Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle

Keskiviikko 28.1.2015 klo 19:27

Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta K.J. Ståhlbergin syntymästä. Hän oli vankkumaton sananvapauden ja tasavaltalaisen perustuslain kannattaja. Perustuslakimme ja poliittinen järjestelmämme on kestänyt tyrskyt, mutta johtaminen kaipaa uudistusta. Hallituskautta on vaivannut aikaansaamattomuuden ja toimeenpanokyvyttömyyden ongelma. Siksi Keskusta halusi tänään esitellä ehdotuksen strategiseksi hallitusohjelmaksi ja kuinka Suomea pitäisi johtaa.

Suomi on saatava kuntoon. Maamme tilanne on niin vakava, että sen oikaisemiseksi tarvitaan kymmenen vuotta. Keskustan viisi tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi tähtää tähän. Nämä strategiset tavoitteet on Keskustan mielestä sisällytettävä hallitusohjelman lähtökohdiksi.

Viiden strategisen tavoitteen alle on määritelty hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan.

Keskustan viisi tavoitetta vuodelle 2025 ovat:

  • Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat
  • Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
  • Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
  • Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi
  • Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuu

Keskustan mielestä hallitusohjelmaan on myös kirjattava linjaukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan kulmakivistä. Olemme laatineet nämä linjaukset ehdotukseemme.

Ensi vaalikaudella tarvitsemme päätöksiä ja johtamista. Haluamme modernisoida Suomen johtamisen. Tämän saavuttamiseksi olemme kirjoittaneet ehdotukset valtioneuvoston johtamisesta ja työtavasta.

Loimme myös valtioneuvoston päätöksenteolle ohjenuorat, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa. Esimerkiksi teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä, kokonaisveroastetta ei saa nostaa tai julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen ei saa nousta.

Tämän kaiken yläpuolella on visio Suomesta, johon luotamme pääsevän näiden strategisten tavoitteiden toteutuessa.

Nyt toivonkin, että muut puolueet tekevät samoin ja esittelevät 5-7 tärkeintä strategista tavoitettaan Suomen kuntoon laittamiseksi. Näin pääsisimme mahdollisimman pian keskustelemaan kunkin puolueen ehdotuksista.  Nykyisten kaltaisten hallitusohjelmien aika on yksinkertaisesti ohi.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä.

Voit tutustua Keskustan ehdotukseen strategiseksi hallitusohjelmaksi:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan-viisi-tavoitetta

Avainsanat: strategiset tavoitteet, hallitusohjelma, talous, johtaminen, kokeilut

Kokeilut osaksi strategista hallitusohjelmaa

Sunnuntai 18.1.2015 klo 15:06 - Juha Sipilä

Suomen kuntoon laittaminen vaatii uutta ajattelua, luovuutta ja rohkeutta uudistuksiin. Kokeilukulttuurin tulo voisi toimia keinona edistää tällaisen ajattelun kehittymistä Suomessa. Kokeilujen avulla voimme testata merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia ja saamme käytännön tietoa uudistusten toimivuudesta. Kokeilut ovat myös keino strategisempaan, ennakoivampaan ja mitattavampaan päätöksentekoon.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Niitä olisi hyödyllistä tehdä asioista, jotka ovat kiistanalaisia tai kalliita ja riskialttiita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa.

Ketterien kokeilujen esteenä on usein lainsäädäntö. Parasta olisi, että voisimme yhdellä lailla mahdollistaa lukuisan joukon kokeilujen toteuttamista. Tarvitsemme puitelain kokeiluista. Puitelain olisi oltava selkeä, yksinkertainen, mahdollistava ja tietysti sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Nostan tässä esiin kaksi esimerkkiä kokeiluista. Keskusta on aiemmin esittänyt alueellista perustulokokeilua. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Kokeilun avulla voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. Kannatamme myös Lapin aluekokeilua, jossa kootaan valtion aluehallintoa yhteen sekä selkiytetään työnjakoa valtion aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan välillä.

Kokeilevasta yhteiskunnasta voi tulla kilpailuetu julkiselle taloudella ja teollisuudelle.

Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Tarvitsemme rytminmuutoksen maamme uudistamiseksi. ”Ei noin voi tehdä” -asenteesta pitää päästä eroon. Pidän tärkeänä, että kaikki puolueet osallistuvat tulevina viikkoina rohkealla otteella Suomen uudistamiskeskusteluun. Keskusta on omalta osaltaan siinä mukana.

Avainsanat: Kokeileva yhteiskunta, hallitusohjelma, Keskusta, kokeilu, kokeilut

Luottamusta rakennetaan joka päivä

Perjantai 19.12.2014 klo 13:52

(Julkaistu MTV:n nettikolumnina 19.12.2014)

Suomi tarvitsee vakavan tilanteen vaatimia toimia ja ratkaisuja. Keinotekoinen jakolinjojen rakentaminen ja hajottaminen ei mielestäni edusta nyt vaadittavaa poliittista kulttuuria. Nyt vaaditaan poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Yhteiskuntamme repeää kahtia, mikäli emme löydä nopeasti keinoja kilpailukyvyn palauttamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Suomalaiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Olemme selviytyneet yhdessä pahemmistakin paikoista. Tiedämme myös tarkalleen hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen tarpeet. Uudistuksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Suomessa olemme olleet pääsääntöisesti yksimielisiä ulkopolitiikan hoitamisesta. Kaikki puolueet ovat tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme olleet myös yhteisessä rintamassa EU:n asettamista pakotteista. Jonkin verran keskustelua on käyty kahdenvälisten suhteiden ja diplomatian roolista kriisin ratkaisemisessa. Pelkkä pakotepolitiikka ei riitä. Tästä aiheesta on puhuttu viime aikoina myös EU:n kokouksissa. Useat tahot ovat vaatineet ja EU myöntää itsekin, että sen pitäisi pyrkiä olemaan aktiivisempi ja aloitteellisempi kriisin laukaisemiseksi.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole mielestäni lainkaan vanhanaikainen tavoite, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pikemminkin se on ollut Suomen ulkopolitiikan vahvuus neuvottelupöydissä.

Uudistaminen ja muutos lähtevät aina meistä itsestä. Meidän poliitikkojen on oltava valmiita muuttamaan poliittinen kulttuuri valtapolitiikan ja keskinäisen kisailun temmellyskentästä yksinomaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen tärkeämpää tehtävää meillä ei edes voi olla. Yhteisten asioiden hoitamista minä ainakin odotin päättäjiltä, kun katselin eduskunnan keskusteluja kotisohvalta ennen kansanedustajuutta.

Olen omalta osaltani sitoutunut siihen, että Keskustan vaalikampanja ei perustu henkilöihin kohdistuvaan lokaamiseen, vaan keskitymme asioihin ja ratkaisuihin. Olen sitoutunut muuttamaan radikaalisti johtamisen kulttuuria ja viemään läpi vaikeitakin yhteiskunnallisia uudistuksia. Seuraavan hallituksen ohjelman täytyy olla strateginen eli 5 - 7 tärkeimpään tavoitteeseen keskittyvä.

Vetoan kaikkiin puolueisiin, että esitämme kevään aikana, mitä nämä asiat meille kullekin ovat. Niistä on tarpeen käydä tiukkaakin keskustelua. Se on tehtävissä ilman, että lokeroimme toinen toisemme keinotekoisiin laatikkoihin, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Arvostettavaa myös olisi, että keskustelussa emme tahallaan väärin ymmärtäisi toisiamme emmekä suin päin ampuisi yksittäisiä ehdotuksia alas.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä, tänäänkin.

Avainsanat: luottamus, konsensus, strateginen hallitusohjelma, ulkopolitiikka,

Keskustan ryhmäpuheenvuoro hallituksen ohjelmasta

Tiistai 24.6.2014 klo 18:31

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla?

Arvoisa pääministeri, Hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011 – 2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella.

Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista viiteen prosenttiin tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti 8 miljardista 1,9 miljardiin euroon.

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan.

Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin. Arvoisa pääministeri, teidän on joka aamu mietittävä, mitä voitte tehdä sen eteen, että

- teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä

- työurat jatkuvat

- työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa

- sote-uudistus saadaan maaliin

- julkisen talouden tuottavuus paranee

- turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan ja

- miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä.

Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan ja niitä Keskustakin haluaa edistää.Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien ratkottaviksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne.

Pisararadan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisararadan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osuus, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät ole itse asiassa kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaisia perumisiaTällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat:

-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

-miljardiluokan kasvurahaston perustaminen

-Valtion Infra Oy:n perustaminen

-ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälleja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
-ensimmäisen työntekijän palkkatuki
-verkkopalvelutunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi
-metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä?
-väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi
-lapsilisäleikkauksien peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidontuen kiintiöimisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminenTuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää. Muita esityksiä ei noteerattu.

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtion velan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies!

Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, keskustan ryhmäpuheenvuoro, työllisyys, valtionvelka, joukkoliikenne, perustienpito, kasvurahasto