Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Näkökulmia terveydenhuollon uudistamiseen

Maanantai 11.4.2011 klo 11:57

Kehittyneiden maiden väestön keski-ikä kasvaa. Kehitys on monin tavoin positiivinen, mutta sisältää myös haasteita.  Vuonna 1980 yli 65-vuotiaita oli 12 prosenttia väestöstä – vuonna 2030 tämän ikäryhmän odotetaan olevan yli neljänneksen koko väestöstämme. Kuntien menoista noin kaksi kolmasosaa koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Silmiinpistävä muutos järjestelmässämme on byrokratian kasvaminen. Kysyin eräältä teho-osaston sairaanhoitajalta, mikä työssäsi on eniten muuttunut vuosien aikana? Hän vastasi: ”Kaikkein surullisinta on se, että nykyisin jää paljon vähemmän aikaa potilaiden hoitamiseen kuin ennen.” Työpäivän täyttävät monenlaiset raportit, laatujärjestelmien kehittäminen sekä esimerkiksi kilpailulainsäädännön vaatima laitteiden testaaminen. Hoitohenkilökunta on kaikkein tiukimmalla ja sieltä yleensä myös säästetään.

Olisiko nyt aika miettiä ilman suuria tunteita, puhtaalta pöydältä, miten terveydenhuoltomme pitkällä tähtäimellä järjestetään?  Miten vapautamme osaavan hoitohenkilöstömme tekemään hoitotyötä, kannattaisiko kilpailutukseen liittyvät testaukset tehdä keskitetysti koko Suomen tasolla ja mikä on terveydenhuoltoon sopiva johtamisjärjestelmä? Mielestäni myös alan järjestelmien ja ohjelmistojen kirjoon tulisi saada joku tolkku. Tässäkin vaaditaan sosiaali- ja terveysministeriön määrätietoista ohjausta.

Edelleen voimme kysyä, mikä on oma vastuumme terveydestämme ja mikä yhteiskunnan tehtävä? Tämä haaste ei ratkea keskustelemalla pelkästään leikkauksista tai siitä, mitä ulkoistetaan yksityisille yrityksille ja mitä ei.

Tätä mietitään muuallakin. Me suomalaiset olemme tunnettuja kyvystämme ratkoa visaisia ongelmia. Tässä on meille yksi sellainen. Kun saamme haasteen ratkaistua Suomessa, siitä syntyy myös vientituote maailmalle. Se tuo työtä koulutukseen, ohjelmistoyrityksille, konsultointiyrityksille ja ennen kaikkea hoidon taso voisi kohentua turhan työn karsimisella ja resurssien kohdistamisella olennaiseen.

Avainsanat: terveydenhuolto, sosiaali- ja terveyshuolto