Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 21.6.2017 22:12Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssaLue lisää »
  • 20.6.2017 14:40Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassaLue lisää »
  • 19.6.2017 12:23Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksestaLue lisää »

Blogin arkisto

Politiikkaan uudenlaista tulosvastuullisuutta

Perjantai 6.3.2015 klo 17:03

(Kirjoitus on julkaistu alun perin MTVn nettikolumnina 6.3.2015)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jappastiin ensin kolme vuotta lähtökuopissa. Kataisen hallitukselle parlamentaarinen valmistelu ei aluksi sopinut. Sitten umpisolmussa ollutta SOTE-uudistusta lähdettiin avaamaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin vähän vajaa vuosi sitten. Myös me oppositiopuolueet halusimme lähteä hallituksen avuksi, solmua avaamaan. Nyt vajaan vuoden juoksun jälkeen maali siirtyi eteenpäin.

Lähtökohtaisesti vuodessa pystytään tekemään paljon, myös suuria uudistuksia. Kysymys ei siis ole pelkästään kiireestä ja aikapulasta. Joukko sote-sotureita teki hurjan työmäärän ja ehdottomasti parhaansa noin kolmessa kuukaudessa. Työ ei ollut helppoa, oli jarrutusta ja omienkin arvostelua. Kiitokset teille, pidän tätä edelleenkin näyttönä sellaisesta poikkeuksellisesta yhteistyöstä, jota Suomi tarvitsee jatkossakin.

Pidän yhteisesti sovitun uudistuksen jäämistä tällä hallituskaudella kesken epäonnistumisena, josta on kyettävä myös oppimaan. Pystyivätkö keskeiset tekijät keskittymään prosessin eri vaiheissa oikeisiin asioihin, suuriin kysymyksiin? Kuultiinko suurissa kysymyksissä oikea-aikaisesti asiantuntijoita? Oliko tekijöillä 100 prosenttinen tuki työlle koko ajan?

Olen yllättynyt todellisten uudistuksien läpiviemisen vaikeudesta. Suomessa totuttiin pitkän nousukauden aikana siihen, että yhteiskuntaa pystyttiin rakentamaan jatkuvasti kasvavien taloudellisten resurssien avulla. Puhuttiin jakovarasta, mitä uutta kulloinkin pystytään kansalaisille lupaamaan. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet hurjasti. Eduskunta on myös normittanut hyvin tarkasti sen, miten tehtävät tulee käytännössä toteuttaa. Normeja ja byrokratiaa on liikaa. Ne vievät luovuuden ja liian pitkälle vietynä ovat jo ihmisten työssäjaksamisen suurimpia ongelmia.

Lähtökohtaisesti nousukaudella pitäisi pystyä vahvistamaan "tasetta" pahojen päivien varalle ja ennen kaikkea investoitava tulevaisuuteen. Sellaisiin hankkeisiin, mitkä uusilla toimintatavoilla tuovat kansalaisille parempia palveluja, mutta edullisemmin. Laskukaudella iskuja voidaan ottaa vastaan yhteiskunnan toimesta niin, että yksittäiset ihmiset ja yritykset eivät joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muuttuneen ympäristön vuoksi. Kaikissa olosuhteissa huolehdimme yhdessä niistä, jotka eivät itse siihen pysty.

Tarvitsemme kipeästi uudistumista. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista. Johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Strateginen ohjelma tarkoittaa sitä, että keskitytään muutamiin suuriin asioihin, jotka sitoudutaan viemään määrätietoisesti maaliin hallituskauden aikana. Hallituksen työtä ei voi mitata hallituksen esitysten määrällä, vaan suurten uudistusten läpiviennillä. Seuraavan hallituksen täytyy tasapainottaa taloutta, luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, saada biotalouteen vauhtia, purkaa normeja ja byrokratiaa, pienentää hyvinvointieroja sekä uudistaa johtamista, kokeilemisen kulttuuria ja koulutusta. Rakennepoliittiset uudistukset on saatava maaliin.

Keskusta on tehnyt oman esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi ja sitoutunut myös työskentelytapojen muutokseen. Politiikkaan on saatava aivan uudenlaista tulosvastuullisuutta.

Avainsanat: sote, talous, johtaminen

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle

Keskiviikko 28.1.2015 klo 19:27

Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta K.J. Ståhlbergin syntymästä. Hän oli vankkumaton sananvapauden ja tasavaltalaisen perustuslain kannattaja. Perustuslakimme ja poliittinen järjestelmämme on kestänyt tyrskyt, mutta johtaminen kaipaa uudistusta. Hallituskautta on vaivannut aikaansaamattomuuden ja toimeenpanokyvyttömyyden ongelma. Siksi Keskusta halusi tänään esitellä ehdotuksen strategiseksi hallitusohjelmaksi ja kuinka Suomea pitäisi johtaa.

Suomi on saatava kuntoon. Maamme tilanne on niin vakava, että sen oikaisemiseksi tarvitaan kymmenen vuotta. Keskustan viisi tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi tähtää tähän. Nämä strategiset tavoitteet on Keskustan mielestä sisällytettävä hallitusohjelman lähtökohdiksi.

Viiden strategisen tavoitteen alle on määritelty hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan.

Keskustan viisi tavoitetta vuodelle 2025 ovat:

  • Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat
  • Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
  • Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
  • Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi
  • Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuu

Keskustan mielestä hallitusohjelmaan on myös kirjattava linjaukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan kulmakivistä. Olemme laatineet nämä linjaukset ehdotukseemme.

Ensi vaalikaudella tarvitsemme päätöksiä ja johtamista. Haluamme modernisoida Suomen johtamisen. Tämän saavuttamiseksi olemme kirjoittaneet ehdotukset valtioneuvoston johtamisesta ja työtavasta.

Loimme myös valtioneuvoston päätöksenteolle ohjenuorat, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa. Esimerkiksi teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä, kokonaisveroastetta ei saa nostaa tai julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen ei saa nousta.

Tämän kaiken yläpuolella on visio Suomesta, johon luotamme pääsevän näiden strategisten tavoitteiden toteutuessa.

Nyt toivonkin, että muut puolueet tekevät samoin ja esittelevät 5-7 tärkeintä strategista tavoitettaan Suomen kuntoon laittamiseksi. Näin pääsisimme mahdollisimman pian keskustelemaan kunkin puolueen ehdotuksista.  Nykyisten kaltaisten hallitusohjelmien aika on yksinkertaisesti ohi.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä.

Voit tutustua Keskustan ehdotukseen strategiseksi hallitusohjelmaksi:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan-viisi-tavoitetta

Avainsanat: strategiset tavoitteet, hallitusohjelma, talous, johtaminen, kokeilut

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Torstai 21.8.2014 klo 13:37

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Hyvinkää 21.8.2014

 (muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat, hyvät edustajakollegat,

 

Lainsäädäntö ja normit on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, mutta jäykkinä ja liiallisina ne ovat usein muuttuneet järkevän toiminnan esteeksi. Olemme menneet liian pitkälle sääntelyssä: normeja ja byrokratiaa on purettava ja käytäntöjä tehtävä joustavammiksi. Tässä olemme kansalaisten kanssa täysin samaa mieltä.

 

Haastoin heinäkuussa kaikki puolueet byrokratiatalkoisiin. Keskusta on itse tarttunut toimeen. Kesän aikana olemme keränneet 101 konkreettista ehdotusta tarvittavista toimenpiteistä ja esimerkeistä. Tämä on vasta alkua normien purkamisessa ja hallinnon järkevöittämisessä.

 

Nostan tässä esiin muutamia työmme tuloksia. Monet ehdotuksista voivat tuntua pieniltä, mutta yksittäisen ihmisen tai yrityksen elämässä ne saattavat tuottaa kohtuutonta vaivaa ja myös kustannuksia. Ehdotukset eivät myöskään ole keskenään yhteismitallisia. Joidenkin kohdalla kyse on melko periaatteellisesta kannasta, jotkut taas ovat lähes valmiita toimeenpantaviksi.

 

Ihan ensimmäiseksi tulee luopua sellaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät byrokratiaa. Lasten kotihoidontuen kiintiöittäminen ja lapsilisäleikkaus yhdistettynä monimutkaiseen verovähennykseen ovat enemmän hallintoa lisääviä kuin keventäviä.

 

Tarvitsemme Suomeen uutta työtä ja uusia yrityksiä. Siksi yrittäminen ja työllistäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 

 

Aloittavan yrittäjän pitää saada netistä Y-tunnus sekä pääsy ennakonperintä- ja alv-rekisteriin ilmoitusmenettelyllä. Mikroyrittäjien kirjanpito on mahdollistettava tiliotepohjaisesti. Irtisanomiskorvauksen pitää voida toimia yrityksen alkupääomana ja ansioon sidottu työttömyyspäiväraha määräaikaisena starttirahana.

 

Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa järkevä rakentaminen ja yhteiskuntasuunnittelu. Jäykät menettelytavat ja laajat valitusmahdollisuudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kaavoitus on monesti muodostunut kehityksen jarruksi. Olemme tehneet monia ehdotuksia kaavoituksen järkeistämiseksi.  

 

Ehdotamme esimerkiksi, että viranomaisen valittamista toisen viranomaisen päätöksistä pitää rajoittaa. Pääviranomaisen pitää jo asian valmistelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon muiden viranomaisten lausunnot.

 

Asuntorakentaminen on tehty harvaan asutussa maassamme kalliiksi ja joustamattomaksi. Sekä kaupungeissa että maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua. Pääkaupunkiseudulla on kysyntää pienistä asunnoista, mutta niitä ei saa rakentaa tarpeeksi asuntojen keskikokovaatimuksen vuoksi. Myös kaavamaiset autopaikkavaatimukset lisäävät kustannuksia. Maaseutuasumisen helpottamiseksi on luotava kevyesti toteutettava kyläkaava, jolla kylään haettaisiin 20 - 30 hyvää rakennuspaikkaa. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on tehtävä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi.

 

Kotimaisen energian tuottamista voidaan vauhdittaa säädöksiä muuttamalla. Piensähkön tuottamisen esteet on poistettava ottamalla käyttöön pientuottajan nettomittarointi. Tuottamalla verkkoon sähköä voidaan tuotetun sähkön määrä vähentää ostetusta sähköstä osittain tai kokonaan.

 

Paljon puhuttuun energiatodistukseen on saatava järkeä. Uusilta ja uudehkoilta omakotitaloilta vaaditaan myytäessä ja vuokrattaessa todelliseen energiankulutukseen perustumaton, teoreettinen energiatodistus, jonka hankkiminen maksaa kohtuuttomasti ja aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa. Näyttö toteutuneesta energiankulutuksesta on hyväksyttävä samanarvoiseksi energiatodistukseksi.

 

Maatalouden kohtaama paperisota ja valvonta on ihan oma lukunsa. Kaikki ei ole pelkästään EU:n vika, vaan olemme ihan itse kansallisilla päätöksillä lisänneet viljelijöiden taakkaa. Kotimaisin keinoin pystymme kohtuullistamaan valvontaseuraamuksia. Nykyisin täydentävien ehtojen valvonnassa sanktiot ulotetaan kaikkiin viljelijätukiin, jolloin yksittäisestä, pienestä ja tahattomasta virheestä voi tulla kohtuuton seuraamus viljelijälle. Takaisinperittävä summa voi olla suurempi kuin kyseisen vuoden tuki.

 

Monissa tapauksissa lupamenettely voidaan korvata viranomaisohjeistuksella. Esimerkkejä ovat sesonkiaikoina tapahtuva marjojen ja juuresten myynti maanteiden levähdyspaikoilla sekä häiden ja yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet.  Aurinkopaneeleiden asentamista ja öljylämmityksestä maalämpöön vaihtamista ei pidä vaikeuttaa lupamenettelyllä.

 

Viranomaisia varten on usein toimitettava erilaisia lausuntoja ja todistuksia. Samaa sairautta tai vammaa koskevista päällekkäisistä lääkärintodistuksista on luovuttava. Nykyisin vakuutusyhtiöt ja viranomaiset vaativat erilaisia todistuksia, joiden kirjoittamiseen lääkärin aikaa kuluu kohtuuttomasti. Työnantaja joutuu antamaan erillisiä palkkatodistuksia, vaikka tarvittavat tiedot selviävät palkkalaskelmasta.

 

Olemme myös normittamassa toisten ihmisten auttamisen olemattomiin. Erityisesti näin kesällä talkootyö on monelle tuttua. Nykyisin talkootyön tekemisestä pitää ilmoittaa verohallinnolle ja verohallinnon tulkinnan mukaisesti myös talkoilla tarjotusta ateriasta pitää talkoolaisen ilmoittaa verotuksessaan ja maksaa aterioista vero. Tähänkin on saatava maalaisjärkeä. Talkooväelle tarjotut ateriat on oltava aina verottomia.

 

Myös vapaaehtoistyön tulkintaan on saatava tolkkua, mikäli ei ole kyse toistuvasta työstä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimisto katkaisi työttömältä työttömyystuen maksamisen, koska hän oli auttanut yrittäjäystäväänsä firman avajaisissa kahvinkeitossa. Viranomainen ei katsonut tällaista toimintaa vapaaehtoistyöksi.

 

Kaikki edellä kerrotut ovat esimerkkejä todellisesta elämästä. Juuri päättyneen pyöräilytapahtuman aikana tapasin tuhansia ihmisiä, joiden kertomuksista näitä on poimittu. Jatketaan työtä. Kertokaa meille innostavista esimerkeistä. Antakaa palautetta tai kommentteja, se vie asiaa aina eteenpäin.

 

Haastoin muut puolueet byrokratiatalkoisiin. Tarjous on edelleen voimassa. Tässä kohtaa meillä kaikilla politiikassa mukana olevilla on mahdollisuus muuttaa poliittista kulttuuria. Ehdotan, että myös muut puolueet esittävät omia ehdotuksiaan. Ei ammuta toisten tekemiä avauksia saman tien alas. Purkamalla byrokratiaa helpotamme ihmisten ja yritysten arkea ja usein myös säästämme kustannuksia. Normeja voi tulkita tiukasti ja joustamattomasti, mutta myös kansalais- ja yrittäjäystävällisesti. Tehdään tämä työ yhdessä.

 

Hyvät ystävät,

 

Ensi huhtikuussa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Ne ovat minulle ensimmäiset eduskuntavaalit puoluejohtajana.

 

Lähden vaaleihin samoilla motiiveilla kuin neljä vuotta sitten, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan. Lähdin politiikkaan hakemaan ratkaisuja Suomen ongelmiin. Sitä ennen olin seurannut politiikkaa aivan samalla tavalla kuin enemmistö suomalaisista, kotisohvalta katsomalla televisiouutisia tai lukemalla sanomalehtiä.

 

Kotisohvan näkökulmasta poliitikot käyttävät aivan liian paljon aikaa keskinäiseen pistelyyn ja nokitteluun, kilpailijoiden tahalliseen väärinymmärtämiseen ja muiden ideoiden alasampumiseen sen sijaan, että he keskittyisivät yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.  Tästä toimintatavasta en politiikassa pitänyt neljä vuotta sitten. Jos mahdollista, pidän siitä nyt vielä vähemmän.

 

Eräs tutkija pohti vuosi sitten minua koskeneessa jutussa, muuttaako politiikka miestä vai mies politiikkaa. Itselleni asia on edelleen täysin selvä. Pyrin omalta osaltani tuomaan politiikkaan uusia toiminta- ja käytöstapoja.

 

Haluan pitää myös nämä lähtökohdat kirkkaana mielessä, kun keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin. Lähdemme haastamaan Suomen ongelmien ratkaisemista, emme muita puolueita. Usko ja luottamus politiikkaan voi palautua vain ratkaisukeskeisyydellä ja konkreettisilla teoilla. Esitämme äänestäjille omat ehdotuksemme siitä, miten Suomi saadaan nousuun.  

 

Olen viime viikkojen aikana tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että suomalaiset ymmärtävät, miten vakavassa tilanteessa olemme. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä. Silti väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Meiltä poliitikoilta odotetaan nyt rohkeutta tehdä tilanteen vaatimat johtopäätökset.  Kansalaisten muutosvalmiudesta tämä ei ole kiinni.

 

Alkuvuonna totesin Helsingin Sanomien haastattelussa, että meidän on uudistettava politiikan johtamista. Esitin ministerien ja avustajien määrän vähentämistä sekä tiiviin, vain strategiset tavoitteet sisältävän hallitusohjelman kirjoittamista. Pitkän ja yksityiskohtaisen hallitusohjelman sijasta seuraavan hallituksen on laadittava napakka luettelo strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Tavoitteita voi olla ehkä viisi, korkeintaan kymmenen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti etukäteen sovituilla mittareilla. Tarpeen vaatiessa päätetään uusista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Uskon, että tällainen johtamisjärjestelmä helpottaa ja selkiyttää myös ministeriöiden virkamiesten työtä. Oli kyse mistä tahansa ihmisten organisaatiosta, sen teho kasvaa jopa moninkertaiseksi, jos organisaatiolle on määritelty selkeät tavoitteet.

 

Hallituksen pitää joukkueena sitoutua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Tehokkaan joukkueen optimikoko on lähempänä jalkapallo- kuin jääkiekkojoukkuetta. Olen toisin sanoen valmis vähentämään tuntuvasti ministereiden määrää, jotta hallituksessa päästään aidosti kollegiaaliseen työskentelytapaan.

 

Uuteen johtamiskulttuuriin kuuluu myös ministereiden esikuntien kriittinen arviointi. Minulla on se käsitys, että ne ovat paisuneet viime vuosina liian suuriksi.

 

Edellä hahmottelemani työtapa vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta hallituspuolueilta, niiden eduskuntaryhmiltä ja ministereiltä avustajakuntaa unohtamatta. Luottamuksen rakentamista vaalien jälkeen helpottaa, jos vaalitaistelu käydään niin, että siinä riitelevät asiat eivätkä ihmiset. Tähän olen omalta osaltani sitoutunut.

 

Tällä viikolla kokoomus näyttää ainakin joltain osin tulleen samoille linjoille. Toivon, että myös muut puolueet arvioivat hyvissä ajoin ennen vaaleja hallitusohjelman luonnetta ja hallituksen työskentelytapoja.

 

Hyvät ystävät,

 

Lopuksi vielä vakavasta taloustilanteesta ja budjetista. Johtamisen keskeinen perusta on tosiasioiden tunnustaminen.

 

Syksyllä 2011 hallitus ennusti, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012. Todellisuudessa BKT aleni tuona vuonna 0,8 prosenttia. Vuodelle 2013 ennustettiin yhden prosentin BKT:n kasvua. Toteuma oli -1,4 prosenttia.

 

Molempina vuosina ennusteen ero toteutuneeseen kehitykseen on ollut 2,5 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa määrältään noin 5 miljardia euroa bruttokansantuotteesta. Suomen bruttoveroasteella kerrottuna se tarkoittaa reilun 2 miljardin euron saamatta jääviä vero ym. muita tuloja koko julkiselle sektorille. Hallitusohjelmaa tehtäessä hallitus arvioi kestävyysvajeen puolet todellisesta.

 

Viime vuonna tämän vuoden kasvuksi arvioitiin 1,2 prosenttia, mutta kesäkuun kasvulukema oli 0,2 prosenttiyksikköä. Suuri vaara on se, että tämänkin vuoden kasvu jää negatiiviseksi. Ennustaminen näissä oloissa on vaikeaa, mutta kun kaikki ennustemerkit viittaavat siihen, että ensi vuoden kasvuennuste on jo nyt epärealistinen, niin budjetti pitäisi laatia uudelle pohjalle.

 

Suhdannepoliittiset toimet eivät auta rakenteellisiin ongelmiin. Niukkuuden aikana kaikki liikenevä tulisi käyttää investointeihin, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä. Keskusta on esimerkiksi toistuvasti esittänyt valtion taseen eli omaisuuden muuttamista uutta työtä ja yrittäjyyttä synnyttävään muotoon eli kasvurahastoksi.

 

Toinen asia, jota olemme pitäneet esillä, on energiapolitiikan suunnanmuutos. Keskusta esitteli oman vaihtoehtonsa toukokuun lopussa. Jos tätä tiekarttaa noudatetaan, meillä on kymmenen, viimeistään 20 vuoden kuluttua, 50- 80 000 uutta työpaikkaa. Uusiutuvan energian osuus on noussut 32 prosentista 60 prosenttiin, kivihiilen käyttö on loppunut kokonaan ja energiaomavaraisuutemme on parantunut. Ensimmäinen konkreettinen päätös suunnanmuuttamiseksi on tehtävissä budjettiriihessä. Metsähakkeen ja turpeen verotus pitää palauttaa vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa.

 

Pidemmällä aikavälillä näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen – ja öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa.

 

 

Avainsanat: byrokratia, normit, talkoot, johtaminen, ratkaisukeskeisyys, talous, bruttokansantuote

Luottamusta ja kohtuutta

Perjantai 29.11.2013 klo 10:20

Julkaistu ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuudessa 29.11.2013

Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on romahtanut. EVA:n tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti suomalaisista tuntee suurta luottamusta politiikkaan. Kansanedustaja on eri ammattien suosituimmuusmittauksissa aina viimeisten joukossa. Lääkäri, sairaanhoitaja ja lentäjä ovat useimmiten listalla kärjessä.

Politiikassa epäluottamusta lisää myös sanojen ja tekojen väistämätön ristiriita. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä, mutta väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Politiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa ja juurensa tuntevaa.

Suomalaisilla on selvästikin enemmän kriisitietoisuutta ja muutosvalmiutta kuin poliittiset päättäjät ymmärtävät. Suomalaiset odottavat nyt esimerkiksi hallituksen lupauksen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä konkreettisia päätöksiä kestävyysvajeen paikkaamiseksi. 

Myös poliittiset paketoinnit virkanimityksissä syövät politiikan uskottavuutta. Sulle-mulle -politiikan aika on yksinkertaisesti ohi. Poliittinen kanta ei saa missään tapauksessa olla nimityksen este, mutta ei myöskään peruste. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että politiikka epäpätevöittäisi tehtäviin, mutta jäsenkirja ei voi olla enää jatkossa peruste huipputehtäviin pätevintä valittaessa.

Nimityspolitiikan lisäksi tarvitaan parempaa tarkkuutta yhteisten varojen käyttöön. Niistä pitää pystyä huolehtimaan paremmin kuin omista varoistaan. Myös kohtuuden viestin täytyy yleistyä niiden taholta, joiden tulevaisuus on turvattu. Edessämme on ennennäkemättömät talkoot, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista.

Kohtuuden viestejä on tultava esimerkiksi yritysjohtajilta, työeläkeyhtiöiltä ja valtionyhtiöiltä. Vasta sen jälkeen voimme saada kaikki suomalaiset mukaan muutokseen.

Myös johtamisjärjestelmään tarvitaan muutoksia. Hallitustyöskentelyn on oltava kollegiaalista. Lokeroitumisessa ja ministeriöiden työn eriytymisessä on menty liian pitkälle. En kuitenkaan usko, että yhden ministeriön malli ratkaisisi tätä. Sielläkin voidaan lokeroitua ja riidellä reviireistä. Suurten rakenteellisten muutosten läpivienti vaatii määrätietoista johtajuutta. Määrätietoisella johtajuudella pystytään myös välttämään poliittisen avustajakunnan paisuminen liian suureksi tai se väite, että avustajat käyttäisivät toimivaltaansa väärin.

Suomi on hankkeiden ja selvitysten luvattu maa. Niitä tarvitaan, mutta tekijät turhautuvat, jos työryhmien työ ei johda toimenpiteisiin. Kun ministeri on työssä mukana ja tekee asiantuntijoiden avulla selvityksestä omalle hallinnonalalleen toteuttamiskelpoista toimenpideohjelmaa, niin motivaatio työryhmissä toimimiseen paranee ja rahalle saadaan vastinetta. Erilaisia taustaselvityksiäkin tarvitaan ja niiden merkitystä en halua vähätellä.

Poliittisen päätöksenteon luottamuksen palauttaminen on edellytys Suomen suunnanmuutokselle. Muutosta täytyy johtaa ja siinä tulee näyttää esimerkkiä. Johtaminen tarkoittaa myös muutoksia johtamisjärjestelmään ja moniin totuttuihin käytäntöihin, toimintatapoihin ja poliittiseen toimintakulttuuriin.

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja

Avainsanat: luottamus, kohtuus, poliittiset nimitykset, johtaminen

Johtamisella vaikutetaan työssä jaksamiseen

Lauantai 12.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilän mukaan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat miljardiluokan kysymyksiä kansantalouden näkökulmasta. Ennen aikaiset eläköitymiset ja mielenterveysongelmat aiheuttavat paineita eläkejärjestelmäämme. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella.

- Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Onko työsi tekeminen motivoivaa vai tuntuuko se turhauttavalta vääntämiseltä? Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä. Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä, kyselee Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan puolueen Hyvinvointia työelämään -seminaarissa Oulussa.

- Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmiset innostumaan yhteisön vision toteuttamisesta ja saada jokaisen parhaat puolet esiin työn tekemisessä. Johtamisen on oltava osallistuvaa, keskustelevaa ja sen tulee heijastaa välittämistä koko henkilöstöstä.  Näin voidaan luoda sellainen ilmapiiri, jossa työn tekeminen on tuloksekasta ja samalla hauskaa, toteaa Sipilä.

Sipilä muistuttaa, että työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisikin tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Arvojen merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon.


Lisätietoja: puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, puhelin 0400 284 774 ja puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: johtaminen, työssä jaksaminen, työhyvinvointi

Jaksamiseen vaikutetaan johtamisella

Keskiviikko 30.3.2011 klo 9:25

Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Onko työsi tekeminen motivoivaa vai tuntuuko se turhauttavalta vääntämiseltä? Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä.  Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä.

Seiväshyppääjille tehtiin aikanaan tutkimus, milloin hyppääjä käy korkeimmalla kuminauhasta tehdyn riman päällä. Jos rima asetettiin liian alas, myös hyppääjän suoritus oli huono. Jos rima oli liian korkealla, hypystä tuli vieläkin huonompi. Urheilijan kuntoon nähden sopivan korkuiselle asetettu rima antoi parhaan tuloksen. Näin on myös työelämässä. Kaikissa meissä on ominaisuuksia, joita tarvitaan Suomen rakentamisessa. Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmisten parhaat puolet esiin työn tekemisessä. Kun työ on motivoivaa ja joka aamu on mukava lähteä töihin, silloin työssä jaksamisellekin on hyvät edellytykset.

Yhteisön johtamisessa pystytään keskittymään työn tekemisen edellytysten luomiseen, jos motivaatiotekijät ovat kunnossa. Mukavan työn tekemisessä johtajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työtä tehdään kohtuullinen määrä. Nuoria on mukava johtaa, mutta olen joutunut usein patistelemaan heitä perheensä pariin. Työn ja vapaa-ajan suhde on oltava kunnossa. Se on myös meidän yrittäjien etu.

Työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisi tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot ovat se maaperä, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon.

Avainsanat: työssäjaksaminen, johtaminen, yritysjohtaminen