Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Esitys alueellisesta perustulokokeilusta

Keskiviikko 10.9.2014 klo 19:12

Suomessa on 450 000 työtöntä ja alhaisen toimeentulon piirissä arvioidaan olevan noin 800 000 kansalaista. Suomen sosiaaliturva on pirstaleinen ja se ei kannusta riittävällä tavalla työntekoon. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaalijärjestelmä ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Työtön jää helposti mieluummin kotiin, kun ryhtyy sovittelemaan pientä sosiaaliturvaa ja työtuloa yhteen. Pieni parannus oli suojaosan käyttö, mutta se ei tuo kokonaisratkaisua perusturvan ja työn yhteensovittamiseen.

Aika ajoin on esitetty ratkaisuksi perustulomalleja, mutta se on jäänyt puheen tasolle eikä Suomessa ole riittänyt poliittista tahtoa selvittää perustulon toimivuutta käytännössä.

Keskustan mielestä perustulon käyttöönotto pitää selvittää vakavasti ja on järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. 

Konkreettisen ehdotuksen kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. Kokeilualueeksi sopisi 2 - 3 erityyppistä tarkkaan rajattua erilaista aluetta. Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Sitra voisi valmistella kokeilumallin tulevien kuukausien aikana ja kokeilun toimeenpano olisi seuraavan hallitusohjelman tekijöiden pöydällä. Suomen tilanne on niin vakava, että tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja. Toivon, että esitystäni ei tyrmätä suoralta kädeltä. Meidän pitää hakea yhdessä aitoja, uusia ratkaisumalleja.

 

Avainsanat: perustulo, kokeilu, työttömyys, sosiaaliturva

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannettava

Perjantai 5.9.2014 klo 16:08

Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa.

Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa. Yrittäjän perheenjäsenen katsotaan olevan yrittäjä siitäkin huolimatta, että hän on työskennellyt yrityksessä työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa ja kuulunut työttömyyskassaan, vaikka hän ei kanna yrittäjän riskiä eikä hänellä ole panosta tai määräysvaltaa yrityksessä. Useimmiten perheenjäsen on yrittäjän puoliso. Perheenjäsen voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaikka hän on maksanut työttömyyskassan jäsenyysmaksun palkansaajana.

On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen.

Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

Ministerin vastauksesta käy ilmi, että olennaisilta osiltaan nykyisenkaltainen yrittäjämääritelmä on ollut voimassa vuodesta 1995. Stubbin hallituksen ohjelman mukaan hallitus parantaa itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Kyseinen sosiaaliturvaryhmä on esittänyt yrittäjän määritelmän mahdollisten kehittämistarpeiden selvittämistä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua syksyn 2014 aikana.

Vastauksesta ei käy ilmi, mitä hallitus aikoo tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia.

On selvää, että yrittäjän ja työntekijän ja omassa työssä työllistyvän välinen rajanveto ja oman työmarkkina-aseman merkityksen ymmärtäminen oman työttömyysturvan kannalta on joissakin tilanteissa ongelmallista. Käytännön elämä osoittaa tämän. Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää.

Avainsanat: yrittäjän päivä, kirjallinen kysymys, yrittäjä, perheenjäsen, työttömyysturva

Voidaanko tili- ja vastuuvapaus myöntää sunnuntaina?

Perjantai 23.5.2014 klo 15:30

Suomen suurin uhka on kasvava suurtyöttömyys ja talouden huono kehitys. Meillä on ollut kahdeksan perättäistä vuosineljännestä ilman talouskasvua. Yhtä heikkoa talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksoa ei löydy Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, vuosi 1867, aikaansaivat vastaavan tai huonomman talouskasvun 7 vuoden ajanjaksolla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi torstaina, että valtiontalouden tämän vuoden rakenteellisesta jäämästä voi muodostua merkittävä poikkeama yhteisesti sovittuihin pelisääntöiin. Kun talouskasvu jää tällä menolla negatiiviseksi tänäkin vuonna, myös julkisen talouden velkasuhde on menossa EU:ssa yhteisesti sovitun, 60 %:n, kriteerin yli.

Myös brittiläinen laatulehti Financial Times ennusti eilen Suomen olevan Euroopan seuraava ongelmamaa. Euroopassa olemme koko ajan opettaneet muita, mutta nyt joudumme itse tarkkailuluokalle. Lisäksi tämä hallitus ei saavuta yhtään hallitusohjelman talouspoliittista tavoitetta.

Minusta tuntuu, että tätä talousongelmaa ei ole vieläkään tiedostettu kunnolla. Tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia ja myös valtiovallan toimia. Keskusta on esittänyt useita ratkaisuehdotuksia kuten kasvurahastoa paikkaamaan yritysten rahoitusten pullonkauloja. Myös biotalous, ruoka, matkailu ja teknologian soveltaminen tarjoavat meille mahdollisuuksia. Emme ole saaneet näille ehdotuksille vastakaikua. Suomi tarvitsee kipeästi 200 000 uutta työpaikkaa.

On selvää, että vahva ja asiansa hoitava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle. Keskusta ei halua jättää velkataakkaa maksettavaksi tuleville sukupolville. Kotiasioiden pitää olla kunnossa.

Tulevana viikonloppuna on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle tehdystä työstä. Oy Suomi Ab on konkurssin partaalla ja talouden pohja rapistuu. Voimmeko sunnuntain ”yhtiökokouksessa” tosiaankin myöntää tili- ja vastuuvapauden vastuussa olleille henkilöille.

Muista käydä äänestämässä!

Avainsanat: työttömyys, julkisen talouden velkasuhde, Financial Times, kasvurahasto, tili- ja vastuuvapaus

Tiedote: Työttömyys voidaan nujertaa rohkeilla ratkaisuilla

Perjantai 2.5.2014

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Keskustan Vihreässä Vapussa Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla 1.5.2014


Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,5 prosenttia, se on jo melkein kaksi kertaa suurempi kuin hallitusohjelman tavoite, totesi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vappupuheessaan Helsingissä.

- Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. Työttömyys tuo aina mukanaan huolen ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Näin ei voi jatkua.

Sipilän mielestä Suomi tarvitsee nyt rohkean talousohjelman. Sen osana on etsittävä keinoja yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseksi ja kaikenlaisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Meidän on luotava rakenteita, jotka auttavat työttömiä jalostamaan omia yritysideoitaan ja toteuttamaan ideansa käytännössä. Työpaikat syntyvät jatkossakin erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

- Esitän pikaisesti selvitettäväksi kahta uutta asiaa. Ensinnäkin, voisiko työntekijän irtisanomiskorvauksen maksaa alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Toiseksi mikäli työtön päättää lähteä yrittäjäksi, voisiko ansiosidonnaisen maksamista jatkaa hänelle määräajan, tavallaan uudenmuotoisena starttirahana. Molemmat ratkaisut lisäisivät aktiivisuutta, eivät oikein toteutettuina lisäisi julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen, listasi Sipilä mahdollisia työttömyyden alentamiskeinoja.

Osana rohkeaa talousohjelmaa Keskusta on valmis hakemaan valtiolle rohkeaa vähemmistöomistajaroolia uuden kasvun synnyttämisessä yrittäjävetoisesti. Nyt on aika luopua jostakin, jotta saamme uutta aikaiseksi. Käytännön työkalumme on miljardiluokan kasvurahaston perustaminen. Kasvurahasto on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon. Myös byrokratian karsimiseen ja lupaprosessien nopeuttamiseen on tartuttava rivakasti, jotta saamme syntymään kaikkien kaipaamia uusia yrityksiä ja niihin työpaikkoja.

- Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Erittäin huonon taloudellisen tilanteen pitäisi ajaa päättäjät enemmän yhteen, hakemaan yhdessä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja työttömyyden nujertamiseksi. Suomalaiset ansaitsevat toivon näköaloja, kannusti Sipilä.

>> Lue koko puhe

Avainsanat: Työttömyysaste, talousohjelma, yrittäminen, kasvurahasto