Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Verotetaan tuottoa eikä tuotanto-omaisuutta

Sunnuntai 14.9.2014 klo 18:38

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esitti tänään sunnuntaina Helsingin Sanomissa maatalous- ja metsämaalle kiinteistöveroa. Hän laski, että 25 euron hehtaariverolla kilahtaisi valtion tai kuntien kassaan vuosittain 500 miljoonaa euroa. Laskelma siis perustuu 200 000 neliökilometrin alaan, jolloin joukossa on paljon vain reilun tuhannen euron arvoisia maa-aloja. Tuolloin kiinteistöveron suuruus olisi 2 - 2,5 prosenttia arvosta.

Olen luvannut, että omalta osaltani pohdin kaikkia avauksia avoimesti. Teen sen nytkin.

Kiinteistöveroa asunnoista maksetaan niin maalla kuin kaupungissa, samoin maatalouden tuotantorakennuksista. Maatalousyrittäjälle ja metsätilan omistajalle maa on kuitenkin tuotanto-omaisuutta, siis se metalliyrityksen sorvi tai metsäteollisuusyrityksen paperikone. Ei kai me olla sitä mieltä, että sorvin tai paperikoneen olemassaolosta tai vaikkapa Sammon osakkeen arvosta ryhdytään perimään omistajilta 2 - 2,5 prosentin veroa?

Eiköhän veroteta edelleenkin tuotanto-omaisuutta sen tuotosta eikä arvosta kuten on tähänkin asti tehty.

 

Avainsanat: kiinteistövero, maatalous, metsätalous, verotus

Tiedote: EU-byrokratiaa purettava

Lauantai 10.5.2014 klo 9:50

Keskustan mielestä Euroopan unionissa on käynnistettävä byrokratian purkutalkoot. Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä.

 - Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Byrokratiaa pitää purkaa niin Euroopan unionissa kuin kotimaassa.  Tässä asiassa tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Nämä talkoot on otettava tosissaan, sanoi Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Mäntsälässä.

Keskusta on nostanut käytännönläheisen yhteistyön ja byrokratian vähentämisen keskeisiksi tavoitteiksi Euroopan parlamentin vaaliohjelmassaan. Hyväksyttävyytensä lisäämiseksi EU:n on vähennettävä byrokratiaa ja lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin. Näiden asioiden pitää olla myös tulevien europarlamentaarikkojen edunvalvontalistan kärkipäässä.

Erityisesti maatalousyrittäjälle byrokratia on tuskastuttava kuormittaja. Puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta kannattavuusongelman ratkaisemisen ohella tärkeintä.

 - Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti. Mikäli kirjauksissa tapahtuu tahaton virhe tai eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Viljelijän oikeusturvaa on parannettava. Maatalouteen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa pitää keventää ja suomalaisten europarlamentaarikkojen pitää olla tässä työssä aktiivisesti mukana, vaati Sipilä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tutustui lauantaina osana Keskustan kansanedustajien jalkautumista lypsykarjatilan arkeen Mäntsälässä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

 

Avainsanat: EU-byrokratia, maanviljelijä, maatalousyrittäjä, kirjanpitovelvoite, oikeusturva

Suomalaisilla on oikeus puhtaaseen kotimaiseen ruokaan

Lauantai 11.8.2012

Suomalaisilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus saada kotimaisia uusia perunoita ja suomalaisessa maaperässä kasvaneita porkkanoita. Suomalaiset ansaitsevat sen, että ruisleivän rukiista entistä suurempi osa on kasvanut kotimaisessa pellossa, vaatii keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Hän puhui lauantaina Punkaharjulla Keskustan Itä-Savon piirin täyttäessä 90 vuotta.

Sipilän mukaan maailmalta kantautuvat viestit ruuan ja puhtaan veden pulasta ovat hälyttäviä.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat kohoavat. Samaan aikaan Suomen hallitus tekee päätöksiä, joilla kotimaista tuotantoa ajetaan ennen näkemättömän ahtaalle. Nyt jos koskaan meidän tulisi satsata kotimaiseen ruokaan ja myös energiaan, Sipilä muistutti.

Hän esitti huolensa siitä, että nykymenolla suomalaista ruokaa ei enää kohta saada.

Maataloustuottajien asema on tällä hetkellä niin tukala, ettei meillä kohta ole pöydissämme kotimaista lihaa, maitoa tai viljaa. Maatalous painii kannattavuusongelman kanssa alenevien tukien ja keskittyneen kaupan takia, Sipilä totesi.

Hän vaati hallitusta lopettamaan suomalaisia eri puolilla maata eriarvoistavat ja keskittävät toimet. Riittävät, kotimaiset ruuan raaka-aineet ovat myös huoltovarmuuskysymys.

Ruuan lisäksi suomalaiset ovat Sipilän mukaan oikeutettuja tarvitessaan myös järjellisiin terveyspalveluihin. Niidenkin toteutuminen näyttää hänen mielestään tällä hetkellä kyseenalaiselta.

Ihmisille terveys on äärimmäisen tärkeä asia. Kuntarajojen piirtelyn ja siirtelyn sijaan hallitukselta odotetaan nyt pitkän tähtäimen toimia terveydenhuoltojärjestelmämme pelastamiseksi.

Sipilä totesi, että julkinen terveydenhuolto rapistuu ja siellä työskentelevät ihmiset uupuvat.

Hänen mukaansa terveydenhuollon uudistuksessa pitää ottaa kantaa paitsi palveluihin, myös tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja tehokkuuteen sekä ihmisten työtehtäviin säädettyyn byrokratiaan.

Kaikkien tulisi pystyä keskittymään terveydenhuoltotyössä perustehtävään: ennalta ehkäisevään työhön sekä potilaiden hoitamiseen, Sipilä muistutti.

Avainsanat: kotimainen ruoka, maataloustuottajat, terveydenhuolto