Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Päättäjien kaikki voimavarat ratkaisujen hakemiseen

Perjantai 10.10.2014 klo 23:53

(Kirjoitus on julkaistu MTV:n nettikolumnina 10.10.2014)

Suomen tilanne on niin vakava, että päättäjien huomion täytyy keskittyä ratkaisujen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.

 

Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely. Eilisessä MTV:n blogissaan pääministeri kuitenkin esittää useita virheellisiä väitteitä Keskustan linjasta. Pääministeri mielellään taputtelee olalle kameroiden edessä eduskunnassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän esittää tarkoitushakuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä inhoan politiikassa.

 

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa tai ratkaisujaan Suomen ongelmiin.  Olemme johdonmukaisesti omassa budjetti- tai kehysvaihtoehdossamme esittäneet pienempää velkaantumista kuin hallitus.

 

Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi. Käyn mielelläni esittelemässä ajatuksemme kasvurahastosta pääministerille. Ministeri Vapaavuorelle olen sen jo esitellyt.

 

Energiatuissa olemme vaatineet kotimaisen puuhakkeen ja turpeen asemaa heikentäneen Kataisen hallituksen veropäätöksen perumista. Hallituksen päätösten takia kivihiilen käyttö oli edullisemmassa asemassa kuin kotimaisten polttoaineiden käyttö. Aiemmin puuhakkeella ja turpeella käyneitä laitoksia on kymmenien miljoonien euron investoinneilla ehditty muuttamaan kivihiilellä toimiviksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Tätä päätöstä olemme vaatineet koko vaalikauden ajan muutettavaksi. Nyt lupaus sen muuttamisesta vihdoin tuli. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

 

Mitä tulee lapsilisäleikkauksiin, olemme esittäneet siihen kolme eri vaihtoehtoista tapaa säästää muualta tai lisätä vastaavalla summalla valtion tuloja. Yli puoluerajojen eniten kannatusta sai Keskustan esitys nostaa tupakkaveroa lapsilisäleikkauksen sijaan.

 

Hallituksen kotihoidontuen pakkokiintiöittämispäätös taas lisää kuntien kuluja. Siinä ei ole mitään järkeä. Perheet osaavat itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona. Tämä sotii myös normien purkuajatusta vastaan.

 

Kuntien tehtävät ja rahoitus eivät ole nyt tasapainossa keskenään. Yli 170 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia. Kuntaveron kiristys osuu tasaverona kaikkein pienituloisimmille suhteellisesti eniten. Valtionosuuksia on leikattu miljardikaupalla, mutta kuntien tehtäviä on koko ajan lisätty. Jos valtionosuuksia leikataan, myös tehtäviä tulee vähentää. Lupaus on annettu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Esitimme tähänkin oman vaihtoehtomme viime vuoden lopulla.

 

Pääministerin mukaan "strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä". Se on totta. Stubbin johtaman hallituksen ministeriöissä on tietojeni mukaan 317 voimassa olevaa strategiaa. Niissä lienee yhteensä yli 30 000 sivua tekstiä. Tuota paperinippua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa johonkin keskittymiseksi.

 

Mitä tulee osinkoveropäätökseen, siitä oli tulla katastrofi. Se oli todella huonosti valmisteltu ja se olisi kiristänyt pienten osinkojen verotusta ja helpottanut merkittävästi suurosinkojen verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sitä ei kuulema alun perin tarkoitettu.  Miksi sellainen esitys sitten tehtiin?

 

Sanoin Kauppalehden haastattelussa, että yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle.  Kyllä, juuri näin. Mutta sanoin näin yrittäjän, omistajan eli osingonsaajan näkökulmasta, en siis valtion pussin näkökulmasta. Esittämämme osinkoverovaihtoehto on julkinen ja löytyy kyllä helposti.

 

Väännän vielä kerran rautalangasta. Jos yhtiön tulos ennen veroja on 1000 euroa, ennen yhtiöveron laskua siitä olisi jäänyt nettotulosta 755 euroa. Jos tuo kaikki olisi poikkeuksellisesti maksettu osinkona, sitä olisi voinut saada yhteen kertaan verotettuna (jos kaikki muut ehdot täyttyvät) 755 euroa. Kun yhtiövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin (mitä olemme kannattaneet koko ajan siten, että se olisi tullut täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta), tulos verojen jälkeen olisi ollut 800 euroa. Yrittäjä olisi hyväksynyt osinkojen verottamisen tuolla 45 eurolla, jolloin netto-osinko olisi ollut omistajan ja yrittäjän kannalta sama 755 euroa. Nykyisessä hallituksen mallissa 800 euron osingosta listaamattomassa yhtiössä jää nettona osingonsaajalle 740 euroa (jos kaikki muut edellytykset täyttyvät).

 

Minkälaisella matematiikalla tästä saadaan pääministerin väittämä tuplakorotus hallituksen esittämään. Ei mitenkään muuten kuin tahallisella väärinymmärryksellä. Mielestäni yksinkertaisen esimerkin 45 euron vero on pienempi kuin hallituksen hyväksymän mallin 60 euroa.

 

Pääministeri Stubb ilmoitti kesäkuussa pitävänsä Kataisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet voimassa. Uuden hallituksen tavoitteena on siis mm. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, valtiontalouden alijäämän painamisen alle 1 % BKT:stä eli tämän vuoden 7-8 miljardin alijäämästä kahteen miljardiin ensi vuonna ja työttömyyden painamista alle 5 prosentin. Työttömyys on nyt melkein 10 prosenttia. Onnistunutta johtamista on peilattava ainakin itse itselleen asetettuja tavoitteita vasten. Noissa tavoitteissa näyttää riittävän töitä.

 

Keskusta on tehnyt rakentavaa oppositiopolitiikkaa määrätietoisesti koko vaalikauden ajan. Jos olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä, olemme esittäneet siihen oman vaihtoehtomme. Suomi tarvitsee vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

 

Tämä taas vaati keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus vahvistuu, kun luovumme vanhanaikaisesta politikoinnista eli kilpakumppanin viestin tahallisesta vääristelystä ja virheellisten mielikuvien luonnista. Pääministerin kirjoitus ei vahvistanut luottamusta.

 

Avainsanat: poliittinen kulttuuri, ratkaisuhakuisuus, vaihtoehto, luottamus, osinkoverotus, kasvurahasto

Keskustan ryhmäpuheenvuoro hallituksen ohjelmasta

Tiistai 24.6.2014 klo 18:31

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla?

Arvoisa pääministeri, Hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011 – 2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella.

Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista viiteen prosenttiin tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti 8 miljardista 1,9 miljardiin euroon.

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan.

Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin. Arvoisa pääministeri, teidän on joka aamu mietittävä, mitä voitte tehdä sen eteen, että

- teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä

- työurat jatkuvat

- työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa

- sote-uudistus saadaan maaliin

- julkisen talouden tuottavuus paranee

- turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan ja

- miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä.

Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan ja niitä Keskustakin haluaa edistää.Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien ratkottaviksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne.

Pisararadan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisararadan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osuus, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät ole itse asiassa kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaisia perumisiaTällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat:

-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

-miljardiluokan kasvurahaston perustaminen

-Valtion Infra Oy:n perustaminen

-ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälleja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
-ensimmäisen työntekijän palkkatuki
-verkkopalvelutunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi
-metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä?
-väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi
-lapsilisäleikkauksien peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidontuen kiintiöimisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminenTuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää. Muita esityksiä ei noteerattu.

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtion velan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies!

Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, keskustan ryhmäpuheenvuoro, työllisyys, valtionvelka, joukkoliikenne, perustienpito, kasvurahasto

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Voidaanko tili- ja vastuuvapaus myöntää sunnuntaina?

Perjantai 23.5.2014 klo 15:30

Suomen suurin uhka on kasvava suurtyöttömyys ja talouden huono kehitys. Meillä on ollut kahdeksan perättäistä vuosineljännestä ilman talouskasvua. Yhtä heikkoa talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksoa ei löydy Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, vuosi 1867, aikaansaivat vastaavan tai huonomman talouskasvun 7 vuoden ajanjaksolla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi torstaina, että valtiontalouden tämän vuoden rakenteellisesta jäämästä voi muodostua merkittävä poikkeama yhteisesti sovittuihin pelisääntöiin. Kun talouskasvu jää tällä menolla negatiiviseksi tänäkin vuonna, myös julkisen talouden velkasuhde on menossa EU:ssa yhteisesti sovitun, 60 %:n, kriteerin yli.

Myös brittiläinen laatulehti Financial Times ennusti eilen Suomen olevan Euroopan seuraava ongelmamaa. Euroopassa olemme koko ajan opettaneet muita, mutta nyt joudumme itse tarkkailuluokalle. Lisäksi tämä hallitus ei saavuta yhtään hallitusohjelman talouspoliittista tavoitetta.

Minusta tuntuu, että tätä talousongelmaa ei ole vieläkään tiedostettu kunnolla. Tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia ja myös valtiovallan toimia. Keskusta on esittänyt useita ratkaisuehdotuksia kuten kasvurahastoa paikkaamaan yritysten rahoitusten pullonkauloja. Myös biotalous, ruoka, matkailu ja teknologian soveltaminen tarjoavat meille mahdollisuuksia. Emme ole saaneet näille ehdotuksille vastakaikua. Suomi tarvitsee kipeästi 200 000 uutta työpaikkaa.

On selvää, että vahva ja asiansa hoitava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle. Keskusta ei halua jättää velkataakkaa maksettavaksi tuleville sukupolville. Kotiasioiden pitää olla kunnossa.

Tulevana viikonloppuna on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle tehdystä työstä. Oy Suomi Ab on konkurssin partaalla ja talouden pohja rapistuu. Voimmeko sunnuntain ”yhtiökokouksessa” tosiaankin myöntää tili- ja vastuuvapauden vastuussa olleille henkilöille.

Muista käydä äänestämässä!

Avainsanat: työttömyys, julkisen talouden velkasuhde, Financial Times, kasvurahasto, tili- ja vastuuvapaus

Tiedote: Työttömyys voidaan nujertaa rohkeilla ratkaisuilla

Perjantai 2.5.2014

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Keskustan Vihreässä Vapussa Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla 1.5.2014


Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,5 prosenttia, se on jo melkein kaksi kertaa suurempi kuin hallitusohjelman tavoite, totesi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vappupuheessaan Helsingissä.

- Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. Työttömyys tuo aina mukanaan huolen ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Näin ei voi jatkua.

Sipilän mielestä Suomi tarvitsee nyt rohkean talousohjelman. Sen osana on etsittävä keinoja yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseksi ja kaikenlaisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Meidän on luotava rakenteita, jotka auttavat työttömiä jalostamaan omia yritysideoitaan ja toteuttamaan ideansa käytännössä. Työpaikat syntyvät jatkossakin erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

- Esitän pikaisesti selvitettäväksi kahta uutta asiaa. Ensinnäkin, voisiko työntekijän irtisanomiskorvauksen maksaa alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Toiseksi mikäli työtön päättää lähteä yrittäjäksi, voisiko ansiosidonnaisen maksamista jatkaa hänelle määräajan, tavallaan uudenmuotoisena starttirahana. Molemmat ratkaisut lisäisivät aktiivisuutta, eivät oikein toteutettuina lisäisi julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen, listasi Sipilä mahdollisia työttömyyden alentamiskeinoja.

Osana rohkeaa talousohjelmaa Keskusta on valmis hakemaan valtiolle rohkeaa vähemmistöomistajaroolia uuden kasvun synnyttämisessä yrittäjävetoisesti. Nyt on aika luopua jostakin, jotta saamme uutta aikaiseksi. Käytännön työkalumme on miljardiluokan kasvurahaston perustaminen. Kasvurahasto on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon. Myös byrokratian karsimiseen ja lupaprosessien nopeuttamiseen on tartuttava rivakasti, jotta saamme syntymään kaikkien kaipaamia uusia yrityksiä ja niihin työpaikkoja.

- Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Erittäin huonon taloudellisen tilanteen pitäisi ajaa päättäjät enemmän yhteen, hakemaan yhdessä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja työttömyyden nujertamiseksi. Suomalaiset ansaitsevat toivon näköaloja, kannusti Sipilä.

>> Lue koko puhe

Avainsanat: Työttömyysaste, talousohjelma, yrittäminen, kasvurahasto

Keskustan Juha Sipilän puhe puoluevaltuuskunnassa

Lauantai 23.11.2013 klo 10:30

Keskustan puoluevaltuusto, Kuopio 23.11.2013
(muutosvarauksin)

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet, hyvät keskustalaiset,

Suomi ansaitsee parempaa. Meidän täytyy todenteolla ryhtyä tavoittelemaan maamme näkökulmasta Aaron ”pokkaaleja” eli Suomen selviytymistä ja jokaisen suomalaisen mukaan saamista edessämme olevaan muutokseen. On Suomen suunnanmuutoksen aika.

Maalaisliitto/ Keskusta on ollut aina keskeinen tekijä Suomen historian suurissa muutoksissa jo tasavallan alkuajoista lähtien. Muistutuksena muutama virstanpylväs: Keskusta oli keskeisessä asemassa, kun Suomesta tuli tasavaltasamoin lex Kallio 1920-luvulla, jolla vapautettiin torpparit, punamultayhteistyön alkaminen vuonna 1937, jonka avulla yhteiskunta eheytyi selviytymään sodista, Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittinen linja, hyvinvointiyhteiskunnan luominen ja alueellisesti kattavan korkeakouluverkoston luominen jne.

Olen ollut monta kertaa johtamassa muutosta pienemmässä mittakaavassaVoisi sanoa, että olen erittäin hyvä hakeutumaan vaikeuksiin tai vaikeuksissa oleviin yhteisöihin, mutta nauttinut hankalista paikoista selviytymisestä. Vaikeisiin paikkoihin ajautuminen on ollut melkein elämäntyötäni, sillä näen monimutkaisessa tilanteessa pääsääntöisesti suuren haasteen. Tällaisenavisaisena haasteena näin Keskustankin lähtötilanteen puolitoista vuotta sitten.

Olen aina todennut johtamissani yrityksissä, että hyvin menestyvää yritystä ei pelasta mikään - paitsi nöyryys. Sama pätee mihin tahansa yhteisöön, myös yhteiskuntaan tai puolueeseen. Kaiken hyvän hyrinän ja tekemisen meiningin keskellä olen hieman huolissani.

Seuraavat kysymykset ovat väkisinkin tulleet mieleeni:

Olimmeko tarpeeksi kauan ja tarpeeksi syvällä - siis puolueena? Koetteliko luottamuksen menettäminen meitä tarpeeksi?
Unohdammeko nöyryyden, unohdammeko työn tekemisen kulttuurin?
Unohtuuko muutoksen tarve poliittiseen kulttuuriin, toimintatapoihin ja politiikan sisältöön, kun gallupit näyttävät taas paremmilta?
Onko meillä itsellä muutosvalmiutta vai vastaammeko, että ihan hyvä esitys, mutta ei sovi meille?

Ei muutosta näin tehdä. Asiat eivät muutu ilman kipua. Nämä muutokset tulevat nyt omalle kohdallekin. 

Yrityksen pahin vihollinen on useimmiten yritys itse. Keskustan t
odellisen nousun Suomen suunnanmuuttajaksi voi nyt estää vain keskustalaiset itse.

Hyvät ystävät - mietitään kaikki tätä - kukin omalla kohdallaan. Suomi tarvitsee vahvan ja yhtenäisen Keskustan hoitamaan omalta osaltaan Suomen selviämisen vaikeasta tilanteesta.

Muutos ei ole höpöttämistä, se on raakaa tekemistä.
Muutokseen täytyy saada kaikki mukaan. Se edellyttää avoimuutta ja kuuntelemista.
Muutos tehdään tosiasiat tunnustaen ja niiden pohjalta.
Muutos tekee välillä kipeääkin, mutta itsensä on laitettava likoon eikä epäonnistumisiakaan saa pelätä.
Muutosta tehdään esimerkin voimalla.

Monen asian täytyy kuitenkin vielä muuttua ennen kuin Keskusta voi olla muutoksen veturi ja esimerkillään saada kaikki mukaan. Olemme hyvällä uralla, mutta tekemistä riittää. Alkion periaatteen mukaisesti muutos alkaa meistä itsestä.

Lue lisää »

Avainsanat: politiikan muutos, luottamus, kasvurahasto, eu

Valtio-omistajuuden uusi rooli

Perjantai 4.10.2013 - Juha Sipilä

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuudessa 4.10.2013

Onko valtiolla enää roolia teollisuutemme suuressa rakennemuutoksessa vai hoitavatko markkinavoimat koko urakan? Valtion omistus on jaettu strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Toisin sanoen julkisen vallan mukana oleminen on joillakin aloilla tärkeää tai vähemmän tärkeää. Tärkeää se on erityisesti turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa, samoin kuin useimmilla monopolitoimialoilla. Siellä, missä kilpailu toimii hyvin, valtion omistamien yhtiöiden roolia ei välttämättä tarvita.

Strategisia omistajuuksia ovat mielestäni myös esimerkiksi energian tuotantoon ja jakeluun liittyvät kriittiset yritystoiminnat. Samoin tähän kuuluvat muun muassa liikenteeseen ja väylien kunnossapitoon sekä kuljetuksiin liittyvät toiminnot.

Mielestäni valtiota tarvitaan edelleen ja sen roolin voi jaotella kolmeen eri kategoriaan.  Ensinnäkin valtion rooli voi olla merkittävä rakennemuutoksen hidastamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa hiipuville, mutta Suomen kannalta merkittäville, aloille.

Toiseksi valtiolla voi olla tärkeä rooli uuden synnyttämisessä eli työpaikkojen luomisessa ihan uusille aloille. Näihin kahteen Keskusta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kasvurahastoa, jonka pääoma saataisiin esimerkiksi TeliaSoneran omistusta myymällä ja eläkeyhtiöistä. Uusia toimijoita markkinoille ei tarvita. Rahasto voidaan synnyttää olemassa olevien toimijoiden, kuten Teollisuusijoituksen ja Finnveran Averan sisään. Kysymys on resurssien merkittävästä kasvattamisesta.

Valtio ei voi valita voittajia, sen vuoksi jokainen yhteiskunnan euro tarvitsee rinnalleen yksityisen euron.  Nämä kaksi yhdessä antavat vipuvaikutuksen muun rahoituksen järjestymiseen. Tavoitteena olisi synnyttää vaikkapa tuhanteen yritykseen kahden Nokian verran uusia työpaikkoja. Työpaikkoja syntyisi rahoituksen pullonkaulan helpotuttua sekä olemassa oleviin että uusiin yrityksiin. 

Kolmanneksi valtio ei voi väistää vastuutaan valtion perusinfrastruktuurin kuten lentokenttiin, rautateihin, tiestöön ja vesiväyliin liittyvissä toiminnoissa. Tähän Keskusta on esittänyt Valtion Infra Oy:n perustamista. Se voisi rahoittaa esimerkiksi suurimpia valtion väylä- ja rakennusinvestointihankkeita. Erona budjettirahoitukseen on suurten investointien ajoittaminen budjettiin pidemmälle aikavälille.

Infra Oy:n osaksi pitäisi hakea myös muita tulolähteitä, jotka tulisivat valtion budjetin ulkopuolelta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Fortumin omistamat sähköverkot, joita se on nyt myymässä. Valtion Infra Oy saisi niistä kohtuullisen hyvää tuottoa ja huoltovarmuuden sekä turvallisuuden kannalta elintärkeiden sähköverkkojen omistus saataisiin pidettyä suomalaisissa käsissä ja valtion enemmistöomistuksessa. Sähköverkot on lainsäädännöllä suojattu alueellisiksi monopoleiksi eikä sellaisia saisi koskaan päästää markkinavoimien temmellyskentäksi.

Infra Oy:n rahoitukseen voisi lanseerata kansanobligaation, jolle saataisiin hieman pankkikorkoa korkeampi tuotto. Tämä auttaisi saamaan osan laiskana pankkitileillä makaavasta yksityisvarallisuudesta yhteisten hankkeiden rahoittamiseen. Myös eläkeyhtiöille Infra Oy olisi mielenkiintoinen sijoituskohde ja valtion osuus voisi tulla esimerkiksi osittain ei-strategisten pörssiyhtiöiden myyntituloista. Infra Oy:n perustamisella saisimme vauhtia investointeihin.

 

Avainsanat: Valtio-omistus, Infra Oy, kasvurahasto

Keskustan ryhmäpuhe hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta

Torstai 12.9.2013 - Juha Sipilä

Arvoisa puhemies! Työttömiä on yli 300 000. Valtionvelka lähenee 100 miljardia ja kansantuote supistuu. Kierre on saatava poikki. Viime viikolla hallitus tunnusti tilanteen vakavuuden. Se on hyvä, mutta suunnan muutokseen tarvitaan enemmän.

Keskusta esitteli oman selviytymissuunnitelmansa helmikuussa. Tarjosimme muun muassa yhteistyön kättä suurten asioiden valmistelussa. Siihen ei koskaan tartuttu. Otsikkotasolla monista suurista kysymyksistä olemme samaa mieltä kuin hallitus. Monissa kysymyksissä arvovalintamme kuitenkin poikkeaa hallituksen valitsemasta linjasta.

Keskusta uskoo työhön ja uuteen kasvuun. Nokian uutiset havahduttivat suomalaiset. Suomi selviää vain, jos maahamme saadaan kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Olen äärimmäisen huolissani myös suomalaisten yritysten tuloksentekokyvystä. Tällä hetkellä tuotekehityksestä tingitään. Siemenperunoita syödään laajasti koko yhteiskunnassa. Tärkeimmissä kilpailijamaissa kasvu on jo alkanut, mutta Suomessa ei ole siitä merkkejä.

Lue lisää »

Avainsanat: rakennepolitiikka, kasvurahasto, kodinhoidon tuki, työllisyys, yrittäminen

Kasvurahasto sai pesämunan

Torstai 5.9.2013

Tiedote 5.9.2013
Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta

Vietämme tänään kansallista Yrittäjän Päivää. Keskusta on tehnyt useita konkreettisia ehdotuksia yrittäjien aseman parantamiseksi.

Olemme esittäneet miljardiluokan kasvurahaston perustamista esimerkiksi myymällä TeliaSoneran osakkeita. Valtion sijoitusyhtiö Solidium kertoi eilen myyneensä kyseisen yhtiön osakkeita lähes 400 miljoonalla eurolla. Keskustan puoluehallituksen työvaliokunnan mielestä näin saadaan kasaan reilun kokoinen pesämuna kasvurahaston perustamiseen ja tulevaisuuden kasvun vauhdittamiseen.

Henkilöyhtiöiden verotus suhteessa osakeyhtiöihin tulee korjata. Keskustan mielestä erityisesti pienyrittäjien käyttämät henkilöyhtiöt eivät saa verotuksessa joutua kohdelluiksi eriarvoisesti suhteessa osakeyhtiöihin.  Hallituksen uudistuspaketti ei sisältänyt tätä henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden välistä epäoikeudenmukaisuuden oikaisemista.

Kolmas nopeasti toteutettava konkreettinen esityksemme on helpottaa työantajina toimivien yksityistalouksien palkanmaksuun liittyvää byrokratiaa. Palkka.fi- toiminta tulee kehittää aidoksi yhden luukun periaatteeksi siten, että yksityishenkilö pystyy hoitamaan kaikki työnantajan velvoitteet ja ilmoitukset yhdellä maksulla ja yhdellä kertaa.

Lisätiedot: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: kasvurahasto, pienyrittäjät, verotus, palkanmaksu

Kasvurahastopäätöksellä kiire

Tiistai 3.9.2013 - Juha Sipilä

Vaikka tämän päivän Nokia-uutinen oli odotettu, se ei ainakaan ensivaikutelmana tuntunut hyvältä. Suomen kannalta uutinen voi olla hyvä tai huono, se on paljolti meistä itsestämme kiinni. Toisaalta meistä tulee nyt merkittävä Microsoft -maa, toisaalta suomalaisten työpaikkojen yllä leijuu uhka. Murrosvaiheissa on kuitenkin aina suuri mahdollisuus. Patentit jäivät yhtiöön ja verkkoliiketoimintaan keskittymällä toiminta Suomessa voi hyvin laajentuakin.

Yhteiskuntana meidän on nyt keskitettävä voimamme mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yksi maailman johtavista tietotekniikkajäteistä on nyt rantautunut tukevasti Suomeen. Microsoftista tulee yksi Suomen suurista työnantajista. Positiivisen skenaarion mukaan uusi omistaja investoi jatkossa nimenomaan Suomeen, pahimmillaan kansainvälinen toimija löytää toiminnoille kilpailukykyisempiä paikkoja kuin Suomi. Tähän voimme kuitenkin itse vaikuttaa.

Hinta-arvio ei kuulu minulle, mutta kieltämättä halvalta liiketoiminnan myynti tuntuu. Vertailukohtaa voinee hakea esimerkiksi Nokian viisi vuotta sitten ostaman yhdysvaltalaisen Navteq:n hinnasta. Silloin 500 miljoonan euron liikevaihtoa tehneestä yrityksestä Nokia maksoi enemmän kuin mitä se saa nyt koko 15 miljardin kokoisesta matkapuhelinliiketoiminnastaan Microsoftilta. Markkinat tietysti lopulta arvioivat myös kauppahinnan. Suomen kannalta toivottavinta olisi kauppahinnan käyttäminen tuotekehitykseen täällä.

Nokian merkitys Suomelle on ollut merkittävä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden kehitys Suomessa ei olisi ollut mahdollista ilman Nokiaa. Tämä kauppa on osa meneillään olevaa teollista rakennemuutosta, mihin meidän on pystyttävä reagoimaan. Suomessa on pula kasvavista pk-yrityksistä. Muutosta vauhdittamaan tarvitsemme monia toimia, myös yhteiskunnan panosta. Esittämämme miljardiluokan kasvurahasto on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Yhtä uutta Nokiaa tässä tilanteessa lienee turha haikailla. Sen sijaan voimme tavoitella tuhatta pientä, jotka yhdessä muodostavat vaikka kaksikin Nokiaa.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa uusien työpaikkojen syntyvän niihin yrityksiin, jotka ratkovat maailman suuria ongelmia: ruoka, vesi, energia ja ilmastomuutos. Myös tietotekniikan osaamista tarvitaan uudessa vihreässä taloudessa. Lasken vihreään talouteen myös sähköiset palvelut, missä Suomi on vasta lapsen kengissä. Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, perusvahvuutemme eivät ole kadonneet mihinkään. Tästäkin muutoksesta selvitään.

Avainsanat: kasvurahasto, nokia-uutinen, microsoft, teollisuuden rakennemuutos

Keskustan ryhmäpuhe palautekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Keskiviikko 12.6.2013 klo 14:40

Arvoisa puhemies,

 

Huono taloudellinen tilanne on vienyt maamme taantumaan ja työttömyys on kasvanut nopeasti. Vaihtotaseemme kertoo, että kansakuntamme velkaantuu. Hallitus ei saavuta itse asettamia tavoitteitaan. Eilisen Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen julkinen velka nousee jopa 62 prosenttiin BKT:sta vuonna 2015. Ongelmat on siirretty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistaviksi. Velkaelvytys ei ole mahdollista, koska syömävelkaa syntyy koko ajan. Meillä kaikilla päättäjillä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Lue lisää »

Avainsanat: valtiontalouden kehykset, palautekeskustelu, kasvurahasto