Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannettava

Perjantai 5.9.2014 klo 16:08

Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa.

Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa. Yrittäjän perheenjäsenen katsotaan olevan yrittäjä siitäkin huolimatta, että hän on työskennellyt yrityksessä työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa ja kuulunut työttömyyskassaan, vaikka hän ei kanna yrittäjän riskiä eikä hänellä ole panosta tai määräysvaltaa yrityksessä. Useimmiten perheenjäsen on yrittäjän puoliso. Perheenjäsen voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaikka hän on maksanut työttömyyskassan jäsenyysmaksun palkansaajana.

On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen.

Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

Ministerin vastauksesta käy ilmi, että olennaisilta osiltaan nykyisenkaltainen yrittäjämääritelmä on ollut voimassa vuodesta 1995. Stubbin hallituksen ohjelman mukaan hallitus parantaa itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Kyseinen sosiaaliturvaryhmä on esittänyt yrittäjän määritelmän mahdollisten kehittämistarpeiden selvittämistä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua syksyn 2014 aikana.

Vastauksesta ei käy ilmi, mitä hallitus aikoo tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia.

On selvää, että yrittäjän ja työntekijän ja omassa työssä työllistyvän välinen rajanveto ja oman työmarkkina-aseman merkityksen ymmärtäminen oman työttömyysturvan kannalta on joissakin tilanteissa ongelmallista. Käytännön elämä osoittaa tämän. Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää.

Avainsanat: yrittäjän päivä, kirjallinen kysymys, yrittäjä, perheenjäsen, työttömyysturva

Lapsilisien leikkaamiselle on vaihtoehtoja

Perjantai 4.4.2014 - Juha Sipilä

Keskusta, perussuomalaiset ja vasenryhmä ovat tänään jättäneet hallitukselle välikysymyksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta.  Lapsilisien leikkaaminen on arvovalinta hallitukselta.  Keskusta ei olisi sitä tehnyt.

Keskustan mielestä olisi hyvä, jos hallitus voisi vielä uudelleen harkita leikkausta niin kuin monet hallituspuolueiden edustajat ovat toivoneet. Lapsilisiin tehtävällä 110 miljoonan euron leikkauksella on lukuisia vaihtoehtoja.

Ensimmäiseksi hallitus voisi luopua oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliiton arvion mukaan se maksaa 108 miljoonaa euroa. Hallitus kuitenkin lisää yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia vain 5,6 miljoonalla euroa. Hallituksen summa on siis reippaasti alimitoitettu ja täytyy ihmetellä, mitä sillä oikein saadaan. Kuntien kustannukset ainakin nousevat, vaikka tavoite on ollut täysin päinvastainen. Kunnat ovat jo muutenkin kantaneet suuremman vastuun julkisen talouden säästöistä kuin valtio itse.

Toinen vaihtoehto olisi kokonaan perua kotihoidon tuen rajaamispäätös, jonka mukaan oikeus tukeen on jaettava puoliksi molemmille vanhemmille.  Valtiovarainministeriön laskelmien kiintiöittäminen tuo julkiselle taloudella lisää kustannuksia vähintään 76 miljoonaa euroa. Siis tämä päätös tuo lisää kustannuksia, ei säästä.

Kolmas vaihtoehto olisi nipistää summa yritystuista. Tehottomiksi yritystuiksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa. Myös yrityspalveluverkostossa on paljon päällekkäisyyttä ja sitä voidaan tehostaa.

Neljäs vaihtoehto olisi ollut nostaa tupakkaveroa leikkausta vastaavalla summalla.

Hallituksen johdonmukaisuutta on pakko ihmetellä näiden lukujen valossa. Hallitus on esimerkiksi useaan kertaan toistanut, että kunnille ei saa tulla lisäkustannuksia saati velvoitteita. Kunnat joutuvat taas harkitsemaan veroprosenttien nostamista näiden päätösten valossa. Kansalaiselle ei ole merkitystä meneekö veroeuro kunnalle vai valtiolle. Se lähtee samasta yhteisestä lompakosta.

Vaihtoehtoja lapsilisien leikkaamiselle on, jos vaan halua löytyy. Oppositiopuolueena olemme valmiita hakemaan vastaavan summan muista menoista yhdessä hallituksen kanssa. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu MTV3:n vierasblogissa 4.4.2014

Avainsanat: lapsilisä, perhepolitiikka

Perheet tarvitsevat tukea, eivät pompottelua

Maanantai 16.9.2013


Suomi loistaa maailmanlaajuisesti kärkipaikoilla monissa mittauksissa. Henkinen pahoinvointi ja kasvavat syrjäytyneiden määrät osoittavat kuitenkin, että asiat eivät kaikkien osalta ole hyvin. Tarvitsemme entistä enemmän huolenpitoa ja toisista välittämistä, muistutti Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puhuessaan Kontiolahden torilla järjestetyssä perhetapahtumassa.

Suomea on pidetty mallimaana erityisesti kotien ja perheiden hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Nyt hallitus on laittamassa monet perheet rakenneuudistustensa maksumiehiksi. Tätä Keskusta ei voi ymmärtää eikä hyväksyä. Kyse on selkeästä arvovalinnasta. Keskustan mielestä jokainen perhe on omien asioidensa ja kulloisenkin elämäntilanteensa paras asiantuntija.

- Hallituksen budjettiriihessä sopima kotihoidontuen maksatuksen muutos ei koidu sen paremmin tasa-arvon, perheiden kuin yhteiskunnankaan eduksi, totesi Sipilä. Kotihoidontuen jakaminen kaavamaisesti isän ja äidin kesken on osoittautumassa toimimattomaksi ratkaisuksi. Tosiasia on, että perheiden talous on tiukimmillaan juuri pikkulapsivaiheessa. Tosiasia on myös, että miesten ansiot ovat edelleenkin useimmiten naisia suuremmat. Käytännössä monen isän on omista toiveistaan huolimatta mahdotonta jäädä hoitamaan lapsia kotihoidontuella perheen talouden romahtamatta.

On selvää, että mikäli hallituksen esitys kotihoidontuen muutoksesta toteutuu, tuhannet perheet joutuvat taloudellisten syiden vuoksi laittamaan lapsensa nykyistä aiemmin päivähoitoon kodin ulkopuolelle. Jo nyt tiukilla oleva päivähoito ja kuntien talous eivät tätä kestä.

Suomessa on laadukas päivähoito sekä toimiva tukijärjestelmä yksityiselle hoidolle sekä pienten lasten kotona tapahtuvalle hoidolle. Tätä ei pidä romuttaa näennäissäästöjen nimissä. Perheet tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Sitä voidaan päivähoidon ohella tarjota kehittämällä neuvolajärjestelmää ja kotipalvelutoimintaa.

- On surullista, jos hyvinvointi-Suomella ei ole varaa sijoittaa tulevaisuuden rakentamiseen - lapsiin ja nuoriin. Kaikkea ei voida mitata rahalla ja säästöillä. Henkinen hyvinvointi, toinen toisistamme välittäminen ja yhteisöllisyys on nostettava talouden mittareiden rinnalle ja jopa niiden edelle, sanoi Sipilä Pohjois-Karjalassa.


Lisätietoja:     puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: perhe, perheet, kodinhoidon tuki, päivähoito