Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

SOTEkin siirtyy seuraavalle hallitukselle

Torstai 5.3.2015 klo 13:32

Umpisolmussa ollutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lähdettiin avaamaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin vähän vajaa vuosi sitten. Myös me oppositiopuolueet halusimme hakea ratkaisua hallituksen apuna.

Perustuslakivaliokunnan tämän päivän päätös on selvä. Uudistus ei valmistu tällä hallituskaudella. Aika loppuu kesken. Sekin on selvää, että uudistusta tarvitaan. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on tällä hetkellä erittäin epätasa-arvoinen, josta OECD on meitä moneen kertaan huomauttanut. Ihmisten on päästävä lääkäriin ajoissa ja heillä on oikeus asianmukaisiin sote-palveluihin oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Seuraavan hallituksen on vietävä kesken jäänyt työ loppuun ensitilassa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että "sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on perustuslakivaliokunnan mielestä olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi, vaikka esityksen taloudellisten vaikutusten luotettava arviointi onkin vaikeaa”. Valiokunta toteaa myös, että ”tehtävien siirtäminen kunnilta perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitetuille kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja joilla lisäksi olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto”. On siis selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jatkossa järjestettävä kuntaa suuremman järjestäjän toimesta. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi:

1. Seuraavalla vaalikaudella jatketaan yksitasoisen, kuntayhtymään perustuvan ratkaisun pohjalta siten, että sote-rahoitusuudistus ratkaistaan samalla kertaa sote-järjestämislain kanssa. Näyttää siltä, että tarpeen on myös valtionosuusjärjestelmän uudelleen arviointi. Keskusta on valmis jatkamaan valmistelua vaalien jälkeen tältä pohjalta.

2. Keskustan aiemmin esittämä kotikunta-maakuntamalli on ollut asiantuntijalausunnoissa esillä tihenevään tahtiin ratkaisuna, joka täyttää myös ratkaisun perustuslailliset vaatimukset. Keskusta on valmis jatkamaan valmistelua myös tältä pohjalta. Tämä ratkaisisi myös metropolihallintoon liittyvät kysymykset.

Keskusta on omalta osaltaan valmis tekemään uudistusta jatkossakin yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Uudistusta ei ole varaa jättää tekemättä, sillä ihmisille kaikkein tärkeimpien palveluiden tulevaisuus on turvattava. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut eivät saa rapautua.

Kysymys on historiallisen suuresta ja samalla vaativasta uudistuksesta. Hallitukselta meni kolme vuotta hukkaan ja kunnolliseen työhön päästiin vasta viime keväänä. Aika kuitenkin loppui kesken. Lähtökohtaisesti vuodessa pystytään tekemään paljon, myös suuria uudistuksia. Johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta tästä on otettava opiksi. Keskityttiinkö prosessin eri vaiheissa oikeisiin asioihin, suuriin kysymyksiin. Kuultiinko asiantuntijoita oikea-aikaisesti.

Pidän yhteisesti sovitun uudistuksen jäämistä tällä hallituskaudella kesken suurena epäonnistumisena koko poliittiselle järjestelmälle, josta on kyettävä myös oppimaan. Nyt on aika katsoa eteenpäin. Sen valmistelu- ja kehittämistyön, joka eri alueilla on ollut käynnissä, on syytä jatkua.

Avainsanat: sote, maakuntamalli, perustuslakivaliokunta, palvelut

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto