Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Muuntokoulutus työllistämisen keinovalikoimaan

Perjantai 24.5.2013 klo 15:14 - Juha Sipilä

Hallitus on haastavassa tilanteessa myös työllisyyspolitiikan osalta. Talousmittarit ovat olleet jo pidempään alaspäin, mutta viimeisten tilastojen valossa hallituksen työllisyystavoitteetkin ovat karkaamassa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Huhtikuun tilastojen mukaan työttömyys on nyt 8,8 %, kun se edellisvuoden huhtikuussa oli 8,4%. Työllisyysaste on 68,7%. Kirittävää siis on.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti ja arvioidaan, että tulevaisuudessa työntekijä voi joutua vaihtamaan ammattiaan jopa seitsemän kertaa työuransa aikana. Yritysten ja toimialojen elinkaaret lyhenevät ja ainoastaan muutos näyttää olevan pysyvää.

Meidän on sopeuduttava tähän uuteen tilanteeseen ja haettava uusia malleja työsuhteiden synnyttämiseksi. Olen puhunut pitkään kokeiluyhteiskunnan puolesta, jossa on tarpeeksi luovuutta ja rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja. Elinikäisen oppimisen tarve haastaa meidän nykyisen järjestelmän.

Vaikka oppisopimuskoulutuksen perusidea on hyvä, yritykset pitävät sitä liian byrokraattisena ja kalliina työnantajalle. Yritykset eivät ole olleet siitä myöskään erityisen innostuneita, koska se on työsuhdeperusteinen eikä koulutussuhde. Oppisopimuskoulutuksen suosio onkin jäänyt Suomessa vaatimattomaksi ja siksi tarvitsemme laajaa keinovalikoimaa työpaikkojen synnyttämiseksi huonontuvassa tilanteessa.

Aikanaan hyväksi koettuja malleja ei kannata vieroksua. Omassa yrityksessäni aikanaan koulutettiin uusia työntekijöitä työvoima- ja opetusviranomaisten sekä oppilaitosten kanssa räätälöidyillä muuntokoulutusohjelmilla. Koulutimme vuoden mittaisilla kursseilla toisten alojen työttömistä insinööreistä radiotekniikan insinöörejä. Lyhyemmillä, noin neljän kuukauden mittaisilla ohjelmilla koulutettiin jonkin muun alan tutkinnon omaavista työttömistä elektroniikan kokoonpanijoita. Kaiken kaikkiaan koulutusohjelmien avulla työpaikan yrityksessä sai yli 200 henkilöä. Koulutus tapahtui koulutussuhteessa ja työsuhde solmittiin vasta muuntokoulutuksen päättyessä.

Muuntokoulutus sanana on jäänyt elinikäisen oppimisen varjoon, mutta nyt mielestäni työllisyystilanteen huonotessa kaikkia keinoja tarvitaan. Koulutussuhteessa tapahtuva lyhyt muuntokoulutus voisi olla täsmäkeino saada työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaamaan nykyistä paremmin. Muuntokoulutusjakson jälkeen uusi työntekijä on täsmäkoulutettuna valmis suoraan yrityksen tehtäviin. Koulutus tarjoaa yhden nopean tavan sopeutua työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Samalla on tietysti pidettävä huolta siitä, ettei se korvaa yrityksen normaalia henkilöstön koulutusta tai vesitä oppilaitosten velvollisuutta pysyä ajan hermolla ja kouluttaa työelämän muuttuviin vaatimuksiin soveltuvia työntekijöitä.

>> Julkaistu Makkarin nettisivuilla 24.5.2013

Avainsanat: työllistyminen, koulutus, muuntokoulutus

Suomesta koulutuksen mallimaa

Torstai 17.3.2011 klo 18:20

Viime elokuussa Newsweek -lehden listauksessa Suomi todettiin maailman parhaaksi maaksi. Tässä tutkimuksessa oli viisi asteikkoa. Koulutus (1), terveys (17), elämän laatu (4), talouden dynaamisuus (8) ja poliittinen ympäristö (5). Koulutuksessa olemme siis maailman ykkösiä!

Meillä on yhdenvertainen koulujärjestelmä. Se on niin hyvä, ettei Suomeen ole syntynyt erikseen eliittikouluja, eikä lasten tarvitse menestyäkseen pyrkiä parempaan kouluun. Toki Suomessakin on koulujen välillä kilpailua ja erikoistumista, mutta niin saa ollakin, kunhan suomalaisten lapset ”mahtuvat” samaan kouluun.

Opettajat ovat Suomessa hyvin koulutettuja ja tätä ammattia arvostetaan. Se on sijoittunut jatkuvasti 20 arvostetuimman ammatin joukkoon Suomen kuvalehden vuosittaisessa mittauksessa.

Suomalainen koulu on myös kustannustehokas. Lasta kohden kulu on 30 prosenttia pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Toki meillä on paljon ongelmiakin, joista yksi vakavimmista on syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Jokaisesta ikäluokasta 5-10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Jos rakastamme yhden nuoren pois pysyvän syrjäytymisen tieltä, säästää yhteiskuntamme yhden miljoonan.

Pienikin kansa voi siis olla suuri sivistyksensä kautta. Globaalien ongelmien ratkaisijat tarvitsevat tulevaisuudessakin maailmaan parhaan koulutuksen. Tämän päivän johtaminen vaatii paljon myös pedagogisia kykyjä. Tämän päivän johtaminen on edellytyksien luomista työn tekemiselle, oman osaamisen jakamista, motivoimista ja käytännön ongelmien luovaa ratkaisemista. Kuuliaisuuden sijaan vaaditaan oma-aloitteisuutta.

Minun visiossani Suomen koulutukseen tullaan tutustumaan muista maista. Puhutaan maalimaasta ja koulutuksesta syntyy vientituote. Mallimaan kouluja käyneet ovat maailman visaisimpien ongelmien ratkaisijoita. Koulutusjärjestelmämme edelleen kehittäminen on yksi mallimaa -visioni kulmakivistä.

Avainsanat: koulutus, mallimaa