Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Euroopan parlamentille yksi istuntopaikka

Tiistai 20.5.2014 klo 14:40

Euroopan parlamentin kuukausittainen rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin välillä on veronmaksajien rahojen silkkaa tuhlausta. Erityisesti näin taloudellisesti tiukkoina aikoina myös julkishallinnolta vaaditaan turhan byrokratian karsimista, tehokkuutta ja veroeurojen järkevää käyttöä. Julkishallinnon on toimittava esimerkkinä.

Keskusta kannattaa omassa EU-ohjelmassaan sitä, että Euroopan parlamentin istuntoja järjestetään vain yhdessä paikassa. Samaa on vaatinut eurooppalainen keskustaliberaalipuolue ALDE, johon Keskusta kuuluu. Asia ei ole kuitenkaan edennyt, sillä muut suuret eurooppalaiset puolueet ja ryhmät eivät ole olleet ehdotuksen takana.

Esimerkiksi parlamentin suurin ryhmä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit, vastustaa tässä tapauksessa muutosta ja kannattaa vanhan säilyttämistä. Se ei halua luopua parlamentin toisesta istuntopaikasta.

Päätös yhdestä istuntopaikasta edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Ratkaisuun on mahdollista vaikuttaa parlamentin enemmistön kannan kautta, joka taas vaatii kompromissiratkaisun löytämistä kolmen suurimman poliittisen ryhmittymän kesken. Toivon tähän byrokratian karsintatyöhön Keskustan ja ALDE:n rinnalle mukaan myös kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten eurooppalaiset taustapuolueet.

Avainsanat: EU, Euroopan parlamentti, istuntopaikka, byrokratia, ALDE

EU-vaaleja kohti - hihat heilumaan!

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Kuukauden kuluttua 25.5. järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa ajamaan maamme asiaa europarlamentin päätöksenteossa. Meillä on poikkeuksellisen vahva ehdokasjoukko, josta olen ylpeä. Listalta löytyy niin istuvia meppejä, kansanedustajia kuin yksi komissaari. Siellä on entinen ministeri, usean eri alan asiantuntijoita, yrittäjiä, maanviljelijöitä, nuoria ja opiskelijoita. Keskusta on myös ainut suomalainen puolue, jonka ehdokas on eurooppalaisen puolueen kärkiehdokas.

Vaalityö on polkaistu käyntiin ja keskustan vaalibussi on aloittanut kierroksensa. Meidän ei pidä kuitenkaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Meitä kaikkia keskustalaisia tarvitaan, jotta saamme oman viestimme perille ja keskustalaiset mepit Euroopan parlamenttiin. Kannustan siis kaikkia viemään keskustalaista viestiä eteenpäin. Uskon, että pelaamalla yhteiseen maaliin, saavutamme parhaan tuloksen. Olen varma, että tämä joukkue pystyy siihen.

Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa. Edustajiemme on valvottava kansallista etuamme esimerkiksi maatalous- ja aluepoliittisissa ratkaisuissa.

Suomi on Euroopan unionin jäsen ja euromaa. Nämä ovat tosiasioita, joista ei äänestetä Euroopan parlamentin vaaleissa. Näissä vaaleissa äänestetään siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää.

Keskusta haluaa, että EU on suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Euroopan unionille kuuluvat suuret yhteiset asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, kauppasuhteet, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yhteisten ulkosuhteiden hoito.

Eurooppalaisen yhteistyön on oltava käytännönläheistä. Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Kansalaisten luottamus unioniin saavutetaan vain konkreettisilla teoilla.

Keskusta lähtee EU-vaaleihin teemalla ”Koti kuntoon – tuuletusta Eurooppaan”.  Tämä perustuu ajatukseen, että vahva ja asiansa osaava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle.

Kotiasioiden kuntoon laittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että myös Suomen on täytettävä talouspolitiikan vaatimukset, joita olemme asettaneet ja muilta vaatineet.

Keskusta vastustaa EU-maiden yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä. Suomen pitää hakea liittolaisia tälle linjalle EU:n sisällä. Niin EU:n sosiaalidemokraattien kuin Euroopan kansanpuolueenkin kärkiehdokkaat kannattavat eurobondeja eli yhteisen velkapiikin avaamista.

EU tarvitsee myös tuuletusta. Pohjamutia myöten on mietittävä, miten yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Se edellyttää kykyä arvioida kriittisesti tähänastisen työn saavutuksia, virheitä ja puutteita. On keskusteltava siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionille ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella ja paikallisella tasolla.

Viimeistään nyt on aika kääriä hihat ja ruveta töihin ehdokkaidemme puolesta. Tsemppiä ja voimia EU-vaalikentille – ja muistakaa käydä äänestämässä!

Julkaistu Suomenmaassa 25.4.2014

Avainsanat: Euroopan parlamentin vaalit, EU, Euroopan unioni

Keskustan Juha Sipilän puhe puoluevaltuuskunnassa

Lauantai 27.4.2013

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä

Puoluevaltuuskunta, Seinäjoki 27.4.2013

(muutosvarauksin)

 Hyvät ystävät, hyvä keskustaväki,

”Oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siten, että valtojen välillä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Tämä teksti ei ole lainaus Euroopan unionin perustamisasiakirjasta, vaan Santeri Alkion tekstiä vuodelta 1920. Alkio jatkoi: ”Järjestelyvaikeudet ovat tietysti suuret ” Kun muistaa tämän lisäyksen, Alkion ajatukset sopivat edelleenkin Eurooppa-politiikkamme pohjaksi.

Haluan käsitellä ensin avoimesti ja rehellisesti keskustalaisen ajattelun kipukohtia suhteessaan Euroopan unioniin ja euroon. Toiseksi tarkastelen lyhyesti EU:n nykytilaa ja muutamien jäsenvaltioiden tekemiä valintoja. Sen jälkeen pohdiskelen erilaisia vaihtoehtoja lähinnä talouskriisin, euron ja kriisimaiden auttamisen näkökulmasta. Neljänneksi tuon esille Keskustan valintoja ja lopuksi haluan vielä maalata vision siitä, millaista Eurooppaa haluamme olla rakentamassa.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, EU, Eurooppa, euro

Euroopan velkakriisiin ei ole helppoa ratkaisua

Sunnuntai 23.1.2011

The Economist lehti otti uusimmassa numerossa (15.1.2011) kantaa euroalueen velkaongelmien ratkaisuun. Nykyinen pelastusstrategia ei toimi. Euroalueen kriisimaiden velat pitäisi järjestellä uudelleen velkajärjestelyn kautta.

Kreikan, Irlannin ja Portugalin taloudet ovat hyvin erilaisia. Yhteisenä tekijänä on kansainvälisen kilpailukyvyn menettäminen. Näille maille Euro on aivan liian vahva valuutta, jotta nämä maat pääsisivät vientivetoiseen kasvuun. Kotimaisen kysynnän varaan ei voi rakentaa mitään. Tuloksena on vääjäämättä BKT:n lasku. Tällaisissa olosuhteissa budjetin tasapainottaminen on mahdoton tehtävä ja korkomenot kasvavat vuosi vuodelta.

Kreikan valtionvelka on arvelujen mukaan vuonna 2015 noin 165 % BKT:stä. Velan korkoihin menisi tuolloin jo 8-9 % kansantuotteesta. Se on kestämätön tilanne eikä maa tule selviämään ilman velkajärjestelyä.

Portugali on menettänyt vientiteollisuutensa kilpailukyvyn. Vaihtotase on ollut jo vuosikausia yli 10 % alijäämäinen, samoin yksityissektori on pahoin velkaantunut ulkomaille. Maan taloudesta ei löydy sellaista energiaa, että valtion budjetti voitaisiin pehmein konstein tasapainottaa.

Irlanti on tehnyt eniten kriisinsä ratkaisemiseksi, mutta valtion velan ennustetaan sielläkin olevan 2015 jo 125 % BKT:sta. Se on heidän tilanteessaan sietämätön luku. On siis selvää, että kriisi ei ratkea nykyisellä strategialla. Ongelmat siirtyvät eteenpäin, jos avun määrää kasvatetaan.

The Economist suosittelee, että tässä vaiheessa alettaisiin heti toteuttaa kolmen pienen kriisimaan velkasaneerausta. Kreikan velka puolitettaisiin ja Irlannin sekä Portugalin lainoista pitäisi pyyhkiä kolmannes pois. Velkasaneeraus ravisuttaisi finanssimarkkinoita, mutta ei johtaisi kaaokseen. Vaikka velkasaneeraukseen ryhdyttäisiin, uutta avustusrahaa tarvittaisiin silti ainakin huojuvien pankkien tukemiseen. Sitä tarvitaan todennäköisesti myös siihen, että Espanja, Italia ja Belgia selviäisivät kriisistä ilman velkojen uudelleen järjestelyä. Myös euroalueen ylisuuren ja ylivelkaisen finanssimaailman saneeraus olisi välttämätöntä.

Euroalueen sisällä Saksan kilpailukyky on ylivertainen, Suomellakin se on kohtuullinen kriisimaihin verrattuna. Irlannissa molemmilla mailla oli omia intressejä, mutta esimerkiksi Portugalissa Suomen intressit ovat hyvin pienet. Saksan pankkien riskit periferian maissa ovat sen sijaan tavattoman suuret. Monilla muilla mailla on sama tilanne kuin Saksalla. EU:ssa Suomi voi jäädäkin yksin yhdessä Slovakian ja Viron kanssa.

Se on selvä, että kaikkien maiden tulee saada oma taloutensa tasapainoon, mutta millä suunnitelmalla kriisimaiden tuesta ei tule pysyvä käytäntö. Kaikkia asioita on helppo vastustaa, mutta mitä pitäisi tehdä? Portugali ei tule kestämään vappuun saakka. Silloin viimeistään olisi tunnustettava tosiasiat ja kaivettava työkaluvarastosta selkeä velkasaneerausohjelma kaikille kolmelle maalle.

Avainsanat: euroopan velkakriisi, pankkikriisi