Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Maatiloille byrokratian vähentämistalkoot

Torstai 23.5.2013 klo 16:22 - Juha Sipilä

Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä. Maatalousyrittäjälle byrokratia on tuttu kuormittaja. Olin muutama viikko sitten MTK:n kansanedustajille järjestämässä taustatilaisuudessa, jossa puhuttiin byrokratiasta ja hallinnollisesta taakasta, kuten asia virkamieskielellä ilmaistaan. Byrokratia on pääosin meidän suomalaisten itsemme aiheuttamaa, Brysseliä ei voi kaikesta syyttää.

Maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on kannattavuusongelman ohella tärkeintä. Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti.

Viljelijä joutuu ilmoittamaan viranomaiselle esimerkiksi sen, kun siirtää lehmänsä navetasta laitumelle, jos pitopaikka on eri. Mikäli dokumentointi laiminlyödään tai esimerkiksi eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Kuulin tapauksesta, jossa 500 euron sakkojen päälle tuli 60 000 euron tukien peruutus. Tämä kuulostaa kohtuuttomalta ja näin ei kuulemma toimita muissa EU:n jäsenmaissa.

Kohtuuttoman byrokratian lisäksi viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö on Suomessa puutteellista. Tällä hetkellä esimerkiksi ympäristölupalainsäädäntö edellyttää ympäristölupahakemuksen toimittamista kolmena eri kappaleena ja tarvittaessa siitä voidaan vielä pyytää lisäkopioita.

Sähköisten palvelujen lisääntyessä tiedon siirtyminen pitäisi olla automaattista, mutta lainsäädäntömme ei ole pysynyt perässä. Lisäksi suomalaisessa lainsäädännössä yritysvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa ei oikein kunnolla arvioida. Poliittinen tahto on asiassa kateissa. Lainsäädännön perusedellytys pitäisi olla riittävä vaikuttavuusarviointi.

Suomi, tunnettu tietoyhteiskuntamaa, ei ole valitettavasti onnistunut tekemään julkisesta hallinnon sujuvuudestaan itselleen kilpailuetua. Mikäli julkisesta hallinnosta halutaan Suomelle kilpailuetu, niin sitä pitää lähteä toteuttamaan viipymättä suomalaisilla maatiloilla. Jos tässä onnistutaan, uskon, että se voi onnistua muuallakin.

Hyvä ja toimiva esimerkki julkisen hallinnon sujuvuudesta on verohallinnon uudistusprosessi.  Siinä mietittiin ensin, millaista hyvän ja sujuvan verotuksen pitäisi olla. Sen jälkeen kirjoitettiin näitä tavoitteita tukeva lainsäädäntö sekä tehtiin käytännön uudistukset rakenteisiin, hallintoon ja toimintatapoihin.

Tätä samaa normien purkamista ja byrokratian vähentämistä tarvitsemme muuallakin. Ylikuormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen.

Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta pärjää tässä maailmassa ja turha byrokratia ei kuormita ihmisiä.

Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 10.5.2013.

Avainsanat: maaseutu, maanviljely