Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Pitkäjänteisellä työllä kohti uusiutuvan energian Suomea

Perjantai 10.4.2015 klo 18:00

(Kerroin Keskustan energialinjauksista Kalajoella Tapion Tuvalla 10.4.2015. Tässä tiivistelmä.)

Puhdas kotimainen energia on Suomelle tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen torjumisessa. Korvaamalla esimerkiksi kivihiilen ja öljyn kotimaisella uusiutuvalla energialla voimme luoda kaikkialle Suomeen työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Toteuttamalla Keskustan energialinjauksen voimme parantaa kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Energialinjaustemme mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä mahdollista luopua kivihiilen käytöstä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n energiaomavaraisuus. Linjaustemme mukaan vuonna 2034 joka toinen auto Suomessa ajaa joko kotimaisilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla tai uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Fossiilisen öljyn käyttö on mahdollista pudottaa samassa ajassa nykyisestä kolmannekseen. Myös piensähköntuotantoa auringosta, tuulesta tai bio- ja puukaasusta on mahdollista lisätä merkittävästi. Näin mahdollisimman moni suomalainen voi osallistua hajautettuun sähköntuotantoon.

Tämä kaikki on mahdollista päättäjien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä. Tässäkin asiassa tarvitsemme puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteisymmärrystä. Yritykset ja yksityishenkilöt investoivat uusiutuvaan energiaan vain, jos päättäjiin ja esimerkiksi uusiutuvan energian verokohteluun voidaan luottaa. Uusiutuvan energian edistäminen tarkoittaa myös sitä, että tieverkosta on huolehdittava ja älykkäät sähköverkot on otettava käyttöön.

Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa, sillä EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus.

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden rinnalla sähköntuotannossa ydinvoimaa ja yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa puuhakkeen ohella turvetta. Kotimaisen turpeen käytön tulee olla etusijalla tuontikivihiileen nähden. Edullinen perusvoima teollisuudelle on turvattava.  

Keskustan arviot lähtevät siitä, että voimme saavuttaa uusiutuvan energian osuudessa yli 80 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tiede ja tekninen kehitys tuovat tullessaan.

Uskon, että ala kehittyy lähivuosikymmeninä merkittävästi sekä energiatehokkuudessa että uusissa tuotantomenetelmissä. Täsmällistä vauhtia on mahdoton ennakoida. Tärkeintä on selkeä suunta kohti kestävää, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa taloutta ja ilmastomuutoksen torjuntaa.

Tärkeintä on nyt, kun perusenergiantuotannon ratkaisut on pitkälle tehty, pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan uusiutuvan energian lisäämistä aluksi 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Avainsanat: uusiutuva energia, biotalous, ilmastonmuutos

Keskusta kannattaa MMM:n ja YM:n yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi

Maanantai 25.8.2014 klo 13:24

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon esitys ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön mahdollisesta yhdistämisestä on kannatettava. Ministeriöiden yhdistäminen on ollut Keskustan agendalla jo pitkään osana ministereiden määrän vähentämistä. Ministereiden määrä ei vähene, jos mahdollisesti perustettavaan ministeriöön jää kaksi ministeriä. Toivon, että hallitus tarttuu Orpon aloitteeseen ja selvittää asian ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Lupaprosessit ovat viime vuosina hidastuneet ja viivyttäneet näin tarpeettomasti investointeja. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta hallinnon sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen on keskeinen asia.

Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaativat joustavaa ja tehokasta lähestymistapaa yli hallinnollisten rajojen.  Ministeriöiden yhdistämisellä saatetaan esimerkiksi Itämeren suojelun näkökulmasta kaikki tärkeimmät toimijat saman katon alle. Meidän päättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että luonto jää paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle kuin olemme itse sen saaneet.

 

Avainsanat: hallinto, ministereiden määrä, lupaprosessit, luonnonvaraministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristoministeriö, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, ylisukupolvinen

Suomesta puhtaan energian mallimaa

Maanantai 14.2.2011 klo 9:58

Puhui kesällä jäsenvaalin aikaa mallimaa –ajatuksesta. Luin pari viikkoa sitten Suomen brändityöryhmän raportin ja huomasin, että siinä on hyvin paljon samoja ajatuksia. Mallimaalla tarkoitan sitä, että käyttäisimme ehkä selkeintä vahvuuttamme, visaisten ongelmien käytännön ratkaisukykyä, koko maailmaa koettelevien haasteiden ratkaisemiseen. Brändimme voisi olla: ”tämä on testattu Suomessa”.

Ajatellaanpa vaikka ilmastonmuutosta tai puhdasta energiaa. Jos me emme tee mitään asialle, katastrofaalinen kehitys ilmastossamme vain pahenee. Tutkijat ovat vieläkin jonkin verran erimieltä CO2-päästöjen vaikutuksesta, mutta yksimielisiä siitä, että luonnonvaroja kuormitetaan liikaa:

a. Joka vuosi maailmassa on yli 70 miljoonaa ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.

b. Ihmiskunta käyttää 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten, vaikka teknologia on kehittynyt.

c. Jos kulutus ei vähene, luonnonvarojen käyttö melkein kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

d. Suomikaan ei ole kestävän kehityksen yhteiskunta. Jos kaikki maailman ihmiset käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, tarvittaisiin 2,5 maapalloa.

e. Meidän kuin muidenkin kehittyneiden maiden on luultavasti vähennettävä ilmastopäästöjään nykyisestä noin kymmenekseen seuraavan sukupolven kuluessa, jotta katastrofaalinen ilmastomuutos saadaan torjuttua.

Minusta tämä on mahtava haaste tälle hullulle kansalle. Laitetaan homma kuntoon. Samalla saadaan työpaikkoja tänne. Uskokaa tai älkää, mutta tämä savotta on pakko tehdä ja esimerkiksi saksalaiset sitä jo kovaa kyytiä tekevät. Miksi me emme olisi kärkijoukossa ja samalla saisimme uutta työtä ja yrityksiä maahamme?

Niin kutsutut cleantech-markkinat ovat jo nyt maailmassa 1100 miljardia euroa. Se on 20 kertaa Suomen valtionbudjetti tai 25 uutta Nokiaa. Minun visiossani vuonna 2020 Suomi on ympäristöteknologian mallimaa maailmassa. Me olemme kehittäneet teknologisia ja toiminnallisia keinoja löytää kestävän kehityksen tuotteita ja malleja. Sellaisia, missä totutusta mukavuudesta ei tarvitse ainakaan paljon tinkiä.

Mallimaa näissä asioissa tarkoittaisi myös sitä, että jokainen meistä olisi valmis muutokseen, valmis testaamaan uusia tuotteita ja konsepteja ennakkoluulottomasti. Jos näin tapahtuisi, kaikki maailman johtavat kestävän kehityksen yritykset toisivat toimipisteen Suomeen. Täällä on pieni kansakunta, joka on omaksunut positiivisen ajattelutavan tässä asiassa ja on valmis testaamaan uusia tuotteita sekä konsepteja. Brändi olisikin ”TESTATTU SUOMESSA”. Jos tuote menestyy ja on testattu Suomessa, se kelpaa muillekin. Ajatelkaapa, mikä voima siinä olisi.

Avainsanat: mallimaa, puhdas energia, ympäristöteknologia, sisu, ilmastonmuutos