Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Puu takaisin hiilikasojen varjosta

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Muutama vuosi sitten Suomi sitoutui vähentämään päästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä erittäin kunnianhimoisella tasolla. Tuoreet tilastotiedot kuitenkin kertovat jostakin aivan muusta. Viime vuonna kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa lisääntyi yli kolmanneksella. Talouden rakennemuutoksessa kohti vähähiilistä tulevaisuutta on laitettu peruutusvaihde silmään.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC oli raportissaan huolissaan uusiutuvan energian tuotannosta.

Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on pudonnut huomattavasti viime vuosina. Liuske-energiaboomi on laskenut USA:ssa kaasun hintaa ja korvannut kivihiilen käyttöä. Tästä on seurannut kivihiilen lisääntynyttä vientiä Eurooppaan. Kivihiilen hinta on painunut täällä alas ja syrjäyttänyt kalliimpaa kaasua. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat olleet alhaisia. Lopputuloksena ovat lisääntyvät hiilidioksidipäästöt.

Suomessa kivihiili on syrjäyttänyt nimenomaan metsähakkeen ja turpeen käyttöä. Kaikki poltettu kivihiili on tuontitavaraa. Tuomme energiatuotteita noin 8,5 miljardin edestä vuodessa enemmän kuin viemme. On selvää, että alijäämäistä vaihtotasetta pystyttäisiin paikkaamaan lisäämällä kotimaista energiantuotantoa.

Kataisen hallitus on toimillaan lisännyt kivihiilen polttamista. Se on kiristänyt turpeen verotusta ja samalla heikentänyt metsähakkeen tukea. Käytännössä puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailukyky kivihiileen verrattuna on heikentynyt merkittävästi. Kun puu ei pala voimalaitosten kattiloissa, sitä ei myöskään liiku metsistä.

Vähäpäästöistä ja hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi sahojen yhteydessä. Tällä hetkellä vasta yksi puupolttoainevoimala on päässyt mukaan syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffin vuosikaton kaksinkertaistamista pitäisikin selvittää, jotta liikkeelle saataisiin esimerkiksi 25 uutta isompaa laitosta kaavaillun 50 laitoksen sijaan.

Suomi-brändin kirkkaana tavoitteena pitäisi olla entistä voimakkaampi panostaminen energiaomavaraisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Näin saisimme korjattua surkeaa vaihtotasettamme, vähennettyä päästöjä ja luotua työtä ja toimeliaisuutta eri puolille maata. Energiaomavaraisuus on nostettava vähintään 50 prosenttiin, samoin uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta.

Kansainväliset esimerkit antavat uskoa, että energiaomavaraisuutta merkittävästi nostamalla voimme saada 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja jopa 90 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat syntyisivät erityisesti nopeasti kasvaville energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian markkinoille ja joka puolelle Suomea. 

Lisäksi puun uudet käyttömahdollisuudet pitää saada konkreettisesti lisäämään työtä. Puun vuosikasvusta käytetään nyt vain puolet. Puun käyttö tulisi lisätä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa ja se on nyt mahdollista Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointiuutisen jälkeen. Tämän tehdasinvestoinnin yhteydessä meillä on myös mahdollisuus testata ja jouhevoittaa lupajärjestelmäämme tehokkaammaksi. Tällainen investointi ei saa kaatua takkuileviin lupaprosesseihin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.4.2014

Avainsanat: energiaomavaraisuus, uusiutuva energia, puuhake, turve, bioenergia, hajautettu lämmön- ja sähköntuotanto

Ei uusia ydinvoimapäätöksiä

Sunnuntai 20.3.2011 klo 12:30

Kahdelle uudelle ydinvoimalalle on jo luvat annettu. Uskon, että teollisuuden perusvoimatarpeet tulee tyydytettyä niiden myötä. Enää emme tarvitse uusia lupapäätöksiä.

Mielestäni nyt pitää jatkaa bioenergian kehittämistä ja vauhdittaa sen käyttöönottoa. Jos teemme vielä kolmannesta ydinvoimalasta lupapäätöksen, niin silloin Suomeen ei jää kasvumahdollisuuksia ja kotimarkkinoita bioenergialle.

Esimerkiksi Kempeleen ekokorttelissa olemme kehittäneet teknologian, missä kymmenen omakotitaloa toimii puuhakkeesta saatavalla puukaasulla, eikä korttelia ole kytketty lainkaan valtakunnan sähkö- eikä lämpöverkkoon. Ongelmia siis voidaan ratkoa kotimaisilla risuilla ja männyn kävyillä, mutta tarvitsemme bioenergialle Saksan mallin mukaisen syöttötariffin.

Uusiutuvan energian kehittämisen myötä on mahdollista löytää merkittävästi uusia työpaikkoja ja luoda uusia ”nokioita”. Myös ympäristöarvot painavat minun vaakakupissani. Ydinvoimassa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten ydinjätteen sijoittaminen ja sen turvallisuus. Japanin tilanne on muistuttanut meitä kaikkia siitä, että ydinvoiman riskit ovat todellisia. Onko sittenkin hajautettu energiantuotanto parempi vaihtoehto?

Puhtaan energian markkinat ovat jo nyt maailmassa 1100 miljardia euroa. Se on 20 kertaa Suomen valtionbudjetti tai 25 uutta Nokiaa. Minun visiossani vuonna 2020 Suomi on ympäristöteknologian mallimaa maailmassa. Me olemme kehittäneet teknologisia ja toiminnallisia keinoja löytää kestävän kehityksen tuotteita ja malleja. Sellaisia, missä totutusta mukavuudesta ei tarvitse ainakaan paljon tinkiä.

Avainsanat: bioenergia, ydinvoima, ekokortteli