet eivät riitä. Tarvitsemme mukaan kaikki. Ilman omien asenteidemme ja arvojemme merkittävää muutosta emme tule onnistumaan. Ilman tätä muutosta yhteiskunta tulee edelleen eriarvoistumaan ja kovenemaan.

Edellä esittämäni asiat eivät ole mahdottomia. On muistutettava, että yhteiskuntamme on rakennettu työnteolle. Työ on jatkossakin pidettävä arvossaan. On myös pidettävä kiinni kaikkien oikeudesta sekä velvollisuudesta työhön. Meidän on pystyttävä käymään rohkeaa keskustelua siitä, mitkä ovat oikeutemme ja mitkä velvollisuutemme. Santeri Alkion ihmiskäsityksen keskiössä on oma vastuu: vastuu itsestä, läheisistä sekä lähiyhteisöstämme. Tämän lisäksi vastuu koskee huolenpitoa niistä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, vaikka he eivät kuuluisikaan lähipiiriimme. Emme voi hyväksyä lusmuilua, mutta emme myöskään eliitin etuilua.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi meidän tulee kasvattaa vastuuta omasta työstä ja opiskelusta, perheestä ja läheisistä, omasta terveydestä ja elämäntavoista. Vastuumme tulee kasvaa myös ympäristöstä. Voimme omilla toimillamme ja valinnoillamme vaikuttaa vihreän talouden työpaikkojen syntymiseen ja siirtymiseen kohti kestävää, kohtuuden taloutta.

Vastuunoton lisäämistä voidaan edistää myös valtiovallan toimin. Tämäkin on hyvin alkiolainen periaate. Yhteiskunnan tulee olla meille jokaiselle mahdollistaja, ei kehityksen jarru. Toimeliaisuuspaketti voisi sisältää ainakin seuraavia elementtejä:

  • Työttömän mahdollisuus tienata ainakin 300 euroa kuukaudessa lyhytaikaisilla töillä ilman, että työttömyysturva heikkenee.
  • Opintotuesta on kehitettävissä kannustavampi
  • Kotitalousvähennyksellä on ollut positiivinen merkitys, Ruotsikin on kopioinut sen meiltä
  • Aktiivisella alkoholipolitiikalla on saatu tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä pienennetty alkoholin aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Sitä tulee edelleen jatkaa.

Hyvät keskustalaiset, hyvät ystävät,

Haluan kannustaa meitä kaikkia positiivisen jatkuvan parantamisen kierteeseen. Tiedän kokemuksesta, että muutoksen tekeminen on paitsi haastavaa myös hauskaa. Jokaisella osa-alueella on edettävä määrätietoisesti Curt Lindströmin opeilla - lite bättre - pienen parantamisen askelilla. Suomi tarvitsee kaikki mukaan. Muutos ei tapahdu hetkessä, siihen menee aikaa.

Kun tavoitetila on yhteinen ja selkeä - hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, eri toimijoiden on helppo sitoutua työhön. Puolessa tunnissa ehtii vain raapaista pintaa ja hahmotella tarvittavia toimia. Siksi haastan suomalaiset tekemään yhdessä Suomen selviytymissuunnitelmaa. Tulkaa mukaan jatkamaan keskustelua, osallistumaan ja tuomaan omat ideanne peliin. Se on mahdollista Keskustan maakunnallisissa tilaisuuksissa ja netissä. Tästä alkaa aivan uudenlainen osallistava prosessi, johon kaikki ovat tervetulleita.

Avainsanat: julkinen talous, talouskasvu, vastuuntotto, huolenpito, Keskustan menosääntö, vihreä talous, asennemuutos

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto