Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Puu takaisin hiilikasojen varjosta

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Muutama vuosi sitten Suomi sitoutui vähentämään päästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä erittäin kunnianhimoisella tasolla. Tuoreet tilastotiedot kuitenkin kertovat jostakin aivan muusta. Viime vuonna kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa lisääntyi yli kolmanneksella. Talouden rakennemuutoksessa kohti vähähiilistä tulevaisuutta on laitettu peruutusvaihde silmään.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC oli raportissaan huolissaan uusiutuvan energian tuotannosta.

Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on pudonnut huomattavasti viime vuosina. Liuske-energiaboomi on laskenut USA:ssa kaasun hintaa ja korvannut kivihiilen käyttöä. Tästä on seurannut kivihiilen lisääntynyttä vientiä Eurooppaan. Kivihiilen hinta on painunut täällä alas ja syrjäyttänyt kalliimpaa kaasua. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat olleet alhaisia. Lopputuloksena ovat lisääntyvät hiilidioksidipäästöt.

Suomessa kivihiili on syrjäyttänyt nimenomaan metsähakkeen ja turpeen käyttöä. Kaikki poltettu kivihiili on tuontitavaraa. Tuomme energiatuotteita noin 8,5 miljardin edestä vuodessa enemmän kuin viemme. On selvää, että alijäämäistä vaihtotasetta pystyttäisiin paikkaamaan lisäämällä kotimaista energiantuotantoa.

Kataisen hallitus on toimillaan lisännyt kivihiilen polttamista. Se on kiristänyt turpeen verotusta ja samalla heikentänyt metsähakkeen tukea. Käytännössä puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailukyky kivihiileen verrattuna on heikentynyt merkittävästi. Kun puu ei pala voimalaitosten kattiloissa, sitä ei myöskään liiku metsistä.

Vähäpäästöistä ja hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi sahojen yhteydessä. Tällä hetkellä vasta yksi puupolttoainevoimala on päässyt mukaan syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffin vuosikaton kaksinkertaistamista pitäisikin selvittää, jotta liikkeelle saataisiin esimerkiksi 25 uutta isompaa laitosta kaavaillun 50 laitoksen sijaan.

Suomi-brändin kirkkaana tavoitteena pitäisi olla entistä voimakkaampi panostaminen energiaomavaraisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Näin saisimme korjattua surkeaa vaihtotasettamme, vähennettyä päästöjä ja luotua työtä ja toimeliaisuutta eri puolille maata. Energiaomavaraisuus on nostettava vähintään 50 prosenttiin, samoin uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta.

Kansainväliset esimerkit antavat uskoa, että energiaomavaraisuutta merkittävästi nostamalla voimme saada 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja jopa 90 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat syntyisivät erityisesti nopeasti kasvaville energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian markkinoille ja joka puolelle Suomea. 

Lisäksi puun uudet käyttömahdollisuudet pitää saada konkreettisesti lisäämään työtä. Puun vuosikasvusta käytetään nyt vain puolet. Puun käyttö tulisi lisätä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa ja se on nyt mahdollista Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointiuutisen jälkeen. Tämän tehdasinvestoinnin yhteydessä meillä on myös mahdollisuus testata ja jouhevoittaa lupajärjestelmäämme tehokkaammaksi. Tällainen investointi ei saa kaatua takkuileviin lupaprosesseihin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.4.2014

Avainsanat: energiaomavaraisuus, uusiutuva energia, puuhake, turve, bioenergia, hajautettu lämmön- ja sähköntuotanto