Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan ryhmäpuhe koskien pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta 2.9.2014

Tiistai 2.9.2014 klo 14:59

(muutosvarauksin)

Ukrainan kriisi on pitkittynyt ja laajentunut ja sen vaikutukset heijastuvat yhä laajemmalle turvallisuuteen ja talouteen. Krimin niemimaa on edelleen miehitetty ja Itä-Ukrainassa käydään kiivaita taisteluita. Ukrainan kriisi on tuonut koko maailman uuden kylmän sodan porteille. Venäjä toimii selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisesti eikä sitä voida hyväksyä. Tilanteen ajautumista entistä vaikeammaksi tulee kuitenkin kaikin keinoin yrittää estää.

Venäjän uudelleen kiihtynyt sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainassa kertoo, että aiemmat pyrkimykset konfliktin hillitsemiseksi eivät syystä tai toisesta ole tuottaneet tulosta. Taisteluvaiheen tasaantuminen ja uudet diplomaattiset avaukset lisäsivät jo toiveikkuutta, joka on taas viime päivinä karissut.

Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat huolissaan. Kriittinen arvio tehdyistä toimenpiteistä on tarpeen juuri nyt. Itse olen päätynyt siihen, että kyse ei ole vain Ukrainan kriisistä vaan myös pidemmän aikavälin epäonnistumisista. Yksi kylmän sodan jälkeisiä tragedioita on se, että Venäjän integroiminen taloudellisesti ja poliittisesti muun Euroopan ja lännen kanssa ei ole onnistunut. Samaan aikaan Venäjä on viestinyt lännen asennetta liian ylimieliseksi.

Ukrainan kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat uhkaavat maata vakavasti. Maa on selvästi jakautunut. Inhimillinen hätä on suurta. Ukraina elää syvää murroskautta niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. 

Ukrainan kriisiin sekä Venäjän ja lännen yhteistyön perusteisiin on palattava neuvottelupöydissä. Ukrainan oman roolin näissä neuvotteluissa on oltava keskeinen. Asioita ei voida sopia sen pään yli. Sopimisen edellytyksiä voidaan kuitenkin vahvistaa. Samalla EU:n toimintaa kriisissä on arvioitava kriittisesti. Ministeri Tuomioja on aivan oikein kiinnittänyt asiaan huomiota.  

Mitä johtopäätöksiä tapahtumista ja tilanteesta tulisi tehdä?

Ensinnäkin Suomen on toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. Keskusta tukee tasavallan presidentin ja muun ulkopoliittisen johdon ponnisteluja. Tasavallan presidentti jatkaa rauhanrakentamiseen perustuvaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää ja kestäväksi osoittautunutta linjaa. Suomen Venäjä-osaaminen on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa ja tästä voi olla nyt EU:llekin apua. Suomen tulee ottaa vahvempi rooli osana unionia kriisin ratkaisun etsimisessä.

Oman asemamme takia emme missään oloissa voi jäädä lännen isojen maiden ja Venäjän yhteistyön pelisääntöjen arvioinnin ulkopuolelle. Meillä on jatkossakin oltava oma ääni ja aloitekyky sekä liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät suhteet Venäjään sekä muihin maihin. 

Toiseksi pakotteet ovat olleet vääjäämättömiä. Pakotteiden vaikutuksia ei pidä kuitenkaan vähätellä. On selvää, että jos kriisi pitkittyy, pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ovat suuret. Pakotteiden vaikutukset suomalaisiin kohdistuvat sattumanvaraisesti. Eniten kärsivien kuten elintarviketeollisuuden ja maitotilojen pitää saada kompensaatiota EU:lta.

Kolmanneksi, toivottavasti viimeistään tämä tilanne saa muutkin huomaamaan kotimaisen energian ja ruoantuotannon merkityksen paitsi työllisyyden ja kauppataseen, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Neljänneksi, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitää olla kaikissa tilanteissa selkeä. Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli suvereniteettimme kyseenalaistamista millään muotoa. Kansakuntana meidän on kuitenkin valmistauduttava myös pahimman varalle.  Suomi on valinnut sotilaallisen liittoutumattomuuden ja vahvan kansallisen puolustuksen. Tähän on liittynyt yhteistyö Pohjoismaiden ja NATO:n kanssa. Tärkeintä on, että arvioimme realistisesti näiden erilaisten järjestelyiden vaikutuksen. Keskusta katsoo, että Suomen on itse kyettävä huolehtimaan maamme puolustuksesta. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on kuitenkin jatkossa vahvistettava.

Vakavassa paikassa suomalaiset ovat aina pitäneet yhtä. Nyt on taas sen aika.

Avainsanat: ryhmäpuhe, Ukrainan kriisi, rauhanrakentaminen, EU, pakotteet, huoltovarmuus, ulko- ja turvallisuuspolitiikka