Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä yhteisin ponnistuksin

Lauantai 19.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä meidän on yhteistuumin pysäytettävä yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipilä on syrjäytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehistä. Eri tutkimusten mukaan syrjäytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ikäluokkansa nuori.

- Pelkät yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eivät pure näihin nuoriin. Tarvitaan täsmätoimia, huolenpitoa ja aitoa välittämistä. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipilä muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu työnteolle. Siksi meidän on pidettävä kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta työhön. Globaalissa työnjaossa käsillä tekemiseen liittyvät työt ovat pitkälti siirtyneet halvemman työvoiman maihin. Tämä voi olla osaltaan syrjäytymiskehityksen taustalla.

- Meidän on löydettävä uusia keinoja käsillä tekemisen ammattien säilymiseksi Suomessa. Vihreä talous ja bioenergia voivat luoda uusia työmahdollisuuksia, Sipilä peräänkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipilän mielestä kehittämistä. Yhtenä mahdollisena keinona syrjäytymisen ehkäisyssä Sipilä pitää KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon keväistä esitystä siitä, että alle 25-vuotiaan perheettömän ihmisen ei pitäisi saada vastikkeetonta toimeentulotukea, vaan ennemmin tuettua työtä. Toimeentulotukea myöntävät kunnat eivät saa päästää itseään liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa tälle paikkaa yhteiskunnassa ja työn tai koulutuksen tuomaa elämän merkityksellisyyttä.

- Toimeentulotukijärjestelmä luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siitä on tullut valitettavan monelle pysyväinen toimeentulon lähde. Jossain tapauksissa järjestelmämme voi siis jopa passivoida ihmisiä eikä kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, että rahallisen tuen saantiin kytketystä työnteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuelämälle mitään haittaa, Sipilä linjaa.

Sipilä puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingissä.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisiltä omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmistä omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmekä toisaalta yksilön pärjäämiseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimmältään haluavat kantaa vastuuta itsestään ja muista. Tämähän oli jo Santeri Alkionkin johtoajatuksia.

Lisätietoja: poliittinen sihteeri Helena Pakarinen, 050 388 0011

Avainsanat: nuorten syrjäytyminen, eriarvoistumiskehitys, toimeentulotuki