Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Eläkepäätös tuli tarpeeseen

Perjantai 26.9.2014 klo 15:52

Eilen saimme hyviä uutisia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksesta. Ratkaisu oli tärkeä ja se tuli isänmaan näkökulmasta tarpeeseen. Suomi on ollut yksi viimeisimmistä EU-maista, joka ei ole vielä nostanut eläkeikää.  Kiitos ratkaisusta kuuluu työmarkkinajärjestöille. Valitettavaa oli vain se, että Akava jäi ratkaisun ulkopuolelle.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että uudistus vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta arviolta reilulla yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta. Vanhuuseläkeikä nousee porrastetusti 65 ikävuoteen. Samalla vanhuuseläkeikä sidottiin eliniän odotteeseen.  Kun elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pitempään. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi eläkepäätös oli välttämätön.

Sopimuksen mukaan eläkemaksut eivät ole nousemassa lähivuosina.  Tässä vaikeassa taloustilanteessa se on myönteinen uutinen elinkeinoelämälle, yrityksille ja työntekijöille.

Tämä ratkaisu turvaa eläkkeiden tason tulevaisuudessa. Keskustalle on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu tulevassa eläkejärjestelmässä. Erityisen merkityksellistä se on nuorille.

 

Avainsanat: eläkeuudistus, vanhuuseläkeikä, työmarkkinajärjestöt

Sote-sopu sopimuksen mukainen - seuraavaksi rahoitus kuntoon

Keskiviikko 25.6.2014 klo 18:08

Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aiemmin tänä vuonna tekemän sopimuksen mukainen. Päälinjoista on saatu sopu ja on hyvä, että asia nyt etenee. Keskusta on ollut aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisen ratkaisun synnyssä alusta lähtien.

Ratkaisun mittaluokka on riittävä. Se turvaa palvelut pitkällä tähtäimellä. Uskon, että puolueiden välinen sopu on politiikan uskottavuuden näkökulmasta tärkeä ja isänmaallinen teko.Suomen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus on myös ehdoton välttämättömyys.

Maaliskuisen sovun taustalla oli turvata suomalaisten palvelut ja helpottaa lääkäriin pääsyä. Tavoitteena oli kyetä purkamaan rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. On myös tärkeää, että palveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Ratkaisu jättää kunnille ja alueille paljon päätäntävaltaa. Neuvotteluissa Keskustalle oli olennaista, että lähipalveluiden turvaamisesta saadaan pykäliin tiukka maininta.

Kolmen kuukauden ajan eduskuntapuolueiden asettamat neuvottelijat ovat ruotineet läpi puheenjohtajien sopimusta ja hioneet sen pohjalta lakipykäliä. Ryhmän työ on ollut hidasta - eikä tietenkään erityisen helppoa. Haluan kiittää kollegoitani, muiden puolueiden puheenjohtajia, siitä, että sopu sai vihdoinkin puitelain muodon. Erityiskiitoksen haluan antaa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille ahkerasta japeriksiantamattomasta työstä.  

Nyt syntynyt ratkaisu on ensimmäinen merkittävä askel. Seuraava tärkeä kokonaisuus on sote-rahoituksen uudistus. Senkään kanssa ei sovi enää vitkastella - palvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen pitää kulkea käsi kädessä. Keskusta esitti jo viime syksynä oman mallinsa siitä, miten voisimme edetä kohti yksikanavaista rahoitusta.

Avainsanat: sote-sopu, rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, kunnat, lähipalvelut, rahoitus

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Tiedote: Sote-ratkaisu vietävä loppuun asti

Keskiviikko 21.5.2014 klo 16:45

Maaliskuussa hallitus ja oppositio pääsivät historialliseen ratkaisuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen päälinjoista. Parlamentaarinen työryhmä perustettiin valmistelemaan yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Työryhmän työn pitäisi valmistua toukokuun loppuun mennessä. Työstä on tänään kantautunut huolestuttavia uutisia.

-Puolueiden välinen sote-ratkaisu ei saa jäädä isojen hallituspuolueiden henkilövaihdosten jalkoihin. Sopu oli arvokas asia isänmaalle ja sovitusta on pidettävä kiinni. Nyt kaikkien osapuolten on tehtävä töitä sen eteen, että asiassa päästään eteenpäin sovitussa aikataulussa, vaatii Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040 705 2593

Avainsanat: sote-sopu, sote-uudistus, ratkaisu

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Sunnuntai 23.3.2014 klo 14:00

Olen tullut politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Kun minut valittiin tähän hommaan vajaat kaksi vuotta sitten, halusin tuoda politiikkaan uudenlaista keskustelun ja sopimisen kulttuuria. Olen vilpittömän iloinen siitä, että tänään oppositio ja hallitus ovat ajatelleet seuraavia vaaleja pidemmälle, koko maan etua. Uskon, että se voi osaltaan herättää uudenlaista luottamusta politiikkaa kohtaan. 

Asiantuntijoiden vahva näkemys on ollut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Sovitussa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla, mutta palvelut tuotetaan paikallisella ja alueellisella tasolla kuten tähänkin asti. Keskustalle on tärkeää, että rakenteissa vastaisuudessakin huomioidaan Suomen erilaisten alueiden erilaiset tarpeet.

Toinen asiantuntijoiden vaatima tavoite on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan poistaminen. Sen myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tämä on ollut myös Keskustan uudistustavoitteen tärkein osa.Aiemmin hallituksen piiristä esitetyissä malleissa nämä asiantuntijoiden vaatimat tavoitteet eivät olisi toteutuneet.

Lue lisää »

Avainsanat: Sote-uudistus, terveydenhuollon rahoitus, yksikanavaisuus, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto

Keskustan ryhmäpuhe valtioneuvoston rakenneuudistustiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 11.12.2013

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Taloustilanteessamme alkaa olla kiusallisen paljon samoja piirteitä kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteissa muutama vuosi sitten.  Kilpailukyky heikkenee. Vaihtotase on negatiivinen. Valtio ja kunnat velkaantuvat niin, että ylitämme jo ensi vuonna yhteisesti sovitun suhteellisen velkaantumisen rajan. Talouskasvu on korkeintaan nollan tuntumassa.

Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä. Edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka.  Hallituksen esitys on vielä kovin keskeneräinen ja sirpaleinen.  Ajan säästämiseksi käytän ryhmäpuheen ajan arvostelun sijaan omien ratkaisuesitystemme esittelyyn. Keskustan vaihtoehto koostuu kolmesta pääosasta:

Kolmannes kestävyysvajeesta pystytään kattamaan kunnollisella kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella.

  1. Toinen kolmannes katetaan parantamalla suomalaisen työn ja kasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeesta kolmannes paikattaisiin 150 000 uudella työpaikalla.
  2. Viimeisen kolmanneksen paikkaamiseksi tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä joukko muita pienempiä toimia eri sektoreilla.

Keskusta on eilen julkistetussa linjauksessaan kartoittanut kuntien menoissa jopa kolmen miljardin tehostamispotentiaalin vuoden 2020 loppuun mennessä. Suurin säästömahdollisuus syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisessa. Sote-solmun aukaisemiseksi Keskusta esittää, että uudistus toteutetaan kaksivaiheisesti: 

 

  1. Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan niille siirretään erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi jo tällä vaalikaudella
  2. Seuraavalla vaalikaudella tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Siinä on ratkaistava rahoitus, tietojärjestelmien yhteensopivuus, johtaminen ja hallinto, joitain kipeitäkin kysymyksiä – kuten lääkäreiden kaksoisrooli julkisella ja yksityisellä puolella - sekä työnjako sairaanhoitopiirien välillä ja erityisvastuualueiden välillä.

 

Tällä etenemistavalla on saavutettavissa noin 900 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä.

Lisäksi seuraavilla kuntasektorin toimilla voidaan saada runsaan miljardin euron säästöt:

  • yksityiskohtaisesta sääntelystä osin luovutaan ja pätevyysnormeja väljennetään
  • prosesseja ja johtamista kehitetään muun muassa parantamalla tietojärjestelmiä
  • tehtäviä karsitaan noin 300 miljoonalla eurolla. Keskusta luopuisi mm. oppivelvollisuusiän nostamisesta ja kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. 

Vuosina 2018 - 2020 toimintaa tehostetaan 800 miljoonalla eurolla omalla kehitystyöllä kunnissa ja maakunnallisten sote-järjestäjien toimesta.

Kasvuhakuisuudesta, uskosta suomalaiseen työhön ja uusien työpaikkojen luomisen tärkeydestä olen puhunut tässä salissa useaan otteeseen. Jos saamme vientiteollisuuteen palautettua 60 - 70000 työpaikkaa, niin loput syntyvät yksityisen sektorin palveluihin. Valtion on otettava merkittävämpi rooli teollisessa rakennemuutoksessa.

Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jonka avulla voidaan osaltaan varmistaa teollisuutemme uusiutuminen ilman lisävelanottoa. Edustaja Eero Lehti jatkojalosti rahastoideaa keskustelussamme. Hän esitti leasing-rahastoa, jolla voitaisiin järjestää laivojen rakennusaikainen rahoitus.  Tämä voisi hyvin olla osana miljardiluokan kasvurahastoa ja erittäin potentiaalinen sijoituskohde myös eläkeyhtiöillemme. Uskon, että jopa menetettyjä tilauksia olisi saatu pelastettua tämän ratkaisun avulla.

Toinen konkreettinen ehdotuksemme investointien liikkeelle saamiseksi on ollut Valtion Infra Oy:n. Huomasin, että SAK on ehdottanut sellaista pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Kannatamme ideaa, mutta ehdottomasti sen pitää kattaa koko maa.

Arvoisa puhemies,

Eläkerahoillamme on ollut merkittävä rooli aikanaan yritysten rahoittamisessa, suomalaisen työn tukemisessa sekä sitä kautta eläkemaksukertymän aikaansaamisessa.  Eläkerahastoista 2/3 on sijoitettu Suomen ulkopuolelle - siis rahoittamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailijoita ja kilpailevia yhteiskuntia. Olisiko tässä uudelleen arvioinnin paikka?

Kolmas merkittävä rakenteellinen toimi on työurien jatkaminen. Keskusta tukee toimia, joilla pidennetään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Haluamme paitsi kuroa umpeen kestävyysvajetta, ennen kaikkea haluamme turvata suomalaisten eläkkeiden tason tulevina vuosikymmeninä.

Eläkeuudistus vaatii useita samaan aikaan vaikuttavia toimia työelämässä. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on tehtävä erillisohjelma. On otettava aidosti käyttöön ikäjohtaminen ja ikäohjelmat. Ikäsyrjinnästä on vihdoin päästävä eroon. Tässä ja työssä jaksamisessa avainasemassa ovat johtajat työpaikoilla.

Arvoisa puhemies,

Puutun lopuksi pariin yksityiskohtaan hallituksen rakennepaketissa. Ensinnäkin koulutuksen osuus herättää vielä paljon kysymyksiä. Yhä enemmän koulutuksessa heijastuu lapsen kotitausta. Erot ovat sekä sosiaaliryhmien että alueiden välisiä. Keskustan mielestä tämän korjaaminen tulisi nyt ottaa koulutuspolitiikan keskiöön. Mekaanisten rakenneratkaisujen sijaan tarvitaan selkeä ohjelma siitä, miten koteja ja kouluja voidaan tukea lapsen ensimmäisinä vuosina, jotta turvataan perusta, jolle myöhempi koulutus ja elämä voi rakentua.

Toinen asia on vanhusten hoito. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen. On tärkeää panostaa iäkkäiden avo- ja kotipalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen, hoiva- ja ryhmäkoteihin sekä omaishoitoon. Keskusta vetoaa vahvasti hallitukseen: tehkää vihdoin päätös omaishoidon tuen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Näin vaativaa ja raskasta hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään tasavertaiseen asemaan.

Arvoisa puhemies,

Kataisen hallituksen rakennepaketti on keskeneräinen ja sirpaleinen. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteissaan. Vaalikauden suurimmat uudistukset, kunta ja sote, ovat umpikujassa. Hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: kestävyysvaje, kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästöt, työ, työurat,

Näin sote-solmu aukeaa

Perjantai 29.11.2013 klo 10:28

Julkaistu ensimmäisenä MTV3:n Nettivieras-blogissa 29.11.2013.

Hallituksen päätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on nyt odoteltu reilu puolitoista vuotta. Kansainvälisissä mittauksissa, joissa vertaillaan suomalaisen terveydenhuollon tasa-arvoisuutta muihin maihin, olemme vasta neljännenkymmenennen sijan heikommalla puolella.

Kun tosiasiat tiedetään, on ollut hämmentävää seurata hallituksen sisäistä riitelyä ja saamattomuutta asiassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on alistettu suurkuntahankkeelle ja isäntäkuntamalli on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Hallituksen mallit eivät saa laajaa kannatusta taakseen ja ne eivät poista terveydenhuollon perusongelmia.

Kaikki puolueet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohdista pääpiirteissään samaa mieltä. Ensinnäkin tarvitsemme perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation. Toiseksi tarvitaan riittävän leveät hartiat palveluiden järjestämiseksi. Asiantuntijoiden mukaan noin 10 - 20 järjestävää tahoa riittää. Kolmanneksi toimivalla sote-alueella on oltava 24/7 päivystys. Neljänneksi rahoitus on muutettava yksikanavaiseksi. Viidenneksi tietojärjestelmien yhteensovittaminen on oltava keskeinen osa uudistusta. Kuudenneksi sairaaloiden johtamiseen tarvitaan uusi ote.

Hallitukselle Keskustan tarjoama yhteistyö ei ole kelvannut, mutta sote-solmu voisi aueta esimerkiksi näin.

Ensimmäisessä vaiheessa hallitus luopuu sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta ja isäntäkuntamalliajattelusta sekä siirtää perusterveydenhuollon ja vaativamman sosiaalitoimen kunnilta sairaanhoitopiireille. Erikoissairaanhoito siellä jo on. Näin uudistusta pystytään viemään eteenpäin jo tällä vaalikaudella ja se saadaan järkeville raiteille.

Toinen vaihe tapahtuu seuraavalla vaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa on oltava mukana rahoitus, tietojärjestelmien yhteensovittaminen, johtaminen ja hallinto, lääkäreiden kaksoisrooli sekä työnjako sairaanhoitopiirien kesken että myös erityisvastuualueiden kesken.

Työtä riittää useaksi vuodeksi, mutta tekemättä jättäminen ei nyt auta Suomea.

 

Avainsanat: sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistus, sairaanhoitopiirit, perusterveydenhuolto, yksikanavainen rahoitus

Keinot uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat

Perjantai 30.8.2013 klo 14:00 - Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, Kuopion tori 30.8.2013


Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jääminen suurelta osin otsikkotasolle on pettymys. Konkreettisuus ja realistiset laskelmat puuttuvat. Samoin hallitukselta puuttuu näkemys kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

- On hyvä, että hallituskin vihdoin tunnustaa, että Suomi on vaikeassa paikassa. Mutta rakennepaperissa jäi aivan liian vähälle huomiolle uusien työpaikkojen luominen ja talouskasvun edellytysten parantaminen. Suomen teollisuuden rakennemuutosta pitää pystyä hallitsemaan ja hiipuvien alojen vähenevät työpaikat on korvattava uusilla työpaikoilla. Keskusta on esittänyt tähän yhdeksi keinoksi miljardiluokan kasvurahastoa. Rahaston avulla valtion varallisuus otetaan aktiiviseen käyttöön esimerkiksi myymällä Telia-Soneran osakkeita ja sijoittamalla niistä saadut varat tuhansiin suomalaisiin kasvuyrityksiin. Rahastolla olisi merkittävä rooli investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Meillä on valtava mahdollisuus esimerkiksi vihreän talouden ja ICT-alan yrityksissä, toteaa puheenjohtaja Sipilä Kuopion torilla yleisötilaisuudessa.

Kuntia koskevissa uudistuksissa hallitus ottaa lupaustensa vastaisesti käyttöön pakkoliitokset. Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hallitus purkaa sairaanhoitopiirit, jotka ovat terveydenhuoltomme toimivin osa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta valmistuu selvitys vasta vuonna 2015. On hyvä, että hallitus on luvannut siihen parlamentaarisen valmistelun.

- Tutkimustenkin mukaan pakkoliitokset eivät tuo säästöjä.  Hallituksen mallin kustannushyötyjä, saati sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden paranemista, on vaikea osoittaa. Metropolihallinnon selvittelyyn pitää ottaa mukaan koko Uudenmaan maakunta. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi. Kokoomuksen sokeaa uskoa suurkuntien ja pakkoliitosten hyödyistä on mahdotonta niellä, etenkään kun kunnon laskelmia ei ole, ihmettelee Sipilä.
Keskusta on esittänyt kunta- ja sosiaaliterveydenhuollon uudistuksen vaihtoehdoksi kotikunta-maakuntamallia, jossa maakunta leveämmillä hartioillaan vastaa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja vaativasta sosiaalitoimesta. Mallissa esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisellä pystytään tuomaan selkeitä säästöjä.

Sipilän mukaan työurien osalta vaikuttavin päätös, eläkeiän vähittäinen nostaminen, jätettiin seuraavan hallituksen huoleksi. Kotihoidon tuen kiintiöittämistä vanhempien kesken Keskusta ei hyväksy. Perheillä on säilytettävä valinnanvapaus lasten hoidossa, kumpi heitä hoitaa. Hallituksen ei pidä sitä perheiden puolesta päättää. Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta, vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.

- Vertaamme usein työmarkkinoitamme Ruotsiin. Työvoimatilastojen mukaan suomalaiset naiset ja ruotsalaiset naiset tekevät työtunteja suurin piirtein saman verran. Suomalaisia kotiäitejä on siis pidä syyttää huonosta työllisyystilanteesta. Lapsiperheet joutuvat muutenkin hallituksen paperissa ahtaalle, kun vastuu talouden tasapainottamisesta siirretään kuntien harteille. Se tietää nousupainetta kunnallisveroon, josta kärsivät etenkin pienituloiset, ennakoi Sipilä.

- Rakenteellisen työttömyyden toimista, työttömyysturvan suojaosan käyttöön ottamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä hallitus ansaitsee kiitosta, mutta näillä toimenpiteillä ei vielä kestävyysvajetta kurota umpeen tai velkasuhdetta käännetä laskuun, toteaa Sipilä.

Lisätietoja: puheenjohtaja Juha Sipilä p. 0400-284774
puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040-7052593

Avainsanat: työpaikat, kuntauudistus, pakkoliitos, työura, kodinhoidon tuki

Sipilä: Pyörät pyörimään

Perjantai 30.8.2013 - Juha Sipilä

Pyörät on saatu pyörimään viime viikkojen aikana. Pyöräilytempaus keräsi paljon porukkaa matkan varrelle. Osa tuli pyöräilemään, toiset kertomaan ehdotuksiaan ja osa tuli ihmettelemään vähän hullua, mutta hauskaa tapahtumaa.

Joka tapauksessa tempaus on hyvä osoitus siitä, kuinka yhdessä tekeminen kantaa nykyäänkin. Kiitos tästä kuuluu sadoille talkoolaisille ja koko keskustaväelle.

Myös Suomen pyörät on saatava pyörimään. Tästä tuntuvat olevan niin kansalaiset kuin päättäjätkin yhtä mieltä. Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä usealla eri rintamalla.

Nyt pitää tunnustaa, että edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka. Tuleva syksy on hallituksen kannalta ratkaisevaa aikaa. Odottelu ei auta, vaan tulosta pitää syntyä.

Suomi-laivan kääntämiseksi on kyettävä pitkän aikavälin ratkaisuihin. Tämä vaatii selkeän suunnitelman, yhteiskuntasopimuksen. Siihen kootaan tärkeimmät asiat, joissa on päästävä lähivuosina eteenpäin ja joiden toimeenpanoon sopimuksen eri osapuolet sitoutuvat.

Ensinnäkin tarvitsemme pitkäaikaisen ja maltillisen työmarkkinaratkaisun. Tämän lisäksi tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa.

Keskustan esittämä rahasto voisi osaltaan vauhdittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Esimerkiksi Telia-Soneran sijaan valtio voisi osaomistaa vaikkapa tuhatta uutta yritystä.

Tarvitsemme myös järkeä kuntia koskeviin uudistuksiin. Nyt ollaan väärillä urilla.

Keskusta on ojentanut yhteistyön kättä. Olemme esittäneet palveluiden turvaamiseksi oman vaihtoehtomme, kotikunta-maakuntamallin. Siinä laajemmat hartiat vastaavat maakunnittain perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja vaativammasta sosiaalitoimesta. 

Keskusta haluaa olla uudistaja. Tarvitsemme vastuunkantoon ihmisiä, jotka ottavat uuden ajan talousrealiteetit todesta.

Meidän päättäjien vastuulla on, että kipeissä päätöksissä kaikki pysyvät mukana. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus pitää olla päätöksenteon ohjenuorana. Keskustan yhteiskuntasopimukseen kuuluu huolehtiminen heikommista, joilla ei ole vahvoja puolestapuhujia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskustaa uudistetaan myös sisäisesti. Viime kesänä päätimme yhdessä yhdeksän kohdan hankelistan, jota on viety eteenpäin. Tekemistä on paljon. Yhteinen maalimme häämöttää Turun puoluekokouksessa, joten vielä on runsaasti aikaa.

Syksyn ensimmäinen ponnistus kunnallisjärjestöissä ja piireissä on koota nykyisiä ja tulevaisuuden vaikuttajia Vaikuttaja 2020 -koulutukseen. Ilmoittautua voi syyskuun puoliväliin asti. Koulutus kestää syksystä Turun puoluekokoukseen.

Myös puolue tarvitsee uutta virtaa ja uutta päättäjäsukupolvea. Jos saamme jokaisesta kunnasta kaksi toiminnasta ja vaikuttamisesta innostunutta henkilöä mukaan, olemme omalta osaltamme varmistamassa puoluetoiminnan jatkuvuuden omissa yhdistyksissämme.

Myös järjestöuudistus ja jäsenrekisterin päivittäminen ovat työn alla. Syksyllä uusiutuvat nettisivumme. Keväällä hyväksytyn Arvot, missio, visio -asiakirjan eli strategian toimeenpano ja ohjelmatyö jatkuvat koko ajan.

Ja paljon muuta. Ilman teidän kaikkien apua hankkeiden maaliin vieminen ei onnistu.

Toisinaan elämä yllättää ja kurssia on muutettava. Nyt olo on kiitollinen. Haluan kiittää kaikkia kesän mittaan tulleesta kannustuksesta ja yhteydenotoista. Ne ovat antaneet voimaa.

Keskustan voima on ehdottomasti yhdessä tekemisessä. Yhdessä muutamme Suomi-laivan suunnan ja laitamme pyörät pyörimään!

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja

Julkaistu Suomenmaassa 30.8.2013

Avainsanat: pyörät pyörimään, työmarkkinaratkaisu, kuntauudistus, järjestöuudistus

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto