Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Luottamusta rakennetaan joka päivä

Perjantai 19.12.2014 klo 13:52

(Julkaistu MTV:n nettikolumnina 19.12.2014)

Suomi tarvitsee vakavan tilanteen vaatimia toimia ja ratkaisuja. Keinotekoinen jakolinjojen rakentaminen ja hajottaminen ei mielestäni edusta nyt vaadittavaa poliittista kulttuuria. Nyt vaaditaan poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Yhteiskuntamme repeää kahtia, mikäli emme löydä nopeasti keinoja kilpailukyvyn palauttamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Suomalaiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Olemme selviytyneet yhdessä pahemmistakin paikoista. Tiedämme myös tarkalleen hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen tarpeet. Uudistuksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Suomessa olemme olleet pääsääntöisesti yksimielisiä ulkopolitiikan hoitamisesta. Kaikki puolueet ovat tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme olleet myös yhteisessä rintamassa EU:n asettamista pakotteista. Jonkin verran keskustelua on käyty kahdenvälisten suhteiden ja diplomatian roolista kriisin ratkaisemisessa. Pelkkä pakotepolitiikka ei riitä. Tästä aiheesta on puhuttu viime aikoina myös EU:n kokouksissa. Useat tahot ovat vaatineet ja EU myöntää itsekin, että sen pitäisi pyrkiä olemaan aktiivisempi ja aloitteellisempi kriisin laukaisemiseksi.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole mielestäni lainkaan vanhanaikainen tavoite, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pikemminkin se on ollut Suomen ulkopolitiikan vahvuus neuvottelupöydissä.

Uudistaminen ja muutos lähtevät aina meistä itsestä. Meidän poliitikkojen on oltava valmiita muuttamaan poliittinen kulttuuri valtapolitiikan ja keskinäisen kisailun temmellyskentästä yksinomaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen tärkeämpää tehtävää meillä ei edes voi olla. Yhteisten asioiden hoitamista minä ainakin odotin päättäjiltä, kun katselin eduskunnan keskusteluja kotisohvalta ennen kansanedustajuutta.

Olen omalta osaltani sitoutunut siihen, että Keskustan vaalikampanja ei perustu henkilöihin kohdistuvaan lokaamiseen, vaan keskitymme asioihin ja ratkaisuihin. Olen sitoutunut muuttamaan radikaalisti johtamisen kulttuuria ja viemään läpi vaikeitakin yhteiskunnallisia uudistuksia. Seuraavan hallituksen ohjelman täytyy olla strateginen eli 5 - 7 tärkeimpään tavoitteeseen keskittyvä.

Vetoan kaikkiin puolueisiin, että esitämme kevään aikana, mitä nämä asiat meille kullekin ovat. Niistä on tarpeen käydä tiukkaakin keskustelua. Se on tehtävissä ilman, että lokeroimme toinen toisemme keinotekoisiin laatikkoihin, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Arvostettavaa myös olisi, että keskustelussa emme tahallaan väärin ymmärtäisi toisiamme emmekä suin päin ampuisi yksittäisiä ehdotuksia alas.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä, tänäänkin.

Avainsanat: luottamus, konsensus, strateginen hallitusohjelma, ulkopolitiikka,

Kokeilut ovat tie uuteen

Tiistai 2.12.2014 klo 6:23

(kolumni julkaistu Suomenmaassa 21.11.2014)

Suomalainen yhteiskunta voi olla jäykkä. Tämä tosiasia tulee eteen, kun jotakin epäkohtaa ruvetaan korjaamaan. Rakenteet, sääntely ja erimielisyydet jarruttavat tarvittavia muutoksia.

Kokonsa perusteella Suomen luulisi olevan ketterä toimija, joka pystyisi vastaamaan maailman menoihin. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi tarvitaan strategisia kokeiluja.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Niitä kannattaakin käyttää juuri ristiriitaisissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa, joiden avulla voidaan kääntää Suomen suunta.

Oivallinen esimerkki tarpeellisesta kokeilusta liittyy sosiaaliturvan uudistamiseen perustulon avulla. Perustulon vaikutuksista on ristiriitaista tietoa ja suuria näkemyseroja.

Keskusta on ehdottanut, että perustulon toimivuudesta voitaisiin järjestää alueellinen kokeilu, jotta nähtäisiin kannustaako se nykyistä helpommin työntekoon. Kokeilualueiksi voisivat sopia esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Myös hallinnon uudistamista voidaan kokeilla alueellisesti. Lapissa valmistellaan aluehallinnon kokeilua. Siinä nykyiset valtionhallinnon alueiden kehittämisen tehtävät ja resurssit laitettaisiin yhteen. Tällä tavoin pyrittäisiin sujuvoittamaan viranomaisten yhteistyötä ja nopeuttamaan lupakäsittelyjä. 

Suomen ongelmat ovat suuria. Tällaisessa tilanteessa ei pidä kuitenkaan käpertyä kuoreen, vaan mieluummin kannustaa epätavalliseen toimeliaisuuteen. Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on raivattava kokeilujen tieltä ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Kokeilukulttuurin kehittyminen vaatii uteliasta otetta ja ennakkoluulottomuutta. Tulevana viikonloppuna Porin puoluevaltuustossa Keskusta pohtii omalta osaltaan, kuinka voi asiaa edistää yhteistyössä muiden kanssa.

Yksi tärkeimpiä kokeilemisen edistämisen toimenpiteistä on kuitenkin jokaisen hallussa. Meidän on muutettava ajattelutapaamme ja suhtautumistamme kokeiluihin. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistä saadaan usein arvokkainta oppia.

 

Avainsanat: kokeilu, kokeileva yhteiskunta, alueellinen perustulokokeilu, aluehallinnon kokeilu, rohkeus, ketteryys, strateginen