Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Vero2014 -tapahtumassa 12.3.2014

Keskiviikko 12.3.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee yrittäjien kasvuintoa ja ihmisiltä halukkuutta tehdä työtä. Verotuksen suuressa linjassa kannattaa keskittyä näihin kahteen asiaan. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä ja omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Yleistä työnteon kannustavuutta taas lisää tuloverotuksen kannustavuus.

Alkuun muutama huomio taloustilanteesta. Suomen talouden tilanne on synkkä. Kansantaloutemme romahti ennätyspitkän kasvukauden jälkeen vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote putosi peräti 9 prosenttia. Vuosien 2010 ja 2011 pienen nousun jälkeen Suomessa tapahtui pelätty W-ilmiö: jouduimme taas laskun tielle emmekä ole sen jälkeen päässeet toipumaan samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimme Ruotsi. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.

Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta me emme ole omien ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Suomen tilannetta vaikeuttaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja samanaikainen julkisen talouden syvä kestävyysvaje. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008. Taloutemme surkea tila johtuu monista tekijöistä. Huolestuttavinta heikossa kehityksessä on se, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan, mikä on ainutlaatuista sodanjälkeisessä historiassamme. Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan monia toimia. Ne liittyvät esimerkiksi johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen.

Ennen kuin menen tarkemmin verotukseen, vielä muutama ajatus kestävyysvajeestamme. Olemme tällä hetkellä ainakin Euroopan, ellemme jopa maailmanmestareita kahdessa erittäin kyseenalaisessa lajissa. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut. Pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta. Näin ei tietenkään voi jatkua.

 

Lue lisää »

Avainsanat: kestävyysvaje, verotusaste, yhteistöverokanta, veropohja, luovutustappiot, työurat, pk-yritykset, kasvupolitiikka

Keskustan ryhmäpuhe valtioneuvoston rakenneuudistustiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 11.12.2013

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Taloustilanteessamme alkaa olla kiusallisen paljon samoja piirteitä kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteissa muutama vuosi sitten.  Kilpailukyky heikkenee. Vaihtotase on negatiivinen. Valtio ja kunnat velkaantuvat niin, että ylitämme jo ensi vuonna yhteisesti sovitun suhteellisen velkaantumisen rajan. Talouskasvu on korkeintaan nollan tuntumassa.

Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä. Edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka.  Hallituksen esitys on vielä kovin keskeneräinen ja sirpaleinen.  Ajan säästämiseksi käytän ryhmäpuheen ajan arvostelun sijaan omien ratkaisuesitystemme esittelyyn. Keskustan vaihtoehto koostuu kolmesta pääosasta:

Kolmannes kestävyysvajeesta pystytään kattamaan kunnollisella kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella.

  1. Toinen kolmannes katetaan parantamalla suomalaisen työn ja kasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeesta kolmannes paikattaisiin 150 000 uudella työpaikalla.
  2. Viimeisen kolmanneksen paikkaamiseksi tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä joukko muita pienempiä toimia eri sektoreilla.

Keskusta on eilen julkistetussa linjauksessaan kartoittanut kuntien menoissa jopa kolmen miljardin tehostamispotentiaalin vuoden 2020 loppuun mennessä. Suurin säästömahdollisuus syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisessa. Sote-solmun aukaisemiseksi Keskusta esittää, että uudistus toteutetaan kaksivaiheisesti: 

 

  1. Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan niille siirretään erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi jo tällä vaalikaudella
  2. Seuraavalla vaalikaudella tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Siinä on ratkaistava rahoitus, tietojärjestelmien yhteensopivuus, johtaminen ja hallinto, joitain kipeitäkin kysymyksiä – kuten lääkäreiden kaksoisrooli julkisella ja yksityisellä puolella - sekä työnjako sairaanhoitopiirien välillä ja erityisvastuualueiden välillä.

 

Tällä etenemistavalla on saavutettavissa noin 900 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä.

Lisäksi seuraavilla kuntasektorin toimilla voidaan saada runsaan miljardin euron säästöt:

  • yksityiskohtaisesta sääntelystä osin luovutaan ja pätevyysnormeja väljennetään
  • prosesseja ja johtamista kehitetään muun muassa parantamalla tietojärjestelmiä
  • tehtäviä karsitaan noin 300 miljoonalla eurolla. Keskusta luopuisi mm. oppivelvollisuusiän nostamisesta ja kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. 

Vuosina 2018 - 2020 toimintaa tehostetaan 800 miljoonalla eurolla omalla kehitystyöllä kunnissa ja maakunnallisten sote-järjestäjien toimesta.

Kasvuhakuisuudesta, uskosta suomalaiseen työhön ja uusien työpaikkojen luomisen tärkeydestä olen puhunut tässä salissa useaan otteeseen. Jos saamme vientiteollisuuteen palautettua 60 - 70000 työpaikkaa, niin loput syntyvät yksityisen sektorin palveluihin. Valtion on otettava merkittävämpi rooli teollisessa rakennemuutoksessa.

Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jonka avulla voidaan osaltaan varmistaa teollisuutemme uusiutuminen ilman lisävelanottoa. Edustaja Eero Lehti jatkojalosti rahastoideaa keskustelussamme. Hän esitti leasing-rahastoa, jolla voitaisiin järjestää laivojen rakennusaikainen rahoitus.  Tämä voisi hyvin olla osana miljardiluokan kasvurahastoa ja erittäin potentiaalinen sijoituskohde myös eläkeyhtiöillemme. Uskon, että jopa menetettyjä tilauksia olisi saatu pelastettua tämän ratkaisun avulla.

Toinen konkreettinen ehdotuksemme investointien liikkeelle saamiseksi on ollut Valtion Infra Oy:n. Huomasin, että SAK on ehdottanut sellaista pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Kannatamme ideaa, mutta ehdottomasti sen pitää kattaa koko maa.

Arvoisa puhemies,

Eläkerahoillamme on ollut merkittävä rooli aikanaan yritysten rahoittamisessa, suomalaisen työn tukemisessa sekä sitä kautta eläkemaksukertymän aikaansaamisessa.  Eläkerahastoista 2/3 on sijoitettu Suomen ulkopuolelle - siis rahoittamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailijoita ja kilpailevia yhteiskuntia. Olisiko tässä uudelleen arvioinnin paikka?

Kolmas merkittävä rakenteellinen toimi on työurien jatkaminen. Keskusta tukee toimia, joilla pidennetään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Haluamme paitsi kuroa umpeen kestävyysvajetta, ennen kaikkea haluamme turvata suomalaisten eläkkeiden tason tulevina vuosikymmeninä.

Eläkeuudistus vaatii useita samaan aikaan vaikuttavia toimia työelämässä. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on tehtävä erillisohjelma. On otettava aidosti käyttöön ikäjohtaminen ja ikäohjelmat. Ikäsyrjinnästä on vihdoin päästävä eroon. Tässä ja työssä jaksamisessa avainasemassa ovat johtajat työpaikoilla.

Arvoisa puhemies,

Puutun lopuksi pariin yksityiskohtaan hallituksen rakennepaketissa. Ensinnäkin koulutuksen osuus herättää vielä paljon kysymyksiä. Yhä enemmän koulutuksessa heijastuu lapsen kotitausta. Erot ovat sekä sosiaaliryhmien että alueiden välisiä. Keskustan mielestä tämän korjaaminen tulisi nyt ottaa koulutuspolitiikan keskiöön. Mekaanisten rakenneratkaisujen sijaan tarvitaan selkeä ohjelma siitä, miten koteja ja kouluja voidaan tukea lapsen ensimmäisinä vuosina, jotta turvataan perusta, jolle myöhempi koulutus ja elämä voi rakentua.

Toinen asia on vanhusten hoito. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen. On tärkeää panostaa iäkkäiden avo- ja kotipalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen, hoiva- ja ryhmäkoteihin sekä omaishoitoon. Keskusta vetoaa vahvasti hallitukseen: tehkää vihdoin päätös omaishoidon tuen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Näin vaativaa ja raskasta hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään tasavertaiseen asemaan.

Arvoisa puhemies,

Kataisen hallituksen rakennepaketti on keskeneräinen ja sirpaleinen. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteissaan. Vaalikauden suurimmat uudistukset, kunta ja sote, ovat umpikujassa. Hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: kestävyysvaje, kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästöt, työ, työurat,

Keinot uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat

Perjantai 30.8.2013 klo 14:00 - Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, Kuopion tori 30.8.2013


Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jääminen suurelta osin otsikkotasolle on pettymys. Konkreettisuus ja realistiset laskelmat puuttuvat. Samoin hallitukselta puuttuu näkemys kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

- On hyvä, että hallituskin vihdoin tunnustaa, että Suomi on vaikeassa paikassa. Mutta rakennepaperissa jäi aivan liian vähälle huomiolle uusien työpaikkojen luominen ja talouskasvun edellytysten parantaminen. Suomen teollisuuden rakennemuutosta pitää pystyä hallitsemaan ja hiipuvien alojen vähenevät työpaikat on korvattava uusilla työpaikoilla. Keskusta on esittänyt tähän yhdeksi keinoksi miljardiluokan kasvurahastoa. Rahaston avulla valtion varallisuus otetaan aktiiviseen käyttöön esimerkiksi myymällä Telia-Soneran osakkeita ja sijoittamalla niistä saadut varat tuhansiin suomalaisiin kasvuyrityksiin. Rahastolla olisi merkittävä rooli investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Meillä on valtava mahdollisuus esimerkiksi vihreän talouden ja ICT-alan yrityksissä, toteaa puheenjohtaja Sipilä Kuopion torilla yleisötilaisuudessa.

Kuntia koskevissa uudistuksissa hallitus ottaa lupaustensa vastaisesti käyttöön pakkoliitokset. Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hallitus purkaa sairaanhoitopiirit, jotka ovat terveydenhuoltomme toimivin osa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta valmistuu selvitys vasta vuonna 2015. On hyvä, että hallitus on luvannut siihen parlamentaarisen valmistelun.

- Tutkimustenkin mukaan pakkoliitokset eivät tuo säästöjä.  Hallituksen mallin kustannushyötyjä, saati sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden paranemista, on vaikea osoittaa. Metropolihallinnon selvittelyyn pitää ottaa mukaan koko Uudenmaan maakunta. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi. Kokoomuksen sokeaa uskoa suurkuntien ja pakkoliitosten hyödyistä on mahdotonta niellä, etenkään kun kunnon laskelmia ei ole, ihmettelee Sipilä.
Keskusta on esittänyt kunta- ja sosiaaliterveydenhuollon uudistuksen vaihtoehdoksi kotikunta-maakuntamallia, jossa maakunta leveämmillä hartioillaan vastaa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja vaativasta sosiaalitoimesta. Mallissa esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisellä pystytään tuomaan selkeitä säästöjä.

Sipilän mukaan työurien osalta vaikuttavin päätös, eläkeiän vähittäinen nostaminen, jätettiin seuraavan hallituksen huoleksi. Kotihoidon tuen kiintiöittämistä vanhempien kesken Keskusta ei hyväksy. Perheillä on säilytettävä valinnanvapaus lasten hoidossa, kumpi heitä hoitaa. Hallituksen ei pidä sitä perheiden puolesta päättää. Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta, vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.

- Vertaamme usein työmarkkinoitamme Ruotsiin. Työvoimatilastojen mukaan suomalaiset naiset ja ruotsalaiset naiset tekevät työtunteja suurin piirtein saman verran. Suomalaisia kotiäitejä on siis pidä syyttää huonosta työllisyystilanteesta. Lapsiperheet joutuvat muutenkin hallituksen paperissa ahtaalle, kun vastuu talouden tasapainottamisesta siirretään kuntien harteille. Se tietää nousupainetta kunnallisveroon, josta kärsivät etenkin pienituloiset, ennakoi Sipilä.

- Rakenteellisen työttömyyden toimista, työttömyysturvan suojaosan käyttöön ottamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä hallitus ansaitsee kiitosta, mutta näillä toimenpiteillä ei vielä kestävyysvajetta kurota umpeen tai velkasuhdetta käännetä laskuun, toteaa Sipilä.

Lisätietoja: puheenjohtaja Juha Sipilä p. 0400-284774
puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040-7052593

Avainsanat: työpaikat, kuntauudistus, pakkoliitos, työura, kodinhoidon tuki

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013 klo 14:15

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus