Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Ulkopolitiikan pitää elää ajassa

Maanantai 30.3.2015 klo 10:51

(Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.3.2015 "Viisas ulkopolitiikka takaa Suomen turvallisuuden")

Pienen kansakunnan turva on taito ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaus määrittää siinä oma paikkansa. Suomen turvallisuusympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ukrainan sota on kiristänyt kansainvälistä ilmapiiriä ja se on johtanut kiristyneeseen vastakkainasetteluun Venäjän ja lännen välillä. Monet asiantuntijat uskovat, että tilanne jatkuu vaikeana vielä pitkään.

Venäjän toimet Ukrainassa ovat olleet selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisia eikä niitä voida hyväksyä.  Keskusta on antanut tukensa maamme valtiollisen johdon työskentelylle osana Euroopan unionia kriisin ratkaisemiseksi. Samalla olemme pitäneet tärkeänä sitä, että hoidamme tarvittaessa Venäjän kanssa niitä asioita, jotka maidemme välillä on aina hoidettava. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa enemmän kuin muilla EU-mailla yhteensä.

Euroopan unionin asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä, mutta lienee selvää, että pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä kriisin ratkaisemiseksi. Sen rinnalle tarvitaan myös jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. EU:n samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan konfliktin ratkaisussa aktiivinen ja aloitteellinen. Euroopan unioni on toiminut yhtenäisesti kriisin ollessa päällä. Tätä ulkosuhdehallinnon uudistuksella on tavoiteltukin.

EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Keskusta on jopa esittänyt, että selvitettäisiin, voisiko osa Suomen edustustoista nojautua EU:n yhteisiin edustustoihin tai joissakin maissa siirtyä yhteiseen edustustoverkostoon muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin voisimme siirtää omia voimavarojamme enemmän sisältökysymyksiin eli suurlähettilään ja asiantuntijoiden perustehtäviin. Yhdessä voitaisiin hoitaa esimerkiksi kansalaisten palvelut, kuten passit ja viisumit sekä kiinteistöihin liittyvät asiat.

Kuten viime ajat ovat osoittaneet, muutokset turvallisuusympäristössä voivat tapahtua nopeastikin. Tämän vuoksi meillä on oltava jatkuvasti ajantasainen tilannekuva. Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan täytyy kaikissa tilanteissa olla selkeä sekä itsellemme että muille. Pyrkimys yksituumaisuuteen ei minusta ole vanhanaikainen tavoite, vaan Suomen ulkopolitiikan - pienen kansakunnan - vahvuus.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa.

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottava maa osaa tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on paitsi Suomen etujen mukaista, myös tärkeä osa vakauden ylläpitoa Pohjolassa. Mikäli valtionjohto joskus haluaa muuttaa puolustuspoliittista perusratkaisua, Keskustan mielestä Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Viime aikoina on puhuttu myös EU-armeijasta komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin aloitteesta. En pidä sitä lyhyellä tähtäimellä realistisena vaihtoehtona, sillä etenkin Nato-maat vastustavat päällekkäisiä rakennelmia. Suomen näkökulmasta EU-yhteistyötä kannattaa kuitenkin edistää, sillä parhaimmillaan se voi tuoda helpotusta huoltovarmuuteen ja kriisiaikana puolustusmateriaalin saatavuuteen.

Suomen vahvan kansallisen puolustuksen malli on toiminut ja toimii hyvin. Tarvitsemme jatkossakin koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa sekä ajanmukaisesti varustettua armeijaa. Tämä tarkoittaa, että puolustuksen resursseja on tulevina vuosina lisättävä. Meidän on myös kriittisesti käytävä läpi, olemmeko kunnolla varautuneet nykyaikaiseen sodankäyntiin ja uusiin uhkiin.

Suomalaiset ovat tunnettuja ongelmanratkaisukyvystään. Olemme parhaillamme, kun ratkomme ongelmia käytännönläheisesti. Maapallon suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos sekä ruoka-, vesi- ja energiapula. Meillä on erinomaista osaamista kaikkiin näihin neljään eri osa-alueeseen. Nuo neljä kysymystä tulevat olemaan valtavirtoja, jotka ohjaavat myös uuden työn syntymistä ja ihmisten käytännön valintoja. Viides valtavirta on digitalisaatio ja sen osana informaation siirtyminen internetiin. Näillä kaikilla asioilla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Näissä näen Suomelle suuria mahdollisuuksia.

Avainsanat: EU, ulkopolitiikka, Ukraina

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan konsensus on Suomen vahvuus

Keskiviikko 14.1.2015 klo 16:57

Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista 14.1.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

 

Pienen kansakunnan kansainvälinen asema ja turvallisuus perustuu taitoon ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa. Turvallisuusympäristömme on nyt muuttunut ja muutokset voivat olla jatkossakin nopeita. Meillä on oltava jatkuvasti ajan tasalla oleva tilannekuva.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole vanhanaikainen tavoite ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on ollut ja on Suomen ulkopolitiikan vahvuus.

Keskusta korostaa turvallisuuspoliittisen vakauden merkitystä Pohjolan ja Itämeren alueella. Vakauden osina ovat olleet Suomen pitkäjänteinen ja maltillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eri maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut, Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, EU-jäsenyytemme, Naton läsnäolo ja aiemmin myös Venäjän ennustettava kehitys.

Venäjän käyttäytymisen muutos on häirinnyt vakautta. Ukrainan kriisin myötä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on kiihtynyt. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta.

Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voida hyväksyä. Suomen on toiminut ja toimii yhteisessä EU-rintamassa, mutta samalla haluamme korostaa kahdenvälisen dialogin merkitystä kaikkien naapureiden kanssa.

Pakotepolitiikalla pyritään Ukrainan kriisin ratkaisuun. Pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. Euroopan unionin samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan aktiivinen ja aloitteellinen kriisin laukaisemiseksi.

On syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrityksiin, yksittäisiin kansalaisiin tai ammatinharjoittajiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsiville.

Tasavallan presidentti korosti uuden vuoden puheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin Keskustan pitkäaikaista linjaa. Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista.

Arvoisa puhemies!

Venäjän sisäistä kehitystä on vaikea ennustaa. Toivottavaa olisi, että Venäjä palaisi demokratisoitumisen tielle ja se kunnioittaisi oikeusvaltion periaatteita, mutta myös toisenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttava.

Venäjän talouden tilanne huononee nopeasti. Venäjän keskuspankin arvion mukaan 80 dollarin öljyn tynnyrihinnalla talouskasvu olisi tänä vuonna nolla tai hieman sen alle. Kuudenkymmenen dollarin hintatasolla talouskasvu laskisi 5%. Öljyn hinta kävi eilen 45 dollarissa, mikä voi tarkoittaa jopa 10 prosentin bruttokansantuotteen alenemista. Venäläisten pankkien ja yritysten rahoitusasema on heikentynyt ja kriisi voi syventyä nopeastikin.

Tällä on heijastusvaikutukset myös Suomeen. Esimerkiksi vuodenvaihteessa venäläisten rajanylitykset pienenivät puoleen. On tärkeää, että eri kontaktien ja kanavien kautta pyritään ylläpitämään suhteita Venäjään. Kansalaisten tasolla tapahtuva vuorovaikutus on keskeinen tekijä kahdenvälisen luottamuksen rakentamisessa.   

Arvoisa puhemies!

Suomi kuuluu keskeisesti länteen.  Suomella on myös pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Geopoliittinen sijaintimme Venäjän naapurissa ja osana arktista yhteistyötä tarjoaa edelleenkin suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät ole kadonneet mihinkään ja ne on hyödynnettävä. Emme saa hukata hyvää Venäjä-asiantuntemustamme ja meidän on pyrittävä pitämään huolta suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä Venäjällä.

Talous on keskeinen osa turvallisuutta. Suomi kestää kansainvälisiä kriisejä vain, jos kotipesä on kunnossa. Nyt on kiire laittaa Suomi kuntoon.

 

Avainsanat: vakaus, konsensus, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, pakotteet, Venäjä, Ukraina

Luottamusta rakennetaan joka päivä

Perjantai 19.12.2014 klo 13:52

(Julkaistu MTV:n nettikolumnina 19.12.2014)

Suomi tarvitsee vakavan tilanteen vaatimia toimia ja ratkaisuja. Keinotekoinen jakolinjojen rakentaminen ja hajottaminen ei mielestäni edusta nyt vaadittavaa poliittista kulttuuria. Nyt vaaditaan poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Yhteiskuntamme repeää kahtia, mikäli emme löydä nopeasti keinoja kilpailukyvyn palauttamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Suomalaiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Olemme selviytyneet yhdessä pahemmistakin paikoista. Tiedämme myös tarkalleen hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen tarpeet. Uudistuksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Suomessa olemme olleet pääsääntöisesti yksimielisiä ulkopolitiikan hoitamisesta. Kaikki puolueet ovat tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme olleet myös yhteisessä rintamassa EU:n asettamista pakotteista. Jonkin verran keskustelua on käyty kahdenvälisten suhteiden ja diplomatian roolista kriisin ratkaisemisessa. Pelkkä pakotepolitiikka ei riitä. Tästä aiheesta on puhuttu viime aikoina myös EU:n kokouksissa. Useat tahot ovat vaatineet ja EU myöntää itsekin, että sen pitäisi pyrkiä olemaan aktiivisempi ja aloitteellisempi kriisin laukaisemiseksi.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole mielestäni lainkaan vanhanaikainen tavoite, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pikemminkin se on ollut Suomen ulkopolitiikan vahvuus neuvottelupöydissä.

Uudistaminen ja muutos lähtevät aina meistä itsestä. Meidän poliitikkojen on oltava valmiita muuttamaan poliittinen kulttuuri valtapolitiikan ja keskinäisen kisailun temmellyskentästä yksinomaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen tärkeämpää tehtävää meillä ei edes voi olla. Yhteisten asioiden hoitamista minä ainakin odotin päättäjiltä, kun katselin eduskunnan keskusteluja kotisohvalta ennen kansanedustajuutta.

Olen omalta osaltani sitoutunut siihen, että Keskustan vaalikampanja ei perustu henkilöihin kohdistuvaan lokaamiseen, vaan keskitymme asioihin ja ratkaisuihin. Olen sitoutunut muuttamaan radikaalisti johtamisen kulttuuria ja viemään läpi vaikeitakin yhteiskunnallisia uudistuksia. Seuraavan hallituksen ohjelman täytyy olla strateginen eli 5 - 7 tärkeimpään tavoitteeseen keskittyvä.

Vetoan kaikkiin puolueisiin, että esitämme kevään aikana, mitä nämä asiat meille kullekin ovat. Niistä on tarpeen käydä tiukkaakin keskustelua. Se on tehtävissä ilman, että lokeroimme toinen toisemme keinotekoisiin laatikkoihin, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Arvostettavaa myös olisi, että keskustelussa emme tahallaan väärin ymmärtäisi toisiamme emmekä suin päin ampuisi yksittäisiä ehdotuksia alas.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä, tänäänkin.

Avainsanat: luottamus, konsensus, strateginen hallitusohjelma, ulkopolitiikka,