Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Päättäjien kaikki voimavarat ratkaisujen hakemiseen

Perjantai 10.10.2014 klo 23:53

(Kirjoitus on julkaistu MTV:n nettikolumnina 10.10.2014)

Suomen tilanne on niin vakava, että päättäjien huomion täytyy keskittyä ratkaisujen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.

 

Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely. Eilisessä MTV:n blogissaan pääministeri kuitenkin esittää useita virheellisiä väitteitä Keskustan linjasta. Pääministeri mielellään taputtelee olalle kameroiden edessä eduskunnassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän esittää tarkoitushakuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä inhoan politiikassa.

 

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa tai ratkaisujaan Suomen ongelmiin.  Olemme johdonmukaisesti omassa budjetti- tai kehysvaihtoehdossamme esittäneet pienempää velkaantumista kuin hallitus.

 

Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi. Käyn mielelläni esittelemässä ajatuksemme kasvurahastosta pääministerille. Ministeri Vapaavuorelle olen sen jo esitellyt.

 

Energiatuissa olemme vaatineet kotimaisen puuhakkeen ja turpeen asemaa heikentäneen Kataisen hallituksen veropäätöksen perumista. Hallituksen päätösten takia kivihiilen käyttö oli edullisemmassa asemassa kuin kotimaisten polttoaineiden käyttö. Aiemmin puuhakkeella ja turpeella käyneitä laitoksia on kymmenien miljoonien euron investoinneilla ehditty muuttamaan kivihiilellä toimiviksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Tätä päätöstä olemme vaatineet koko vaalikauden ajan muutettavaksi. Nyt lupaus sen muuttamisesta vihdoin tuli. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

 

Mitä tulee lapsilisäleikkauksiin, olemme esittäneet siihen kolme eri vaihtoehtoista tapaa säästää muualta tai lisätä vastaavalla summalla valtion tuloja. Yli puoluerajojen eniten kannatusta sai Keskustan esitys nostaa tupakkaveroa lapsilisäleikkauksen sijaan.

 

Hallituksen kotihoidontuen pakkokiintiöittämispäätös taas lisää kuntien kuluja. Siinä ei ole mitään järkeä. Perheet osaavat itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona. Tämä sotii myös normien purkuajatusta vastaan.

 

Kuntien tehtävät ja rahoitus eivät ole nyt tasapainossa keskenään. Yli 170 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia. Kuntaveron kiristys osuu tasaverona kaikkein pienituloisimmille suhteellisesti eniten. Valtionosuuksia on leikattu miljardikaupalla, mutta kuntien tehtäviä on koko ajan lisätty. Jos valtionosuuksia leikataan, myös tehtäviä tulee vähentää. Lupaus on annettu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Esitimme tähänkin oman vaihtoehtomme viime vuoden lopulla.

 

Pääministerin mukaan "strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä". Se on totta. Stubbin johtaman hallituksen ministeriöissä on tietojeni mukaan 317 voimassa olevaa strategiaa. Niissä lienee yhteensä yli 30 000 sivua tekstiä. Tuota paperinippua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa johonkin keskittymiseksi.

 

Mitä tulee osinkoveropäätökseen, siitä oli tulla katastrofi. Se oli todella huonosti valmisteltu ja se olisi kiristänyt pienten osinkojen verotusta ja helpottanut merkittävästi suurosinkojen verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sitä ei kuulema alun perin tarkoitettu.  Miksi sellainen esitys sitten tehtiin?

 

Sanoin Kauppalehden haastattelussa, että yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle.  Kyllä, juuri näin. Mutta sanoin näin yrittäjän, omistajan eli osingonsaajan näkökulmasta, en siis valtion pussin näkökulmasta. Esittämämme osinkoverovaihtoehto on julkinen ja löytyy kyllä helposti.

 

Väännän vielä kerran rautalangasta. Jos yhtiön tulos ennen veroja on 1000 euroa, ennen yhtiöveron laskua siitä olisi jäänyt nettotulosta 755 euroa. Jos tuo kaikki olisi poikkeuksellisesti maksettu osinkona, sitä olisi voinut saada yhteen kertaan verotettuna (jos kaikki muut ehdot täyttyvät) 755 euroa. Kun yhtiövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin (mitä olemme kannattaneet koko ajan siten, että se olisi tullut täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta), tulos verojen jälkeen olisi ollut 800 euroa. Yrittäjä olisi hyväksynyt osinkojen verottamisen tuolla 45 eurolla, jolloin netto-osinko olisi ollut omistajan ja yrittäjän kannalta sama 755 euroa. Nykyisessä hallituksen mallissa 800 euron osingosta listaamattomassa yhtiössä jää nettona osingonsaajalle 740 euroa (jos kaikki muut edellytykset täyttyvät).

 

Minkälaisella matematiikalla tästä saadaan pääministerin väittämä tuplakorotus hallituksen esittämään. Ei mitenkään muuten kuin tahallisella väärinymmärryksellä. Mielestäni yksinkertaisen esimerkin 45 euron vero on pienempi kuin hallituksen hyväksymän mallin 60 euroa.

 

Pääministeri Stubb ilmoitti kesäkuussa pitävänsä Kataisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet voimassa. Uuden hallituksen tavoitteena on siis mm. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, valtiontalouden alijäämän painamisen alle 1 % BKT:stä eli tämän vuoden 7-8 miljardin alijäämästä kahteen miljardiin ensi vuonna ja työttömyyden painamista alle 5 prosentin. Työttömyys on nyt melkein 10 prosenttia. Onnistunutta johtamista on peilattava ainakin itse itselleen asetettuja tavoitteita vasten. Noissa tavoitteissa näyttää riittävän töitä.

 

Keskusta on tehnyt rakentavaa oppositiopolitiikkaa määrätietoisesti koko vaalikauden ajan. Jos olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä, olemme esittäneet siihen oman vaihtoehtomme. Suomi tarvitsee vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

 

Tämä taas vaati keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus vahvistuu, kun luovumme vanhanaikaisesta politikoinnista eli kilpakumppanin viestin tahallisesta vääristelystä ja virheellisten mielikuvien luonnista. Pääministerin kirjoitus ei vahvistanut luottamusta.

 

Avainsanat: poliittinen kulttuuri, ratkaisuhakuisuus, vaihtoehto, luottamus, osinkoverotus, kasvurahasto

Verotetaan tuottoa eikä tuotanto-omaisuutta

Sunnuntai 14.9.2014 klo 18:38

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esitti tänään sunnuntaina Helsingin Sanomissa maatalous- ja metsämaalle kiinteistöveroa. Hän laski, että 25 euron hehtaariverolla kilahtaisi valtion tai kuntien kassaan vuosittain 500 miljoonaa euroa. Laskelma siis perustuu 200 000 neliökilometrin alaan, jolloin joukossa on paljon vain reilun tuhannen euron arvoisia maa-aloja. Tuolloin kiinteistöveron suuruus olisi 2 - 2,5 prosenttia arvosta.

Olen luvannut, että omalta osaltani pohdin kaikkia avauksia avoimesti. Teen sen nytkin.

Kiinteistöveroa asunnoista maksetaan niin maalla kuin kaupungissa, samoin maatalouden tuotantorakennuksista. Maatalousyrittäjälle ja metsätilan omistajalle maa on kuitenkin tuotanto-omaisuutta, siis se metalliyrityksen sorvi tai metsäteollisuusyrityksen paperikone. Ei kai me olla sitä mieltä, että sorvin tai paperikoneen olemassaolosta tai vaikkapa Sammon osakkeen arvosta ryhdytään perimään omistajilta 2 - 2,5 prosentin veroa?

Eiköhän veroteta edelleenkin tuotanto-omaisuutta sen tuotosta eikä arvosta kuten on tähänkin asti tehty.

 

Avainsanat: kiinteistövero, maatalous, metsätalous, verotus

Hallitus voi tehdä paljonkin

Keskiviikko 13.8.2014 klo 17:39

Pääministeri Alexander Stubb kertoo tänään arvostetussa brittilehdessä Financial Timesissa, että hallitus ei voi tehdä paljon mitään helpottaakseen Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Päinvastoin. Minun mielestäni hallitus voi tehdä paljonkin ja sen pitää myös tehdä kaikki voitava Suomen suunnan kääntämiseksi.

Esimerkiksi energiapolitiikkaan on synnytettävissä 50 - 80 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 - 20 vuoden aikana, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi metsähakkeen ja turpeen verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa. Budjettiriihessä tällainen päätös on helposti tehtävissä.

Keskusta julkisti tämän vuoden toukokuussa kunnianhimoisen energialinjauksen, jonka tavoitteena on 10 - 20 vuoden kuluessa lisätä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa ja ajaa suurelta osin alas fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tällä aikavälillä uusiutuvan energian osuus on nostettavissa yli 60 prosenttiin ja kivihiilen käyttö on kokonaan lopetettavissa. Tämä olisi myös osa Suomen vastuuta kansainvälisessä ilmastokysymyksessä.

Avainsanat: Stubb, Financial Times, energiapolitiikka, kivihiilen verotus, uusiutuva energia, työpaikat

Puhe Vero2014 -tapahtumassa 12.3.2014

Keskiviikko 12.3.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee yrittäjien kasvuintoa ja ihmisiltä halukkuutta tehdä työtä. Verotuksen suuressa linjassa kannattaa keskittyä näihin kahteen asiaan. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä ja omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Yleistä työnteon kannustavuutta taas lisää tuloverotuksen kannustavuus.

Alkuun muutama huomio taloustilanteesta. Suomen talouden tilanne on synkkä. Kansantaloutemme romahti ennätyspitkän kasvukauden jälkeen vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote putosi peräti 9 prosenttia. Vuosien 2010 ja 2011 pienen nousun jälkeen Suomessa tapahtui pelätty W-ilmiö: jouduimme taas laskun tielle emmekä ole sen jälkeen päässeet toipumaan samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimme Ruotsi. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.

Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta me emme ole omien ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Suomen tilannetta vaikeuttaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja samanaikainen julkisen talouden syvä kestävyysvaje. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008. Taloutemme surkea tila johtuu monista tekijöistä. Huolestuttavinta heikossa kehityksessä on se, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan, mikä on ainutlaatuista sodanjälkeisessä historiassamme. Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan monia toimia. Ne liittyvät esimerkiksi johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen.

Ennen kuin menen tarkemmin verotukseen, vielä muutama ajatus kestävyysvajeestamme. Olemme tällä hetkellä ainakin Euroopan, ellemme jopa maailmanmestareita kahdessa erittäin kyseenalaisessa lajissa. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut. Pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta. Näin ei tietenkään voi jatkua.

 

Lue lisää »

Avainsanat: kestävyysvaje, verotusaste, yhteistöverokanta, veropohja, luovutustappiot, työurat, pk-yritykset, kasvupolitiikka

Kasvurahasto sai pesämunan

Torstai 5.9.2013

Tiedote 5.9.2013
Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta

Vietämme tänään kansallista Yrittäjän Päivää. Keskusta on tehnyt useita konkreettisia ehdotuksia yrittäjien aseman parantamiseksi.

Olemme esittäneet miljardiluokan kasvurahaston perustamista esimerkiksi myymällä TeliaSoneran osakkeita. Valtion sijoitusyhtiö Solidium kertoi eilen myyneensä kyseisen yhtiön osakkeita lähes 400 miljoonalla eurolla. Keskustan puoluehallituksen työvaliokunnan mielestä näin saadaan kasaan reilun kokoinen pesämuna kasvurahaston perustamiseen ja tulevaisuuden kasvun vauhdittamiseen.

Henkilöyhtiöiden verotus suhteessa osakeyhtiöihin tulee korjata. Keskustan mielestä erityisesti pienyrittäjien käyttämät henkilöyhtiöt eivät saa verotuksessa joutua kohdelluiksi eriarvoisesti suhteessa osakeyhtiöihin.  Hallituksen uudistuspaketti ei sisältänyt tätä henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden välistä epäoikeudenmukaisuuden oikaisemista.

Kolmas nopeasti toteutettava konkreettinen esityksemme on helpottaa työantajina toimivien yksityistalouksien palkanmaksuun liittyvää byrokratiaa. Palkka.fi- toiminta tulee kehittää aidoksi yhden luukun periaatteeksi siten, että yksityishenkilö pystyy hoitamaan kaikki työnantajan velvoitteet ja ilmoitukset yhdellä maksulla ja yhdellä kertaa.

Lisätiedot: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: kasvurahasto, pienyrittäjät, verotus, palkanmaksu