Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Päättäjien kaikki voimavarat ratkaisujen hakemiseen

Perjantai 10.10.2014 klo 23:53

(Kirjoitus on julkaistu MTV:n nettikolumnina 10.10.2014)

Suomen tilanne on niin vakava, että päättäjien huomion täytyy keskittyä ratkaisujen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.

 

Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely. Eilisessä MTV:n blogissaan pääministeri kuitenkin esittää useita virheellisiä väitteitä Keskustan linjasta. Pääministeri mielellään taputtelee olalle kameroiden edessä eduskunnassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän esittää tarkoitushakuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä inhoan politiikassa.

 

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa tai ratkaisujaan Suomen ongelmiin.  Olemme johdonmukaisesti omassa budjetti- tai kehysvaihtoehdossamme esittäneet pienempää velkaantumista kuin hallitus.

 

Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi. Käyn mielelläni esittelemässä ajatuksemme kasvurahastosta pääministerille. Ministeri Vapaavuorelle olen sen jo esitellyt.

 

Energiatuissa olemme vaatineet kotimaisen puuhakkeen ja turpeen asemaa heikentäneen Kataisen hallituksen veropäätöksen perumista. Hallituksen päätösten takia kivihiilen käyttö oli edullisemmassa asemassa kuin kotimaisten polttoaineiden käyttö. Aiemmin puuhakkeella ja turpeella käyneitä laitoksia on kymmenien miljoonien euron investoinneilla ehditty muuttamaan kivihiilellä toimiviksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Tätä päätöstä olemme vaatineet koko vaalikauden ajan muutettavaksi. Nyt lupaus sen muuttamisesta vihdoin tuli. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

 

Mitä tulee lapsilisäleikkauksiin, olemme esittäneet siihen kolme eri vaihtoehtoista tapaa säästää muualta tai lisätä vastaavalla summalla valtion tuloja. Yli puoluerajojen eniten kannatusta sai Keskustan esitys nostaa tupakkaveroa lapsilisäleikkauksen sijaan.

 

Hallituksen kotihoidontuen pakkokiintiöittämispäätös taas lisää kuntien kuluja. Siinä ei ole mitään järkeä. Perheet osaavat itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona. Tämä sotii myös normien purkuajatusta vastaan.

 

Kuntien tehtävät ja rahoitus eivät ole nyt tasapainossa keskenään. Yli 170 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia. Kuntaveron kiristys osuu tasaverona kaikkein pienituloisimmille suhteellisesti eniten. Valtionosuuksia on leikattu miljardikaupalla, mutta kuntien tehtäviä on koko ajan lisätty. Jos valtionosuuksia leikataan, myös tehtäviä tulee vähentää. Lupaus on annettu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Esitimme tähänkin oman vaihtoehtomme viime vuoden lopulla.

 

Pääministerin mukaan "strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä". Se on totta. Stubbin johtaman hallituksen ministeriöissä on tietojeni mukaan 317 voimassa olevaa strategiaa. Niissä lienee yhteensä yli 30 000 sivua tekstiä. Tuota paperinippua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa johonkin keskittymiseksi.

 

Mitä tulee osinkoveropäätökseen, siitä oli tulla katastrofi. Se oli todella huonosti valmisteltu ja se olisi kiristänyt pienten osinkojen verotusta ja helpottanut merkittävästi suurosinkojen verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sitä ei kuulema alun perin tarkoitettu.  Miksi sellainen esitys sitten tehtiin?

 

Sanoin Kauppalehden haastattelussa, että yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle.  Kyllä, juuri näin. Mutta sanoin näin yrittäjän, omistajan eli osingonsaajan näkökulmasta, en siis valtion pussin näkökulmasta. Esittämämme osinkoverovaihtoehto on julkinen ja löytyy kyllä helposti.

 

Väännän vielä kerran rautalangasta. Jos yhtiön tulos ennen veroja on 1000 euroa, ennen yhtiöveron laskua siitä olisi jäänyt nettotulosta 755 euroa. Jos tuo kaikki olisi poikkeuksellisesti maksettu osinkona, sitä olisi voinut saada yhteen kertaan verotettuna (jos kaikki muut ehdot täyttyvät) 755 euroa. Kun yhtiövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin (mitä olemme kannattaneet koko ajan siten, että se olisi tullut täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta), tulos verojen jälkeen olisi ollut 800 euroa. Yrittäjä olisi hyväksynyt osinkojen verottamisen tuolla 45 eurolla, jolloin netto-osinko olisi ollut omistajan ja yrittäjän kannalta sama 755 euroa. Nykyisessä hallituksen mallissa 800 euron osingosta listaamattomassa yhtiössä jää nettona osingonsaajalle 740 euroa (jos kaikki muut edellytykset täyttyvät).

 

Minkälaisella matematiikalla tästä saadaan pääministerin väittämä tuplakorotus hallituksen esittämään. Ei mitenkään muuten kuin tahallisella väärinymmärryksellä. Mielestäni yksinkertaisen esimerkin 45 euron vero on pienempi kuin hallituksen hyväksymän mallin 60 euroa.

 

Pääministeri Stubb ilmoitti kesäkuussa pitävänsä Kataisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet voimassa. Uuden hallituksen tavoitteena on siis mm. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, valtiontalouden alijäämän painamisen alle 1 % BKT:stä eli tämän vuoden 7-8 miljardin alijäämästä kahteen miljardiin ensi vuonna ja työttömyyden painamista alle 5 prosentin. Työttömyys on nyt melkein 10 prosenttia. Onnistunutta johtamista on peilattava ainakin itse itselleen asetettuja tavoitteita vasten. Noissa tavoitteissa näyttää riittävän töitä.

 

Keskusta on tehnyt rakentavaa oppositiopolitiikkaa määrätietoisesti koko vaalikauden ajan. Jos olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä, olemme esittäneet siihen oman vaihtoehtomme. Suomi tarvitsee vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

 

Tämä taas vaati keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus vahvistuu, kun luovumme vanhanaikaisesta politikoinnista eli kilpakumppanin viestin tahallisesta vääristelystä ja virheellisten mielikuvien luonnista. Pääministerin kirjoitus ei vahvistanut luottamusta.

 

Avainsanat: poliittinen kulttuuri, ratkaisuhakuisuus, vaihtoehto, luottamus, osinkoverotus, kasvurahasto

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Torstai 21.8.2014 klo 13:37

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Hyvinkää 21.8.2014

 (muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat, hyvät edustajakollegat,

 

Lainsäädäntö ja normit on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, mutta jäykkinä ja liiallisina ne ovat usein muuttuneet järkevän toiminnan esteeksi. Olemme menneet liian pitkälle sääntelyssä: normeja ja byrokratiaa on purettava ja käytäntöjä tehtävä joustavammiksi. Tässä olemme kansalaisten kanssa täysin samaa mieltä.

 

Haastoin heinäkuussa kaikki puolueet byrokratiatalkoisiin. Keskusta on itse tarttunut toimeen. Kesän aikana olemme keränneet 101 konkreettista ehdotusta tarvittavista toimenpiteistä ja esimerkeistä. Tämä on vasta alkua normien purkamisessa ja hallinnon järkevöittämisessä.

 

Nostan tässä esiin muutamia työmme tuloksia. Monet ehdotuksista voivat tuntua pieniltä, mutta yksittäisen ihmisen tai yrityksen elämässä ne saattavat tuottaa kohtuutonta vaivaa ja myös kustannuksia. Ehdotukset eivät myöskään ole keskenään yhteismitallisia. Joidenkin kohdalla kyse on melko periaatteellisesta kannasta, jotkut taas ovat lähes valmiita toimeenpantaviksi.

 

Ihan ensimmäiseksi tulee luopua sellaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät byrokratiaa. Lasten kotihoidontuen kiintiöittäminen ja lapsilisäleikkaus yhdistettynä monimutkaiseen verovähennykseen ovat enemmän hallintoa lisääviä kuin keventäviä.

 

Tarvitsemme Suomeen uutta työtä ja uusia yrityksiä. Siksi yrittäminen ja työllistäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 

 

Aloittavan yrittäjän pitää saada netistä Y-tunnus sekä pääsy ennakonperintä- ja alv-rekisteriin ilmoitusmenettelyllä. Mikroyrittäjien kirjanpito on mahdollistettava tiliotepohjaisesti. Irtisanomiskorvauksen pitää voida toimia yrityksen alkupääomana ja ansioon sidottu työttömyyspäiväraha määräaikaisena starttirahana.

 

Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa järkevä rakentaminen ja yhteiskuntasuunnittelu. Jäykät menettelytavat ja laajat valitusmahdollisuudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kaavoitus on monesti muodostunut kehityksen jarruksi. Olemme tehneet monia ehdotuksia kaavoituksen järkeistämiseksi.  

 

Ehdotamme esimerkiksi, että viranomaisen valittamista toisen viranomaisen päätöksistä pitää rajoittaa. Pääviranomaisen pitää jo asian valmistelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon muiden viranomaisten lausunnot.

 

Asuntorakentaminen on tehty harvaan asutussa maassamme kalliiksi ja joustamattomaksi. Sekä kaupungeissa että maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua. Pääkaupunkiseudulla on kysyntää pienistä asunnoista, mutta niitä ei saa rakentaa tarpeeksi asuntojen keskikokovaatimuksen vuoksi. Myös kaavamaiset autopaikkavaatimukset lisäävät kustannuksia. Maaseutuasumisen helpottamiseksi on luotava kevyesti toteutettava kyläkaava, jolla kylään haettaisiin 20 - 30 hyvää rakennuspaikkaa. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on tehtävä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi.

 

Kotimaisen energian tuottamista voidaan vauhdittaa säädöksiä muuttamalla. Piensähkön tuottamisen esteet on poistettava ottamalla käyttöön pientuottajan nettomittarointi. Tuottamalla verkkoon sähköä voidaan tuotetun sähkön määrä vähentää ostetusta sähköstä osittain tai kokonaan.

 

Paljon puhuttuun energiatodistukseen on saatava järkeä. Uusilta ja uudehkoilta omakotitaloilta vaaditaan myytäessä ja vuokrattaessa todelliseen energiankulutukseen perustumaton, teoreettinen energiatodistus, jonka hankkiminen maksaa kohtuuttomasti ja aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa. Näyttö toteutuneesta energiankulutuksesta on hyväksyttävä samanarvoiseksi energiatodistukseksi.

 

Maatalouden kohtaama paperisota ja valvonta on ihan oma lukunsa. Kaikki ei ole pelkästään EU:n vika, vaan olemme ihan itse kansallisilla päätöksillä lisänneet viljelijöiden taakkaa. Kotimaisin keinoin pystymme kohtuullistamaan valvontaseuraamuksia. Nykyisin täydentävien ehtojen valvonnassa sanktiot ulotetaan kaikkiin viljelijätukiin, jolloin yksittäisestä, pienestä ja tahattomasta virheestä voi tulla kohtuuton seuraamus viljelijälle. Takaisinperittävä summa voi olla suurempi kuin kyseisen vuoden tuki.

 

Monissa tapauksissa lupamenettely voidaan korvata viranomaisohjeistuksella. Esimerkkejä ovat sesonkiaikoina tapahtuva marjojen ja juuresten myynti maanteiden levähdyspaikoilla sekä häiden ja yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet.  Aurinkopaneeleiden asentamista ja öljylämmityksestä maalämpöön vaihtamista ei pidä vaikeuttaa lupamenettelyllä.

 

Viranomaisia varten on usein toimitettava erilaisia lausuntoja ja todistuksia. Samaa sairautta tai vammaa koskevista päällekkäisistä lääkärintodistuksista on luovuttava. Nykyisin vakuutusyhtiöt ja viranomaiset vaativat erilaisia todistuksia, joiden kirjoittamiseen lääkärin aikaa kuluu kohtuuttomasti. Työnantaja joutuu antamaan erillisiä palkkatodistuksia, vaikka tarvittavat tiedot selviävät palkkalaskelmasta.

 

Olemme myös normittamassa toisten ihmisten auttamisen olemattomiin. Erityisesti näin kesällä talkootyö on monelle tuttua. Nykyisin talkootyön tekemisestä pitää ilmoittaa verohallinnolle ja verohallinnon tulkinnan mukaisesti myös talkoilla tarjotusta ateriasta pitää talkoolaisen ilmoittaa verotuksessaan ja maksaa aterioista vero. Tähänkin on saatava maalaisjärkeä. Talkooväelle tarjotut ateriat on oltava aina verottomia.

 

Myös vapaaehtoistyön tulkintaan on saatava tolkkua, mikäli ei ole kyse toistuvasta työstä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimisto katkaisi työttömältä työttömyystuen maksamisen, koska hän oli auttanut yrittäjäystäväänsä firman avajaisissa kahvinkeitossa. Viranomainen ei katsonut tällaista toimintaa vapaaehtoistyöksi.

 

Kaikki edellä kerrotut ovat esimerkkejä todellisesta elämästä. Juuri päättyneen pyöräilytapahtuman aikana tapasin tuhansia ihmisiä, joiden kertomuksista näitä on poimittu. Jatketaan työtä. Kertokaa meille innostavista esimerkeistä. Antakaa palautetta tai kommentteja, se vie asiaa aina eteenpäin.

 

Haastoin muut puolueet byrokratiatalkoisiin. Tarjous on edelleen voimassa. Tässä kohtaa meillä kaikilla politiikassa mukana olevilla on mahdollisuus muuttaa poliittista kulttuuria. Ehdotan, että myös muut puolueet esittävät omia ehdotuksiaan. Ei ammuta toisten tekemiä avauksia saman tien alas. Purkamalla byrokratiaa helpotamme ihmisten ja yritysten arkea ja usein myös säästämme kustannuksia. Normeja voi tulkita tiukasti ja joustamattomasti, mutta myös kansalais- ja yrittäjäystävällisesti. Tehdään tämä työ yhdessä.

 

Hyvät ystävät,

 

Ensi huhtikuussa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Ne ovat minulle ensimmäiset eduskuntavaalit puoluejohtajana.

 

Lähden vaaleihin samoilla motiiveilla kuin neljä vuotta sitten, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan. Lähdin politiikkaan hakemaan ratkaisuja Suomen ongelmiin. Sitä ennen olin seurannut politiikkaa aivan samalla tavalla kuin enemmistö suomalaisista, kotisohvalta katsomalla televisiouutisia tai lukemalla sanomalehtiä.

 

Kotisohvan näkökulmasta poliitikot käyttävät aivan liian paljon aikaa keskinäiseen pistelyyn ja nokitteluun, kilpailijoiden tahalliseen väärinymmärtämiseen ja muiden ideoiden alasampumiseen sen sijaan, että he keskittyisivät yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.  Tästä toimintatavasta en politiikassa pitänyt neljä vuotta sitten. Jos mahdollista, pidän siitä nyt vielä vähemmän.

 

Eräs tutkija pohti vuosi sitten minua koskeneessa jutussa, muuttaako politiikka miestä vai mies politiikkaa. Itselleni asia on edelleen täysin selvä. Pyrin omalta osaltani tuomaan politiikkaan uusia toiminta- ja käytöstapoja.

 

Haluan pitää myös nämä lähtökohdat kirkkaana mielessä, kun keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin. Lähdemme haastamaan Suomen ongelmien ratkaisemista, emme muita puolueita. Usko ja luottamus politiikkaan voi palautua vain ratkaisukeskeisyydellä ja konkreettisilla teoilla. Esitämme äänestäjille omat ehdotuksemme siitä, miten Suomi saadaan nousuun.  

 

Olen viime viikkojen aikana tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että suomalaiset ymmärtävät, miten vakavassa tilanteessa olemme. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä. Silti väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Meiltä poliitikoilta odotetaan nyt rohkeutta tehdä tilanteen vaatimat johtopäätökset.  Kansalaisten muutosvalmiudesta tämä ei ole kiinni.

 

Alkuvuonna totesin Helsingin Sanomien haastattelussa, että meidän on uudistettava politiikan johtamista. Esitin ministerien ja avustajien määrän vähentämistä sekä tiiviin, vain strategiset tavoitteet sisältävän hallitusohjelman kirjoittamista. Pitkän ja yksityiskohtaisen hallitusohjelman sijasta seuraavan hallituksen on laadittava napakka luettelo strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Tavoitteita voi olla ehkä viisi, korkeintaan kymmenen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti etukäteen sovituilla mittareilla. Tarpeen vaatiessa päätetään uusista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Uskon, että tällainen johtamisjärjestelmä helpottaa ja selkiyttää myös ministeriöiden virkamiesten työtä. Oli kyse mistä tahansa ihmisten organisaatiosta, sen teho kasvaa jopa moninkertaiseksi, jos organisaatiolle on määritelty selkeät tavoitteet.

 

Hallituksen pitää joukkueena sitoutua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Tehokkaan joukkueen optimikoko on lähempänä jalkapallo- kuin jääkiekkojoukkuetta. Olen toisin sanoen valmis vähentämään tuntuvasti ministereiden määrää, jotta hallituksessa päästään aidosti kollegiaaliseen työskentelytapaan.

 

Uuteen johtamiskulttuuriin kuuluu myös ministereiden esikuntien kriittinen arviointi. Minulla on se käsitys, että ne ovat paisuneet viime vuosina liian suuriksi.

 

Edellä hahmottelemani työtapa vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta hallituspuolueilta, niiden eduskuntaryhmiltä ja ministereiltä avustajakuntaa unohtamatta. Luottamuksen rakentamista vaalien jälkeen helpottaa, jos vaalitaistelu käydään niin, että siinä riitelevät asiat eivätkä ihmiset. Tähän olen omalta osaltani sitoutunut.

 

Tällä viikolla kokoomus näyttää ainakin joltain osin tulleen samoille linjoille. Toivon, että myös muut puolueet arvioivat hyvissä ajoin ennen vaaleja hallitusohjelman luonnetta ja hallituksen työskentelytapoja.

 

Hyvät ystävät,

 

Lopuksi vielä vakavasta taloustilanteesta ja budjetista. Johtamisen keskeinen perusta on tosiasioiden tunnustaminen.

 

Syksyllä 2011 hallitus ennusti, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012. Todellisuudessa BKT aleni tuona vuonna 0,8 prosenttia. Vuodelle 2013 ennustettiin yhden prosentin BKT:n kasvua. Toteuma oli -1,4 prosenttia.

 

Molempina vuosina ennusteen ero toteutuneeseen kehitykseen on ollut 2,5 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa määrältään noin 5 miljardia euroa bruttokansantuotteesta. Suomen bruttoveroasteella kerrottuna se tarkoittaa reilun 2 miljardin euron saamatta jääviä vero ym. muita tuloja koko julkiselle sektorille. Hallitusohjelmaa tehtäessä hallitus arvioi kestävyysvajeen puolet todellisesta.

 

Viime vuonna tämän vuoden kasvuksi arvioitiin 1,2 prosenttia, mutta kesäkuun kasvulukema oli 0,2 prosenttiyksikköä. Suuri vaara on se, että tämänkin vuoden kasvu jää negatiiviseksi. Ennustaminen näissä oloissa on vaikeaa, mutta kun kaikki ennustemerkit viittaavat siihen, että ensi vuoden kasvuennuste on jo nyt epärealistinen, niin budjetti pitäisi laatia uudelle pohjalle.

 

Suhdannepoliittiset toimet eivät auta rakenteellisiin ongelmiin. Niukkuuden aikana kaikki liikenevä tulisi käyttää investointeihin, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä. Keskusta on esimerkiksi toistuvasti esittänyt valtion taseen eli omaisuuden muuttamista uutta työtä ja yrittäjyyttä synnyttävään muotoon eli kasvurahastoksi.

 

Toinen asia, jota olemme pitäneet esillä, on energiapolitiikan suunnanmuutos. Keskusta esitteli oman vaihtoehtonsa toukokuun lopussa. Jos tätä tiekarttaa noudatetaan, meillä on kymmenen, viimeistään 20 vuoden kuluttua, 50- 80 000 uutta työpaikkaa. Uusiutuvan energian osuus on noussut 32 prosentista 60 prosenttiin, kivihiilen käyttö on loppunut kokonaan ja energiaomavaraisuutemme on parantunut. Ensimmäinen konkreettinen päätös suunnanmuuttamiseksi on tehtävissä budjettiriihessä. Metsähakkeen ja turpeen verotus pitää palauttaa vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa.

 

Pidemmällä aikavälillä näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen – ja öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa.

 

 

Avainsanat: byrokratia, normit, talkoot, johtaminen, ratkaisukeskeisyys, talous, bruttokansantuote

Tiedote: Sote-ratkaisu vietävä loppuun asti

Keskiviikko 21.5.2014 klo 16:45

Maaliskuussa hallitus ja oppositio pääsivät historialliseen ratkaisuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen päälinjoista. Parlamentaarinen työryhmä perustettiin valmistelemaan yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Työryhmän työn pitäisi valmistua toukokuun loppuun mennessä. Työstä on tänään kantautunut huolestuttavia uutisia.

-Puolueiden välinen sote-ratkaisu ei saa jäädä isojen hallituspuolueiden henkilövaihdosten jalkoihin. Sopu oli arvokas asia isänmaalle ja sovitusta on pidettävä kiinni. Nyt kaikkien osapuolten on tehtävä töitä sen eteen, että asiassa päästään eteenpäin sovitussa aikataulussa, vaatii Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040 705 2593

Avainsanat: sote-sopu, sote-uudistus, ratkaisu

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Kiitos maltillisesta työmarkkinaratkaisusta!

Perjantai 25.10.2013 - Juha Sipilä

Työmarkkinajärjestöt ansaitsevat ison kiitoksen maltillisen keskitetyn tuloratkaisun syntymisestä. Se luo vakautta, työrauhaa ja omalta osaltaan parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä lähivuosina.

Valitettavasti keskitetty työmarkkinaratkaisukaan ei poista kaikkia Suomen ongelmia. Keskusta on tälläkin viikolla esittänyt välittömiä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Hallituksen kannattaisi tarttua esityksiimme.

Omaishoidon aseman parantaminen, työttömien parempi mahdollisuus ottaa vastaan työtä, esittämämme sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus ja pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksien parantaminen ovat välttämättömiä uudistuksia.

Meidän poliittisten päättäjien vastuulla on huolehtia myös heistä, joilla ei ole edustusta työmarkkinapöydissä. Kyse on esimerkiksi perheistä, viljelijöistä, työttömistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä. Tällaisena aikana vaatimus kaikki suomalaiset oikeudenmukaisella tavalla huomioivista päätöksistä korostuu.

Avainsanat: työmarkkinaratkaisu

Sipilä: Pyörät pyörimään

Perjantai 30.8.2013 - Juha Sipilä

Pyörät on saatu pyörimään viime viikkojen aikana. Pyöräilytempaus keräsi paljon porukkaa matkan varrelle. Osa tuli pyöräilemään, toiset kertomaan ehdotuksiaan ja osa tuli ihmettelemään vähän hullua, mutta hauskaa tapahtumaa.

Joka tapauksessa tempaus on hyvä osoitus siitä, kuinka yhdessä tekeminen kantaa nykyäänkin. Kiitos tästä kuuluu sadoille talkoolaisille ja koko keskustaväelle.

Myös Suomen pyörät on saatava pyörimään. Tästä tuntuvat olevan niin kansalaiset kuin päättäjätkin yhtä mieltä. Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä usealla eri rintamalla.

Nyt pitää tunnustaa, että edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka. Tuleva syksy on hallituksen kannalta ratkaisevaa aikaa. Odottelu ei auta, vaan tulosta pitää syntyä.

Suomi-laivan kääntämiseksi on kyettävä pitkän aikavälin ratkaisuihin. Tämä vaatii selkeän suunnitelman, yhteiskuntasopimuksen. Siihen kootaan tärkeimmät asiat, joissa on päästävä lähivuosina eteenpäin ja joiden toimeenpanoon sopimuksen eri osapuolet sitoutuvat.

Ensinnäkin tarvitsemme pitkäaikaisen ja maltillisen työmarkkinaratkaisun. Tämän lisäksi tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa.

Keskustan esittämä rahasto voisi osaltaan vauhdittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Esimerkiksi Telia-Soneran sijaan valtio voisi osaomistaa vaikkapa tuhatta uutta yritystä.

Tarvitsemme myös järkeä kuntia koskeviin uudistuksiin. Nyt ollaan väärillä urilla.

Keskusta on ojentanut yhteistyön kättä. Olemme esittäneet palveluiden turvaamiseksi oman vaihtoehtomme, kotikunta-maakuntamallin. Siinä laajemmat hartiat vastaavat maakunnittain perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja vaativammasta sosiaalitoimesta. 

Keskusta haluaa olla uudistaja. Tarvitsemme vastuunkantoon ihmisiä, jotka ottavat uuden ajan talousrealiteetit todesta.

Meidän päättäjien vastuulla on, että kipeissä päätöksissä kaikki pysyvät mukana. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus pitää olla päätöksenteon ohjenuorana. Keskustan yhteiskuntasopimukseen kuuluu huolehtiminen heikommista, joilla ei ole vahvoja puolestapuhujia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskustaa uudistetaan myös sisäisesti. Viime kesänä päätimme yhdessä yhdeksän kohdan hankelistan, jota on viety eteenpäin. Tekemistä on paljon. Yhteinen maalimme häämöttää Turun puoluekokouksessa, joten vielä on runsaasti aikaa.

Syksyn ensimmäinen ponnistus kunnallisjärjestöissä ja piireissä on koota nykyisiä ja tulevaisuuden vaikuttajia Vaikuttaja 2020 -koulutukseen. Ilmoittautua voi syyskuun puoliväliin asti. Koulutus kestää syksystä Turun puoluekokoukseen.

Myös puolue tarvitsee uutta virtaa ja uutta päättäjäsukupolvea. Jos saamme jokaisesta kunnasta kaksi toiminnasta ja vaikuttamisesta innostunutta henkilöä mukaan, olemme omalta osaltamme varmistamassa puoluetoiminnan jatkuvuuden omissa yhdistyksissämme.

Myös järjestöuudistus ja jäsenrekisterin päivittäminen ovat työn alla. Syksyllä uusiutuvat nettisivumme. Keväällä hyväksytyn Arvot, missio, visio -asiakirjan eli strategian toimeenpano ja ohjelmatyö jatkuvat koko ajan.

Ja paljon muuta. Ilman teidän kaikkien apua hankkeiden maaliin vieminen ei onnistu.

Toisinaan elämä yllättää ja kurssia on muutettava. Nyt olo on kiitollinen. Haluan kiittää kaikkia kesän mittaan tulleesta kannustuksesta ja yhteydenotoista. Ne ovat antaneet voimaa.

Keskustan voima on ehdottomasti yhdessä tekemisessä. Yhdessä muutamme Suomi-laivan suunnan ja laitamme pyörät pyörimään!

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja

Julkaistu Suomenmaassa 30.8.2013

Avainsanat: pyörät pyörimään, työmarkkinaratkaisu, kuntauudistus, järjestöuudistus