Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Suomalaisilla on oikeus puhtaaseen kotimaiseen ruokaan

Lauantai 11.8.2012

Suomalaisilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus saada kotimaisia uusia perunoita ja suomalaisessa maaperässä kasvaneita porkkanoita. Suomalaiset ansaitsevat sen, että ruisleivän rukiista entistä suurempi osa on kasvanut kotimaisessa pellossa, vaatii keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Hän puhui lauantaina Punkaharjulla Keskustan Itä-Savon piirin täyttäessä 90 vuotta.

Sipilän mukaan maailmalta kantautuvat viestit ruuan ja puhtaan veden pulasta ovat hälyttäviä.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat kohoavat. Samaan aikaan Suomen hallitus tekee päätöksiä, joilla kotimaista tuotantoa ajetaan ennen näkemättömän ahtaalle. Nyt jos koskaan meidän tulisi satsata kotimaiseen ruokaan ja myös energiaan, Sipilä muistutti.

Hän esitti huolensa siitä, että nykymenolla suomalaista ruokaa ei enää kohta saada.

Maataloustuottajien asema on tällä hetkellä niin tukala, ettei meillä kohta ole pöydissämme kotimaista lihaa, maitoa tai viljaa. Maatalous painii kannattavuusongelman kanssa alenevien tukien ja keskittyneen kaupan takia, Sipilä totesi.

Hän vaati hallitusta lopettamaan suomalaisia eri puolilla maata eriarvoistavat ja keskittävät toimet. Riittävät, kotimaiset ruuan raaka-aineet ovat myös huoltovarmuuskysymys.

Ruuan lisäksi suomalaiset ovat Sipilän mukaan oikeutettuja tarvitessaan myös järjellisiin terveyspalveluihin. Niidenkin toteutuminen näyttää hänen mielestään tällä hetkellä kyseenalaiselta.

Ihmisille terveys on äärimmäisen tärkeä asia. Kuntarajojen piirtelyn ja siirtelyn sijaan hallitukselta odotetaan nyt pitkän tähtäimen toimia terveydenhuoltojärjestelmämme pelastamiseksi.

Sipilä totesi, että julkinen terveydenhuolto rapistuu ja siellä työskentelevät ihmiset uupuvat.

Hänen mukaansa terveydenhuollon uudistuksessa pitää ottaa kantaa paitsi palveluihin, myös tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja tehokkuuteen sekä ihmisten työtehtäviin säädettyyn byrokratiaan.

Kaikkien tulisi pystyä keskittymään terveydenhuoltotyössä perustehtävään: ennalta ehkäisevään työhön sekä potilaiden hoitamiseen, Sipilä muistutti.

Avainsanat: kotimainen ruoka, maataloustuottajat, terveydenhuolto