Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Speech at the UArctic Congress 2018

Tiistai 4.9.2018 klo 23:52

CHECK AGAINST DELIVERY

Your Serene Highness, Dear friends, It gives me great pleasure to welcome you all to Oulu - a city of business, innovations and academic achievements. The UArctic Congress 2018 is an integral part of Finland´s Arctic Council Chairmanship programme. The city of Oulu is well known for its hospitality, and the University of Oulu, the host of today’s Congress, maintains an impressive network with other institutions of higher learning.

Ladies and Gentlemen,

Today the Arctic - and Arctic cooperation - is globally more important than ever. Climate change is a fact. Its effects have severe impact to the Arctic as well. This summer has shown that we need to be better prepared for extreme weather conditions, long dry periods and even widespread forest fires in our northern latitudes.

The need to implement the goals of the Paris Agreement on Climate Change is an imperative.  Urgent measures are needed. More work needs to be done to lower carbon dioxide emissions. In this regard, energy production is in a key role. Also the scientific community is essential in providing facts and reliable information about measures we need to take.

One of the acute concerns in the Arctic is black carbon. Black carbon speeds up the melting of ice and snow. The good news is that the ways and means to reduce the black carbon emissions already exist. Finland believes that reductions in black carbon emissions belong to issues that an Arctic Summit should discuss.

Ladies and Gentlemen,

For indigenous and other local people, the Arctic is their home and a place where to pursue long-held traditions and culture. In my view, proper educational opportunities in remote areas such as in the Arctic are vital for creating sustainable development and building resilience in communities.

Education is one of the priorities of the Finnish Chairmanship programme of the Arctic Council. During our Chairmanship, Finland has formed an international network of education specialists for Arctic cooperation. The University of the Arctic (UArctic) is naturally the most important actor in this context.

Digitalisation creates new opportunities to cooperate more closely, also in the Arctic. Digitalisation is especially useful when creating smart cities and improving health services in sparsely populated areas. Moreover, meteorological observations, satellite services and research will help us be better prepared for weather-related events and provide information for climate science.

Our fields of expertise in digitalisation, artificial intelligence, connectivity and 5G technology are all part of Finland’s success story. We can also open up new opportunities for promoting sustainable development in the Arctic by harnessing digitalization, artificial intelligence and for example space technologies.

Ladies and Gentlemen,

For the Arctic, the 2030 Agenda and Sustainable Development goals are highly relevant. We face global challenges that have major impact to the Arctic region. But we also see new economic opportunities in the Arctic that must be tapped into in a sustainable way.

These ambitions for sustainable development require new ways to produce and consume. A transition to circular economy brings solutions. For instance, efficient recycling of materials saves natural resources and creates new jobs. There are some great examples of new solutions in circular economy here in the North Ostrobothnia region too.

Ladies and Gentlemen,

Implementing the 2030 Agenda in a coherent, integrated and participatory way is a priority for Finland.

My government adopted a National Implementation Plan for the 2030 Agenda in February 2017. The Government decided to focus its work on crosscutting themes and challenges that need urgent implementation. The two main themes for Finland are: 1) carbon-neutrality and resource-wisdom, and 2) non-discrimination, equality and competence. These cover all seventeen Sustainable Development Goals in an integrated way.

In addition, the Government included the promotion of sustainable development in its Annual Report to the Parliament. Principles and objectives of sustainable development are also to be included in future Government Programmes.  

Finland has also integrated Agenda2030 considerations into state budgeting, and particular focus is being put on carbon-neutrality and resource-wisdom. This is a very important step in mainstreaming sustainable development into all sectoral policies. We have also launched an external independent evaluation to assess how well we have implemented the 2030 Agenda nationally.

Finland has a long tradition in engaging the civil society and other stakeholders in sustainable development work. The key mechanism we use is the National Commission for Sustainable Development, which has now operated continuously for 25 years.

Ladies and Gentlemen,

In September 2016, we updated our National Arctic Strategy. Our aim is to boost the region’s vitality by means of sustainable development. Finland’s Arctic policy also gives a central role to promoting the interests of indigenous peoples.

I would also underline the importance of the European Union as a global frontrunner in sustainability and climate policies. We spoke about this with President Macron last week. The EU must take leadership also in combating climate change.

Dear Friends,

I wish to congratulate the University of the Arctic for convening this important Congress and wish all participants a pleasant stay and useful discussions here in Oulu and in Helsinki.

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tarvitsee ennen kaikkea malttia

Maanantai 3.9.2018 klo 16:06

Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Erilaisiin töihin tarvitaan entistä enemmän tekijöitä myös ulkomailta. Moni-ilmeisyys itse kunkin lähiyhteisössä rikastaa kulttuuriamme ja laventaa käsitystämme maailmasta. Se kuitenkin edellyttää, että kykenemme maltilliseen keskusteluun maahanmuuton eri ulottuvuuksista.

Suomella on myös vastuu ja velvollisuus auttaa hädänalaisia. Kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös meidät aivan uuden tilanteen eteen. Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. 

Suuressa joukossa eri ihmisillä on varmasti erilaisia syitä lähtöön. Sodan ja vainon lisäksi sellainen voi olla myös toive paremmista elämän edellytyksistä jossain muualla, joka on hyvin ymmärrettävää. Mutta turvapaikkajärjestelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa.

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen. Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Toiseksi aivan uudenlainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. YK:n pakolaisjärjestön mukaan asuinalueiltaan lähteneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Jotta useampi voisi luottaa elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan, tarvitaan paljon keinoja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.

On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.

Kolmanneksi meidän on löydettävä muita keinoja ja kanavia hallittuun tulemiseen niin Eurooppaan kuin Suomeen. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

On selvää, että Suomessa pitää vahvistaa eheyttä ja moni-ilmeisyyden hyväksyntää. Rasismille ei saa antaa tilaa. Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on jaksettava väsymättä puolustaa. Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin.

Puhe Eurooppa-foorumissa

Perjantai 31.8.2018 klo 12:35

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat,

Hienoa, että meillä on tänään mahdollisuus käydä aktiivista ja tulevaan luotaavaa keskustelua Euroopan unionista. Tarvitsemme sitä, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Olen kiertänyt tämän vuoden aikana yliopistoissa ja pyrkinyt osaltani herättämään avointa ja aktiivista vuoropuhelua EU:n tulevaisuudesta. Eikä suinkaan niin, että me poliitikot pelkästään puhuisimme, vaan päinvastoin. Haluan tänäänkin puheeni päätteeksi kuulla mitä teillä on sanottavana. 

Mitä te ajattelette Euroopan unionista? Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata? Mihin unionintulisi keskittyä? Ainoastaan saumattomalla kansalaisten ja päättäjien välisellä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme luoda kansalaisille läheisemmän ja turvallisemman Euroopan.

Tällä hetkellä ympärillämme kuohuu. Unionilla on vastassaan ennen näkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä sisältä.

Kaksi vuotta sitten suurin uhkakuva kumpusi nimenomaan EU:n sisältä. Moni pelkäsi, että Brexit olisi vain alkusoittoa unionin hajaannukselle. Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. 

Brexitin kuohuissa uskalsimme katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä yhdessä, mikä meni pieleen. Unioni oli liian etäinen kansalaisen silmistä katsottuna

Euroopan unioni ei voi saavuttaa uskottavuutta ylätason keskustelulla ja visioilla, vaikka niitäkin tarvitaan. Visiot tarvitsevat rinnalleen konkreettisia, jokaisen kansalaisen elämässä näkyviä toimia. Päämiesten kesken läpi käyty tulevaisuusprosessi tähtäsi juuri tähän. Lopputulemana syntyi Rooman julistus, joka mukailee niitä pääkohtia, joita Suomikin piti esillä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme siis unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unioninjolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taisteluissa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa

Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja menestyä omassa elämässään. Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.

Tulevaa vuotta voi monella tapaa kutsua EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin 7 vuotisesta budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea. Millaiselle pohjalle ja minkä asioiden varaan nykyistä eheämpi Eurooppa rakentuu? Itse hahmottelen EU:n tulevaisuutta neljän pääotsakkeen ja tavoitteen kautta. Ne ovat vastuunkanto, ilmastopolitiikan johtajuus, huolenpito yhtenäisestä Euroopastasekä osaava kasvu.

Hyvät ystävät,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Tämä tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Vastuunkanto tarkoittaa myös sitä, että puolustamme eurooppalaisia perusarvoja. 

Unioni on rakentunut vahvojen arvojen, rauhan, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Meille ihmisoikeus on jakamaton. EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava globaali suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Tämä on myös osa vastuunkantoa. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaanSuunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. 

Asiaa on edistetty myös kahdenvälisesti Ranskan kanssa. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta. Kukapa olisi uskonut, että kaksi vuotta myöhemmin olemme edenneet näin paljon ja näin konkreettisin askelin.

Eilen julkaisimme presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan yhteisen julkilausuman eurooppalaiseen puolustuksen seuraavista askelistaPeräänkuulutamme kunnianhimoista etenemistä ja konkreettisia toimia. Mikä eilisessä julkilausumassa sitten on uutta? 

Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Nostamme artikla 42.7 yhdessä esille ja pohdittavaksi. Sehän kuuluu: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

EU:lla on vastuunsa myös ympäröivästä maailmasta. Meidän on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä, vähennettävä köyhyyttä ja pyrittävä löytämään ratkaisuja globaalien haasteiden todellisiin juurisyihin. Tämän työn keskiössä on Agenda2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Tältä osin meidän on katsottava entistä vahvemmin myös Afrikkaan. 

Suomalaiset johtavat poliitikot vierailevat aivan liian harvoin maanosassa. Tältä osin toivon muutosta. Toisaalta Afrikassa on paljon eri toimijoita, jotka toimivat erilaisten tavoitteiden puolesta. Meidän tulee pyrkiä huomioimaan Afrikkaa koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin eri näkökulmista, ei pelkästään maahanmuuton näkökulmasta.

Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissaTulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa. Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.

Haluan nostaa tyttöjen ja naisten aseman sekä oikeuksien parantamisen selkeämmin osaksi Suomen ja EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien, ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamisen on oltava toiminnan keskiössä. Tämä pitää sisällään myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen. Euroopan unionin on otettava entistä vahvempi rooli tässä. Samalla tapaa vetoan myös suomalaisiin toimijoihin.  Tyttöjen ja naisten aseman parantamisella on ihmisoikeusulottuvuuden lisäksi selvä vaikutus siihen, kuinka vauraiksi ja yhdenvertaisiksi yhteisöt kehittyvät. Ovatko esimerkiksi tytöt päässeet kouluun ja kodin ulkopuoliseen työhön, onko pääsyä tai aikaa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä. Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi mahdollista. 

Tätä lähestymistapaa olen esittänyt kokouksissa myös eurooppalaisille kollegoilleni ja linjamme on saanut tukea. Olemme menossa vahvasti tähän suuntaan. Macron totesi eilen minulle, että hän on samaa mieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän onjatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.

Hyvät ystävät,

Toiseksi nostan esille ilmastopolitiikan.

Tämä tarkoittaa luonnon ja ympäristön huomioimista kaikessa tekemässämme politiikassa. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja kohtuuden periaate mielessä pitäen. 

Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassaAinoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissäEU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava. 

Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi.

Meidän on kehitettävä myös EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Olemme esittäneet myös kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttämistä EU:n päästökauppaan.

Nopeiden toimien lisäksi EU:n pitää olla johdonmukainen toimissaan. Samanaikaisesti ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samalla asettaa entistä tiukempaa lainsäädäntöä uusiutuvan raaka-aineen, kuten puupohjaisen biomassan käytölle. Näitä uusiutuvia raaka-aineita, kuten metsää, on voitava käyttää jatkossakin määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Maatalouspolitiikassa Euroopan on kyettävä säilyttämään omavaraisuutemme ruuan tuottajina. Kyse on turvallisuudesta. Viime aikojen sääilmiöt ovat ravistelleet alaa ja ajaneet kannattavuuden alas. Euroopan unionin on harjoitettava yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomioi myös ympäristön tarpeet. EU:n on huomioitavamaataloustuottajien tarpeet entistä kohdennetummin. Maatalouteen on jatkossakin ohjattava nykyisenkaltainen rahoitus. Vahvan rahoituksen kautta EU voi myös asettaa entistä paremmat ja toimivammat vaateet ympäristön huomioimiseksi. Komission kevään esityksissä toimittiin päinvastoin.

Suomessa on hallituksen kärkihankkeilla saavutettu erinomaisia tuloksia maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä testaamalla muun muassa kipsin ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän kuitulietteenlevittämistä pelloille. Tätä työtä jatketaan nyt osana hallituksen tällä viikolla budjettiriihessä päättämää tehostettua vesiensuojeluohjelmaa. Seuraavalla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudella tavoitteenamme on saada nämä toimet osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.

Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi. Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä. Teknologian kehityksen mahdollistaa osaltaan merkittävästi halventunut aurinko- ja tuulienergia. Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tuo Afrikkaan. Ilma puhdistuu, saadaan vaikkapa metanolia tai muovin raaka-ainetta ja sivutuotteena puhdasta vettä.

Ilmastomuutos pysäytetään kolmella keinolla: kulutusta on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava sekä hiilenkaappausteknologiat, mistä puhuin edellä, on otettava rohkeasti käyttöön. Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.

Kolmanneksi nostan huolenpidon yhtenäisestä Euroopasta

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko unionin tasapainoiseen kehitykseen. Ensi vuonna Suomen aloittaessa puheenjohtajuuskautensa on kulunut jo 15 vuotta EU:n suuresta itälaajentumisesta. Laajentuminen on menestystarina, mutta työ monien maiden ja heidän kansalaistensa integroimiseksi osaksi eurooppalaista yhteisöä on silti vielä kesken. Suomen pitää olla maa, joka pitää erityistä huolta tasapainoisemmasta eri Euroopan alueiden välisestä kehityksestä ja estää vastakkainasettelua ja negatiivista blokkiutumista. Euroopan unioni on Suomen arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä.

Yhtenäisyytensä vahvistamiseksi unioni tarvitsee edelleen vahvaa alue- ja rakennepolitiikkaa. Ja olen aivan varma, että se koituu myös meidän vanhempien jäsenmaiden tai ns. nettomaksajien hyödyksi. Suomenkaan elinkeinoelämälle ei ole yhdentekevää, miten uusimmat jäsenmaat kehittyvät. 

Toisaalta voimme myös kysyä, minkälainen Eurooppa meillä olisi, jos ns. itälaajentuminen olisi jäänyt tekemättä ja olisimme sulkeneet ovet monilta nykyisiltä jäsenmailta. Uskon, että se olisi ollut valtava historiallinen virhe – niin rauhan, vakauden kuin oman elintasomme kannalta.

Unionin tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä. 

Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa, vastuullista ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle. 

Neljäs tavoite on osaava kasvu

Eurooppa tarvitsee osaavaa kasvua. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen kautta linjan kantavat Eurooppaa.

Digitaalisuus ja sen kehittyminen tuo meidät ihan uuden eteen. Työelämä ja esimerkiksi liikenne muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja uudenlaista tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta. 

Euroopan unioni on tällä hetkellä jäljessä sitä kehitystä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Tältä osin tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut aktiivinen alalla ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä. Eilen teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, kuinka unioni voisi olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.

Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Emme voi tässäkään käpertyä sisäänpäin. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistämme.

Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Tätä työtä olemme Suomessa nyt viimeisen kolmen vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.

Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan myös mitä suuremmassa määrin talous- ja rahaliiton kautta. Kansalaisille Euroopan keskuspankki näyttäytyy usein etäisenä järjestelmän osana. Mutta tosiasiassa sen rooli Euroopan talouskriisin ratkaisussa on ollut aivan ratkaiseva. Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, velkaantuneetkin EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan.

Enkä sano, että EMU olisi valmis. Kaikki tiedämmeettä sitä pitää uudistaa. Askelmerkit ovat selvät, nyt on toimittava, kun näköpiirissä ei ole välitöntä kriisiä. Meidän ajattelun ydin on markkinakuri. Kun meidänkin velkasuhde on taas painettu alle 60 prosentin, voimme vaatia sitä muiltakin. Se antaa terveen jouston ulkopuolisten talouden shokkien varalle. Mutta tarvitsemme pankkiunionin valmiiksi, tarvitsemme askeleita sen jälkeenkin. Suomenkin pitää olla valmis ottamaan yhteisiä askeleita EMU:n syventämiseksiTarvitsemme nyt määrätietoisen päätöksen kokonaisuudesta ja askelmerkit, miten siihen päästään.

 

Hyvät ystävät,

Kun nämä aiemmin mainitsemat tavoitteet saavutetaan, minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassa ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet. 
4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:npuuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävelläVahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.

*                 *                 *

Lopuksi haluan vielä kertoa valmistautumisestamme ensi vuoden puheenjohtajuuteemme. Kuten alussa totesin, tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella ja parlamentaarisesti. Kansallinen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Jokainen joka seuraa Britanniassa käytävää Brexit-keskustelua alkaa hahmottamaan mitä erikseen olo todella tarkoittaa. Erikseen olo johtaa suureen epävarmuuteen niin jäsenmaissa kuin koko Euroopassa. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa. 

Ennen kun menemme keskusteluosuuteen, haluan todeta, että Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteisö. Tapaan kollegani noin 10 kertaa vuodessa, keskustelu on avointa ja välitöntä. 4 vuoden aikana on syntynyt syviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat jatkumaan. Viestimme paljon kokousten välillä, haemme ratkaisuja, mutta annamme myös vertaistukea. Monesti leikillisesti toteamme ryhmäterapian tarpeen ja että kyllä tämä kotiolot voittaa.

 

Ylisukupolvisuuden budjetti

Keskiviikko 29.8.2018 klo 17:52

Ylisukupolvisuus on minulle tärkeä arvo. Ylisukupolvisuus tarkoittaa tekemänsä työn luovuttamista paremmassa kunnossa kuin on sen itse vastaanottanut. Nyt voi hyvillä mielin sanoa, että seuraava hallitus, mikä kokoonpano siinä ikinä onkin, saa hoitaakseen Suomen talouden huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin nykyinen.

Keskusta laati Suomen selviytymissuunnitelman vuonna 2013. Se kannatti tehdä. Sen tavoitteet ovat nyt täyttyneet.

Hallitus päätti tänään ensi vuoden budjetista. Pystyimme toteamaan, että keväällä 2015 asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet on saavutettu.

Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin ja maaperäntulevaisuuden rakentamiseksi.

Politiikan uskottavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset kokevat verojen maksamisen oikeutetuksi, reiluksi mutta myös velvollisuudekseenHallitusohjelmaneuvotteluissa päätimme, että verot eivät nouse. Suomen veroaste on nyt laskenut.

Vaalien alla yksi suurimmista huolenaiheista oli julkisen talouden velkaantuminen. Velaksi elämiselle haluttiin piste. Minulla on teille yllättävä uutinen. Piste velkaantumiselle tuli jo nyt. Valtion taloudessa meillä on tekemistä, velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,5 miljardia.

Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on nyt aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Vaikka työllisyyden yhteydessä puhutaan isoista luvuista, niin jokaisen luvun takana on ihminen ja monenlaisia perheitä. Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Erityisen iloinen olen jokaisesta Suomessa asuvasta, joka on saanut töitä. Toinen ilonaihe on se, että työllisyys on parantanut koko maassa.

Nämä mainitsemani talouden raamit antavat pohjan sille, että nykyinen ja seuraava hallitus pystyvät tekemään toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan eheyttä ja ihmisten oikeudenmukaisuuden kokemusta. Se on äärimmäisen tärkeää.

Kasvua, työllisyyttä ja osaamista on edelleen vahvistettava. Nykytilanteessa ei pidä jäädä seisomaan kädet suorina niin kuin työt olisivat tehty. Niinpä hallitus päätti turvata Suomen talouden kasvun jatkumisen mm. lisäämällä Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia tuntuvasti.

Ympäri Suomea vallitsevaan pulaan eri alojen osaavista ammattilaisista vastataan talousarviossa esimerkiksi nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Suomen talouden kasvu ei saa vaarantua siksi, että avoinna oleviin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä.

Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä työkyvyn ylläpitämiseen panostamalla.

Tämä oli myös veroriihi. Keskustan tavoittena oli saada pieni- ja keskituloisten ja eläkeläisten verotukseen merkittävä kevennys ja se myös toteutui.

Talouden niukoista raameista huolimatta pystyimme tekemään joitain erittäin tärkeitä panostuksia. Kotimaisella ruualla on vahva suomalaisten tuki. Ylisukupolvisuutta on myös se, että suomalainen ruuantuotanto taataan. Kotimaisen ruontuotannon tulevaisuutta turvataan lähes 90 miljoonan euron toimenpidekokonaisuudella. Paketilla helpotetaan kuivuudesta johtuvia ongelmia ja luodaan samalla edellytyksiä alan pidemmän aikavälin kannattavuuden paranemiselle.

Ilmastonmuutos ja vesien tila on tänä kesänä huolettanut suomalaisia. Hallitus päätti tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua, jotta niiden tila paranisi.

Monille on varmaan yllätys, että yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista yritystä, ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Nyt tämä asia korjattiin. Ei-omistavan perheenjäsenen asema muuttuu yrittäjästä palkansaajaksi.

Budjettiriihessä laitettiin toimeksi monia jo keväällä päätettyjä asioita. Keskustalle oli erittäin tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen nostaminen. Ne nousevat ensi vuonna 80€ kuussa. Meille oli myös merkityksellistä saada jälleen kaikkien pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen korotus ja tukea toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalihankintojaAsunnottomien ja ylivelkaantuneiden auttaminen oli myös meidän prioriteetteja.

Meidän on edelleen tehtävä kaikkemme sen eteen, että työllisyystilanne vahvistuu entisestään. Sitä kautta talouden puskuri paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata tuleville sukupolville. Terve julkinen talous on myös yhteiskunnan eheyden ja yhteenkuuluvuuden maaperä.

Puhe suurlähettiläskokouksessa

Maanantai 27.8.2018 klo 14:27

 (MUUTOSVARAUKSIN)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt,

On hieman kulunutta todeta, että elämme yhdessä historian murrosvaiheista. Tämä kuitenkin pitää edelleen paikkansa. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on edelleen jatkuvan, jopa lisääntyvän paineen alla. Tekin näette päivittäisessä työssänne miten kansainvälisiä sopimuksia sekä järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaan harva se päivä. Sama pätee demokratian sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja arvoihin. Tullimuureja rakennellaan, kauppasodilla uhkaillaan.

Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy joka suhteessa.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät trendit vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Meidän on oltava valmiina erilaisiin skenaarioihin ja tapahtumakulkuihin, jotka saattavat kaatua päälle yhtä aikaakin.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Tässä muutosvaiheessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan. Edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä nopean reagoinnin eräs perusedellytys puolestaan on, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa.

 

Arvoisat kuulijat,

Kävimme läpi näitä kalvoja jo viime vuonna, mutta kertaus on opintojen äiti. Meillä oli kova urakka edessä 3 vuotta sitten. Puhumme menetetystä vuosikymmenestä. Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Syöksykierre oli pakko oikaista.

Hallitusohjelman viideksi suurimmaksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin:

1.      Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut. Velkasuhde jatkaa laskuaan. Tämän vaalikauden aikana on päästy alle 60 %:n.

2.      Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tässä ollaan oikealla uralla. Velaksi eläminen on loppumassa vuoden etuajassa.

3.      Kokonaisveroaste ei nouse. Se laskee alle 42 %:n, laskua on 2 % tämän hallituskauden aikana.

4.      Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Käytännössä tämä on jo saavutettu. Hyvä työllisyyskehitys näkyy ja myös tuntuu koko maassa.

5.      Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Tämäkin on jo saavutettu ja jopa ylitetty.

Hallitus asetti tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Tämän vuoden ennuste on vajaa 3 %. Suomi on vihdoin ja viimeinkin päässyt mukaan kansainvälisen talouden imuun. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida.

 

Hyvät kuulijat,

Meillä on nyt hyvä pohja. Vahvistunut työllisyys on tänä päivänä todellisuutta kaikkialla Suomessa – työ tuo itsellisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Työllisyys on selvästi parantunut kaikissa maakunnissa. Yli 110 000 ihmistä, jotka myös työn kautta ovat tiiviimmin osa yhteiskuntaa on paljon.

Luottamus, sivistys, osaaminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat myös turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn kulmakiviä. Mielipidevaikuttaminen ja hybriditoiminta ovat nykypäivää. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky korostuu. Tärkeä osa tätä kriisinsietokyky on myös sivistys. Me tarvitsemme kansalaisia, jotka osaavat ”lukea” ympäristöään sekä käyttää kriittisesti omaa järkeään. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan on oltava prioriteettien kärjessä tulevaisuudessakin.

Yhtenäisyys on Suomen voimavara. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Yhtenäisyys vaatii jatkuvaa panostamista eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Meidän on pidettävä kaikista huolta. Kaikkien on tunnettava olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Tarvitsemme Suomessa ennen kaikkea aidosti arvoihin perustuvaa keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta, emme yksittäisiä etuvaateiden ilmaan heittelyä.

Hyvät kollegat,

Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu on tiivistynyt myös lähialueillamme. Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Tuemme vankkumattomasti EU:n yhteistä Venäjä-politiikka. Pidän myös tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa ja keskustelua alueellisista kysymyksistä. Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä.

Pohjoismaisuus on myös osa Suomen identiteettiä maailmalla ja osa maakuvaamme. Suomelle on eduksi, että meidät tunnistetaan maailmalla pohjoismaaksi.

Kaudellani yhteistyö pohjoismaisten kollegoiden kesken on ollut erittäin läheistä ja suoraa. Pohjoismaisissa kokouksissa olemme keskustelleet kaikista ajankohtaisimmista asioista pakolaiskriisistä 5 G:hen. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka on pöydässämme vakioaihe. Suora kahdenvälinen yhteydenpito pääministereiden kesken on erittäin aktiivista.

Vaikka yhteistyö pohjoismaiden kanssa onkin tiivistä ja luonnollista niin emme saa ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Yhteistyö vaatii, että tunnemme toisemme ja pystymme oppimaan toisiltamme. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on meille keskeistä. Yhdessä voimme vahvistaa alueemme turvallisuutta ja vaikutustamme kansainvälisissä kysymyksissä.

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut onnistunut. Suomen tunnettavuutta ja kansainvälistä asemaa on nostettu. Neuvoston merkitys yhteistyön foorumina on noussut. Arktiset kysymykset ovat nousseet merkittävään rooliin myös turvallisuuspoliittisesti. Muuttuvien olosuhteiden, uusien mahdollisuuksien, ja myös uusien toimijoiden myötä Suomen on edelleen pidettävä huoli siitä, että edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta.

Haluan myös korostaa, että linjakkaan EU- ja monenkeskisen politiikan perustana ja rinnalla on lisäksi myös toimivat kahdenväliset suhteet kumppaneihimme. Näitä on vaalittava ja kehitettävä määrätietoisesti, joskus jopa itsekkäästi. Valmistelemme vielä vierailua Yhdysvaltoihin. Tapaan myös Venäjän kollegani syksyn aikana.  

Arvoisat edustustojen päälliköt,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Olen usein todennut tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Vierailin viime marraskuussa Norsunluurannikolla Afrikan Unionin sekä Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa. Kokouksen yhteydessä keskustelin myös afrikkalaisten nuorten kanssa. He tarvitsevat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin. Toivon, että pohditte tätäkin asiaa kokouksenne aikana.

Hyvät ystävät,

Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. Peloista huolimatta Brexit ei kuitenkaan hajottanut unionia, vaan pikemminkin se yhdisti.

Tätä yhtenäisyyttä tarvitaan edelleen. Hajaannukselle ei ole sijaa.

Meille perus- ja ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä on se punainen lanka, joka meitä yhdistää. Jokaisen jäsenvaltion on sitouduttava tähän. Mitään muuta kehityskulkua emme voi hyväksyä. EU:n on tarvittaessa pystyttävä ottamaan käyttöön myös ehdollisuuden periaate taatakseen näiden perusoikeuksien kunnioitus.

EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

Euroopan on otettava selkeä johtajuus ilmastopolitiikassa. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa. Esitin tämän vaateen Yhdysvaltojen ilmoitettua vetäytymisestään Pariisin ilmastosopimuksesta. Nostin asian esille myös Ranskan presidentti Macronin kanssa tavatessamme syyskuussa, ja tulen toistamaan saman tavatessamme nyt torstaina. Olen kesän aikana tullut vakuuttuneeksi, että Suomella on tässä kokoaan suurempi tehtävä. Pystymme ratkomaan suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla tätäkin kipeää ongelmaa.

Myös kauppapolitiikan osalta tilanne on vakava. Euroopan unionin on otettava vapaakaupan edistäjän rooli yhtenäisenä ja vahvana. Maailma menestyy ja kehittyy ainoastaan avoimena yhteisönä. Myöskään Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. EU:n on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita.

EU:n puolustusulottuvuus on kehittynyt nopeammin kuin osasimme ajatella. Itse pidän erityisen tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyö edistää myös sen kansalaisten turvallisuutta, ei pelkästään kriisinhallintaa. Onhan meidän tavoitteena luoda vakautta ja turvaa jokaiselle eurooppalaisille. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Tästäkin aspektista keskustellaan presidentti Macronin kanssa torstaina.

Hyvät kuulijat,

Laittoman maahanmuuton osalta tilanne on ollut Euroopassa kaoottinen. Meidän tulee puuttua muuttoliikkeen perimäisiin syihin. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kitkee kaiken laittoman toiminnan maahanmuuton ympäriltä. Tarvitsemme järjestelmän, jolla kyetään löytämään aidosti apua tarvitsevat ja ohjaamaan heidät turvapaikkaprosessissa eteenpäin.

Kesäkuun huippukokouksen päätösten suunta on oikea ja olemme matkalla kohti Suomenkin ajamaa tavoitetta, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta läheisessä yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Euroopan parlamentin vaalit käydään toukokuussa, uusi parlamentti aloittaa toimintansa heinäkuussa. Uuden komission muodostaminen käynnistyy saman tien. Suomi aloittaa puheenjohtajana heinäkuun alussa.

Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella yli parlamentaaristen rajojen. Kansallinen ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hyvät suurlähettiläät, edustustojen päälliköt

Haluan, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Haluan, että ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen käden jälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Aion tavata vielä kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Varmistan, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Tosin haluan mainita, että kommunikaatio kollegoiden kanssa on nykyään jo hyvin arkista ja tavanomaista. Kollegoita kiinnostaa erityisesti Suomen näkemykset mm. tekoälystä, Venäjästä sekä ilmastokysymyksistä. Asioista, ja niiden vierestä vaihdellaan viestejä harva se päivä.

Puheenjohtajakausi on iso ponnistus myös teille edustustojen päälliköille. Te olette keskeisessä roolissa. Haluan, että yhteydenpitomme on tältä osin saumatonta ja suoraa. Koordinaation ja kommunikaation on toimittava.

Tämä on meille kaikille tärkeä näytönpaikka. Olen varma, että yhdessä tällä joukolla myös onnistumme.

Hyvät edustustojen päälliköt,

Agenda 2030 antaa meille tavoitteiston maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden käsittelylle. Tänä vuosi on kestävän kehityksen työn kannalta ollut myös Suomelle merkkipaalu. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa 25 vuotta sitten.

Hallitus otti Agenda2030:n toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi kestävän kehityksen toimikunnan laatiman kansallinen strategian sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa ehdotettiin myös, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä.

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut, miten toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen. Edelleen on paljon tehtävää mutta Suomen on tavoiteltava ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ”suurvalta” asemaa. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, intohimo ja tahtotila.

Olen ilolla huomannut, että moni edustusto on antanut oman toimenpidesitoumuksensa. Kannustan myös loppuja edustustoja liittymään joukkoon.

Hyvät ystävät,  

Team Finlandia on kritisoitu liiasta sirpaleisuudesta. Tekesin ja Finpron fuusiolla vastattiin tähän ottamalla iso harppaus kohti yhden luukun palvelua. Uusi malli mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja vapauttaa lisää tekeviä käsiä kentälle. Tämä on ollut myös elinkeinoelämän ja kansainvälistyvien yritysten vahva toive. Hyvät ystävät, 

Myös ulkomaanverkostossa yhteistyö toivottavasti tiivistyy, kun ulkoministeriö ja edustustojen päälliköt ottavat maailmalla vahvaa roolia viennin vetureina. Moni suurlähettiläs on tähänkin saakka tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi. Nyt tämä kirjataan selvästi teidän toimenkuvaan.

TF-matkat ovat tuoneet minulle piristävää vaihtelua kotimaan politiikkaan. On pidettävä mielessä miksi näitä tehdään; Suomen kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään tuotteiden ja palveluiden vientiin.

Olen pääministerinä tehnyt matkoja Kiinasta Latinalaiseen Amerikkaan. Pelkästään ministeriönne valmistelemia tapaamisia on ollut vajaa pari sataa, matkoja n. kuutisenkymmentä. Matkat ovat olleet äärimmäisen palkitsevia ja mielenkiintoisia. Hyvä valmistelu tarkoittaa yleensä hyvin sujuvaa tapaamista. Tapaamisissa onkin syntynyt paitsi tuloksia niin myös pysyviä ystävyyssuhteita. Pääministerin toimessa ei mene päivääkään, etteikö kansainvälisiä asioita käsiteltäisi, tavalla tai toisella. Kaiken kattavasta EU-agendasta puhumattakaan.

 

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi onnitella 100-vuotiasta ulkoministeriötä. Ulkoministeriö on käynyt historiansa aikana läpi monia muutoksia. Olette kuitenkin aina tehneet nöyrästi työtä Suomen ja suomalaisten puolesta. Tiedän ettei elämänne ole pelkkää glamouria.

Haluan myös omasta puolestani aidosti kiittää teitä ja koko ulkoministeriön henkilökuntaa siitä mittavasta työmäärästä, jota olette tehneet näiden matkojen, tapaamisten ja kokousten eteen.

Toivotan teille antoisaa suurlähettiläskokousta.

 

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Tiistai 21.8.2018 klo 11:51

(muutosvarauksin)

 

Hyvä Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokousväki, hyvät ystävät

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, työ, arvot ja asenteet elävät murroskautta.Eritahtiset ja vaikeasti ennakoitavat tilanteet ja niiden vaikutukset synnyttävät uhkia ja riskejä. Tämä heijastuu vääjäämättä myös Suomen toimintaympäristöön.

Ilmastonmuutos etenee tuhoisalla nopeudella. Tämän ovat monet suomalaiset maanviljelijät saaneet valitettavasti kokea. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa joillakin tiloilla tämän vuoden sato on yksi kolmasosa normaalista. Itämeren ja monien järvien levätilanne on huolestuttava. Metsäpalot riivaavat yhä useammin.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on jatkuvan paineen alla. Kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaanDemokratian periaatteita ja arvoja koetellaan surutta eri puolilla maailmaa, niin lähellä kuin kaukanaVapaan kansainvälisen talouden käänteet aiheuttavat entistä suurempaa huolta. Protektionismi tekee uutta tuloaan. Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu tiivistyy myös lähialueillamme. 

Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy, Afrikan ongelmat heijastuvat meille hyvin nopeasti. Uudet toimijat nousevat haastamaan entistä järjestystä. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, emmekä aina ymmärrä kehityksen vauhtia, riskejä ja mahdollisuuksia. 

Ennakoimattomuus ja epävarmuus näkyvät myös Euroopan unionissaYhä useammat jäsenmaat yhä useammin kyseenalaistavat jäsenmaiden itsensä hyväksymiä sääntöjä sekä puntaroivat kansallisen edun ja laajemman hyödyn suhdetta. Jopa eurooppalaisia perusarvoja yhtäläisistä ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta haastetaan. Kasvava huomio kohdistuu EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikeusvaltion ja solidaarisuuden periaatteiden haastaminen on luonut säröjä Euroopan unionin pintaan maahanmuuton aiheuttamista seurannaisilmiöistä puhumattakaan. Radikalismi ja populismi nostavat ätään. EU tarvitsee määrätietoista johtajuutta ja yhtenäisyyttä. 

 

Hyvät ystävät, 

Tämä aika huutaa arvopohjaista tulevaisuuden näkyä. Ihmiset tarvitsevat turvallisen näkymän tulevaisuudesta. Edellisten vaalien alla Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Kierre oli pakko katkaista ja Keskustan tavoitteena oli saada Suomi kuntoon. 

Nyt, kolme vuotta myöhemmin Suomi on laitettu kuntoon. Kivijalka on tukevalla pohjalla jameidän on aika pohtia, mitä Suomi tarvitsee seuraavaksi. Minkälaisen Suomen haluamme vuonna 2023? 

Eheän Suomen. Keskusta haluaa rakentaa eheän Suomen, jossa kaikki pysyvät mukana, ja jossa koko Suomen voimavaroja hyödynnetään. 

Keskusta hahmottaa tämän haastavan ympäristön kokonaisvaltaisestiTarvitsemme kokonaisvaltaisen vision ja otteen Suomen suunnasta, ja myös Suomen asemasta maailmassa. Suomalaiset ansaitsevat konkreettisia ja järjellisiä, aidosti mahdollisia toimia tämän vision toteuttamiseksi. Vallan pitäjien vastuu on suuri. Ensi vuosi ei ole yhtään vähäpätöisempi kuin vuosi 2015, vaan monessakin mielessä yhtä kriittinen. 

Kyse on luottamuksen apilasta ja sen alle rakentuvista konkreettisista toimista. Näitä lähdemme nyt yhdessä tekemään. Näiden apilanlehtien varaan rakennamme vaaliohjelmaamme ja strategista hallitusohjelmaa Suomen tulevalle vuosikymmenelle. Keskusta haluaa rakentaa realistisen ja kaikkia suomalaisia yhdistävän vision seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on eheämpi, yhteinen Suomi vuonna 2023.

Luottamuksen apila seisoo kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa. Luottamuksen apila versoaapuolueemme 110-vuotisista juurista, meille tutuista arvoista. Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. 

Luottamuksen apila koostuu neljästä lehdestä. Ensimmäinen lehti on huolenpito. Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen keskeisin tae on ollut kokemus yhteisestä maasta, jossa on vaikeinakin aikoina onnistuttu yhteensovittamaan erilaisia näkemyksiä. Siksi eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee hyvin, se ei tarkoita, että voisimme unohtaa sen joukon keskuudestamme, jolla ei enää ole voimia pitää ääntä itsestään. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keskustan näky esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksesta on laajempi kuin vain halu muuttaa etuisuuksia tai kannusteita. Ihmisille pitää syntyä kokemus osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Ei sosiaalipolitiikka ole vain rahan jakamista, vaan turvaverkko monella muullakin tavalla. Keskustan ydinarvot sosiaaliturvan suhteen kietoutuvat perusturvan äärellä elävien elämään; kaikkein pienituloisimpiin, sairaisiin ja eläkeläisiin. 

Tämän vaalikauden aikana on kyetty ottamaan askeleita oikeaan suuntaan lapsiperhepalveluiden muutoksessa ja satsattu omaishoitoon. Olen vakuuttunut siitä, että näiden äärellä on työtä jatkettava. 

Mitä sitten tulisi tehdä? Aito mahdollisuus perheen ja työn yhteensovittamiseen ja sitä kautta naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja isien osallisuuden lisääminen perheiden arjessa, matalan kynnyksen lapsiperheiden kotiavun toteutuminen nykyistä paremmin ja työ vanhemmuuden tukemiseksi on yhä kesken. 

Lastensuojelun muutoksessa olemme myös hyvässä vauhdissa; useamman ammattilaisen tiimin toimintamalli lapsen ympärillä näyttää toimivan ja sen levittämistä on jatkettava. 

Yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin kaiken ikäisille lapsille on myös tavoitteemme. Tähän työhön on kutsuttava nykyistä vielä vahvemmin järjestöjä ja vapaaehtoisia.  

Syrjäytyneiden nuorten asiasta on puhuttu nyt useamman vaalikauden verran. Olen varma, että asia yhdistää meitä kaikkia päättäjiä. Yhtä viisastenkiveä ei tunnu löytyvän. Koulutus, työmahdollisuudet, säällinen toimeentulo. Mutta lisäksi; palvelujärjestelmä, joka auttaa löytämään yhden turvallisen aikuisen, joka uskoo nuoreen. Neuvoo, kannustaa, työntää eteenpäin. Eikä työnnä vain luukulta toiselle. Tälle lopulta aika yksinkertaiselle polulle on löydyttävä vastuunkantajia. 

Erityinen huoli Keskustalla kohdistuu mielenterveysongelmien hoitoon Suomessa. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin on löydettävä uusia välineitä ja apua aiemmin. 

Lisäksi haluan nostaa huolenpidon lehdeltä esiin ikäihmisten asian. Elämänkaaren toinen pää ei ole vastakohta lapsiperheiden aseman parantamiselle. Hyvä Suomi on sukupolvien ketju, jossa esimerkiksi isovanhemmuus – biologinen tai muu läheinen suhde nähdään vahvuutena. 

On surkeaa, jos puheemme ikääntyvästä Suomesta on väittelyä henkilöstömitoituksen desimaaleista. Eläkkeellä olevien kansalaisten arjessa on monta vuosikymmentä ja monta erilaista vaihetta. 

Vaikein aihe huolenpidon lehdellä on lähisuhdeväkivallan kitkeminen. Siitä vaikenemisen on päätyttävä. Nyt tehdyt panostukset turvakoteihin eivät vielä riitä. Haluamme myös satsauksia ennaltaehkäisevään työhön – yksikin lyönti on liikaa. En halua, että Suomeen kasvaa yhtään uutta sukupolvea, jolle nyrkki on vaihtoehto asioiden ratkomiseen tai tunteiden purkamiseen kodeissa. 

Luottamuksen apilan toinen lehti on realistinen vihreys. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle, ylisukupolvisesti. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, mikäli emme tee nopeasti korjausliikettä.

Suomesta on tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Meillä on kaikki edellytykset siihen. Suomi on noussut aktiivisuudellaan ja esimerkillään ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

EU:ssa ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhdessä muiden edistyksellisten maiden kanssa. EU:n johtajuutta tarvitaan Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.

Meidän on kehitettävä EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan.

Kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie koko EU:n kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä.

Suomessa tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2045. Tähän päästäksemme meidän on kaikkien kannettava kortemme kekoon. Olemme hyvässä vauhdissa: kivihiilen käyttö loppuu ensi vuosikymmenellä, uusiutuvan energian osuus jatkaa kasvuaan yli 50 prosenttiin, lisäämme puurakentamista, satsaamme sähköisen liikenteen kehittämiseen. Huolehdimme hiilinieluistamme käyttämällä metsiemme kansallisaarretta kestävästi.

Kiireisimmät lisätoimet liittyvät liikenteen päästöjen pienentämiseen. Valmisteilla oleva biopolttoaineiden sekoitevelvoitelaki on askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on jäljellä paljon.

Meidän on siis tehtävä enemmän ja nopeammin. Ripeä eteneminen ilmastotoimissa avaa huikeita mahdollisuuksia myös puhtaan teknologian vientiyrityksillemme. Sen olen huomannut jokaisessa maailman kolkassa. 

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhraus. Se on välttämättömyys ja samalla mahdollisuus tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Tässä Suomi voi olla kokoaan suurempi, todellinen suurvalta.

Luottamuksen apilan kolmas lehti on vastuunkanto. Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Sotkamossa totesin tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Totesin Suomen olevan valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Vain tällöin kykenemme elämään aidosti vaikuttavassa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.

Meille vastuunkanto tarkoittaa sitä, että teemme aktiivisesti työtä eheämmän ja yhtenäisemmän Euroopan puolesta. EU on meille turvallisuusyhteisö. Sen perustehtävä on edelleen luoda vakautta ja turvaa. Meidän on osattava katsoa koko Euroopan etua pitkällä tähtäimelle. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta 2019 alkaen. 

 

Hyvät ystävät,

Aion tavata vielä kaikki EU-päämieskollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Suomelle tyypilliseen tapaan teemme valmistelut huolella ja perusteellisesti riippumatta vaalituloksesta. Puheenjohtajuus on kansallinen projekti, johon meidän kaikkien on suhtauduttava kunnianhimoisesti ja työtä pelkäämättömällä asenteella. EU:n pöydällä on silloin paljon vaativia asioita. 

Emme kuitenkaan voi sulkeutua itseemme tai Eurooppaan. Meidän on nähtävä myös välittömiä rajojamme kauemmas. Afrikan ongelmat heijastuvat meille nopeasti. Afrikan väestö tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Maailmassa lähes 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi tai paremman toimeentulon toivossa. Luvut ovat korkeammat kuin koskaan aiemminAfrikka on myös vastaanottanut 80 prosenttia kaikista maailman pakolaisista. Meidän on nostettava kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan meidän on keksittävä laadullisesti toimivia ja innovatiivisia menetelmiä.  

Meidän on myös puolustettava aktiivisesti joka tasolla sääntömääräistä kansainvälistä järjestelmää, olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta tai YK-järjestelmän toimivuudesta, ihmisoikeuksista, aseidenriisunnasta tai kansainvälisestä oikeudesta. Maailma ei ole kuin ennen. Toimintaympäristö muuttuu harva se päivä. Meidän on oltava valmiita eri kehityskulkuihin, aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, pidettävä kiinni arvoistamme ja kannettava omalta osaltamme vastuuta siitä, että ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja.  

 

Hyvät ystävät,

Neljäs apilan lehti on osaava kasvu. 

On tärkeää, että pystymme turvaamaan talouden positiivisen kehityksen myös tulevaisuudessaTyöllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, velkaantumisen lopettaminen sekä eheän Suomen rakentaminen vaatii monipuolista työkalupakkia, joka perustuu koko Suomen ja kaikkien Suomessa asuvien ihmisten voimaan. 

Kuten linjasin puoluekokouksessa Sotkamossa, Keskustan tavoitteena on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä vähennetään.

Lisäksi koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava

Keskusta on myös esittänyt oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Tämä keino on myös yksi lääke syrjäytymisen ehkäisemiseksi.  Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. Kasvun varmistamiseksi tarvitsemme varmuudella myös osaavaa ulkomaista työvoimaa.

Olemme ottaneet tällä vaalikaudella valtion omat resurssit, yritysmaailmantermein oma tase, paremmin käyttöön. Valtio voi olla toimillaan paitsi vahvistamassa kestävää markkinoiden toimintaa, mutta myös avaamassa sellaisia pullonkauloja, joita yksityiset investoijat eivät syystä tai toisesta koe mielekkäiksi, mutta joilla voi olla pitkällä tähtäimellä suuri merkitys Suomen talouden kehitykselle.

Valtion taseessa on isolla pensselillä arvioiden edelleen 4-5 miljardia varoja, jotka meidän tulisi uskaltaa uudelleen kohdentaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä Suomelle tärkeiden toimialojen kasvun ja yksityisten investointien tukemiseen. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, biotalous, isot liikenneinvestoinnit sekä liikenteen eri teknologiat, terveystoimialat sekä laajasti katsoen ICT-sektori.

Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa. Tämä mahdollistaa sen, että emme tarvitse enää uusia leikkauksia julkiseen talouteen. Sen sijaan on mahdollista kohdistaa lisäresursseja palveluiden parantamiseen ja vähimmäisetuuksiin. Samoin voimme tavoitella edelleen veroasteen laskua, joka kannustaa ihmisiä työhön ja yrittäjyyteen.

 

Hyvät kollegat

Olen varma, että kun kansalaiset kävelevät kohti vaaliuurnia ensi vuoden huhtikuussa, he päättävät antaa äänensä niille, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä niille, jotka saivat sen sekaisin tai olivat kyvyttömiä sitä korjaamaan.

Ja sanon suoraan, että pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsoen virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuoden korjannut. Ja jos te ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiänne korjaamaan. 

On väärä johtopäätös ajatella, että edessä on helpot ajat. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita. Sen sijaan politiikassa kyvykkyyttä mitataan historian saatossa sillä, kuka pystyy luomaan kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä. Keskustan johtamaa hallitusta voi varmasti moittia monesta, mutta ei tästä perusasiasta. Olemme onnistuneet luomaan edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille. Olemme tehneet sen mitä lupasimme. Suomi on nostettu takaisin eurooppalaisten yhteiskuntien parhaimmistoon.

Ja terveisenä oppositiolle: hyvinvoinnin perustasta huolehtimisessa ei ole varaa sapattivuosiin – ainakaan suomenkaltaisessa pienessä, osaamisesta ja ulkomaankaupasta elävässä maasta. 

Hyvinvoinnin perusta pohjautuu koko Suomen panokseen. Keskusta lähtee rakentamaan eheää Suomea. Eheää Suomea, jossa kaikki ovat mukana ja jokaisella on mahdollisuus elää mielekästä elämää merkityksellisenä yhteiskunnan jäsenenä. Eheää Suomea, jossa koko Suomen voimavarat ovat käytössä. Eheää Suomea, jossa huolehditaan ympäristöstä ylisukupolvisen periaatteen mukaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Eheää Suomea, joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tasapainossa ympäröivän maailman kanssa ja jossa voimme kokea turvallisuuden tunnetta.

Vaaleissa vuonna 2019 on kyse arvovalinnasta ja siitä, mihin suuntaan Suomea lähdetään viemään. Suomalaiset ansaitsevat kokonaisvaltaisen lähestymistavan konkreettisine toimineen. Puolueiden on tehtävä erilaiset vaihtoehdot näkyviksi.

 

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva kuntoon

Tiistai 14.8.2018 klo 21:27

Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva tulee hoitaa kuntoon. Pääministeri Juha Sipilä puhui aiheesta tiistaina Lappeenrannan Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

 -Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, toteaa Sipilä.

 Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä.

-Asia saadaan kuntoon työttömyysturvalain korjaamisella, Sipilä esittää.

 Asia on merkittävä monille yrittäjäperheille. Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä.

 -Kun yrittäjän perheenjäsenellä on sama oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin, se selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää, kannustaa palkkaamaan perheenjäseniä ja siten lisää työllisyyttä ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja Sipilä päättää.

Suomi edistää vuoropuhelua sanoin ja teoin

Maanantai 16.7.2018 klo 22:02

Suomelle on merkittävä asia, että presidentit Trump ja Putin tapasivat tänään juuri Helsingissä. Ylläpidämme ja rakennamme johdonmukaisesti vuoropuhelua kansainvälisessä politiikassa. Siksi on tärkeää, että voimme toimia sen mahdollistajana myös Venäjän ja Yhdysvaltain johtajille.

Keskustelut vaikuttavat sujuneen positiivisessa hengessä. Vaikeita asioita on ollut pöydällä, mutta tulosten konkretisoitumista joudutaan vielä varmasti odottamaan. On kuitenkin selvää, että ilman toimivaa keskusteluyhteyttä ei voi syntyä yhteisymmärrystäkään.

Näiden kahden maan väliset suhteet vaikuttavat myös suoraan Suomen turvallisuuteen. On tärkeää, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyvät käymään suoria keskusteluja eri tasoilla eri kansainvälisen politiikan ongelmakysymyksistä. 

Huipputapaaminen Helsingissä on arvokas myös siksi, että se antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden hoitaa Suomen kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa. 

Arktisuus ei kenties ollut ensimmäinen asia, joka korkeille vieraillemme tuli helteisestä Helsingistä mieleen. Se on kuitenkin teema, jota Suomi pitää aktiivisesti esillä myös Yhdysvaltojen ja Venäjän suuntaan. Arktisten kysymysten ratkaiseminen on yksi esimerkki meille konkreettisista kansainvälisistä kysymyksistä, jossa tarvitaan sekä suurvaltojen mukanaoloa että monenvälistä yhteistyötä.

Sääntöpohjaisuuteen perustuvaa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan myös monissa muissa asioissa olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta, oikeudesta, ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä tai aseidenriisunnasta. Suomelle monenvälisen järjestelmän kaikinpuolinen toimivuus on yksi ulkopolitiikkamme prioriteetti, joten toivottavasti nämäkin asiat ovat olleet keskustelussa.

Kokous on tunnustus Suomelle monellakin tavalla. Tasavallan presidentti isännöi kokousta menestyksekkäästi. Myös hallitus ja sen eri ministerit ovat omilta osiltaan pohjustaneet kokouksen saamista Suomeen eri yhteyksissä. Hallitus on ollut mukana kokouksen valmisteluissa kaikilla tarvittavilla tavoilla ja lisäbudjettien kautta katetaan kustannukset.

Kokouksen järjestäminen Helsingissä on ennen kaikkea tunnustus Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta aktiivisuudesta ja linjasta niin YK:ssa, Euroopan unionissa kuin muillakin foorumeilla.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ja asema EU:n jäsenenä tunnetaan hyvin niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin poliittisessa johdossa. Viime päivinä on taas kuultu vihjailuja siitä, missä joukossa Suomi seisoo. En usko, että Suomen asemasta vallitsee mitään epäselvyyttä enkä henkilökohtaisesti ymmärrä lainkaan tätä keskustelua harmaasta vyöhykkeestä tai puolueettomuudesta. Minulle tällainen spekulaatio on puhdasta kotikutoista politikointia. Suomi on selkeästi osa länttä ja sitä arvoyhteisöä. Valinta on meille täysin kirkas.

Helsingin huipputapaamisen onnistuminen on suomalaisen järjestelmän ja yhteistyön tulosta. Haluankin omalta osaltani kiittää niitä tuhansia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän yhteiseen ponnistukseen ja varmistaneet kokouksen sujumisen kaikin puolin erinomaisesti.

 

Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaan

Lauantai 14.7.2018 klo 13:16

Suomen pienilmailu on ollut pitkään ”lamassa” ja sen symbolina oli edellisen hallituksen ja Helsingin kaupungin yhteinen päätös Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Päätös oli huono, mutta useista yrityksistä huolimatta se näyttää olevan peruuttamaton. Malmin hallitessa keskustelua taustalla on tapahtunut paljon positiivista ja monilla paikoilla toiminta on lähtenyt uudelleen käyntiin. Siitä hyvä esimerkki on Kuhmo, missä osallistun tänään pienilmailun fly in -tapahtumaan.

Kaupallisessa pienilmailussa pienlentotoiminta ja ns. ”lentotaksit” voivat muodostaa tulevaisuudessa yhä tärkeämmän osan matkaketjusta ja tavarankuljetuksesta. Dronet kuljettavat kameran lisäksi jo tavaroita ja jopa ihmisiä. Samoin sähkö valtaa alaa paitsi droneissa, myös pienlentokoneissa. Malmille saapuikin kesäkuussa Suomen ensimmäinen sähkölentokone. Toivottavasti sen kokemukset rohkaisevat lentokouluja ottamaan sähkökoneita käyttöön, jolloin lentotunnin hinta putoaa merkittävästi ja ilmailun hiilijalanjälki pienenee.

Tämän kaiken edellytyksenä on, että pienempien kenttien digitalisaatio etenee nyt suunnitellulla tavalla. Nykytekniikka mahdollistaa pienkenttien etälennonjohdon sekä GPS-pohjaiset lähestymismenetelmät. Nämä molemmat pudottavat merkittävästi kustannuksia ja mahdollistavat pienilmailun ja lentotaksitoiminnan pieniltäkin kentiltä. Suomen ilmatilasta vastaava ANS Finland Oy valmistelee yhteistyössä Finavian kanssa Suomeen sopivia lennonjohdon etätorniratkaisuja, joita on tavoitteena pilotoida lähitulevaisuudessa. Pyhtään uudella lentokentällä aiotaan pilotoida pienkenttien GPS-lähestymismenetelmiä.

Myös Suomen maakunnissa on tartuttu pienilmailun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa rakennetaan parhaillaan Airpark-asuinaluetta (17 tonttia), joista on rullaustieyhteys lentokentälle. Myös valtio on tänä vuonna tukenut pienkenttien korjauksia ja kiitoteiden asfaltoinia. Kentät ovat pääasiassa rakennettu 1980-luvulla. Monia ei ole korjattu valmistumisen jälkeen.

Toivottavasti paremmat tulevaisuuden näkymät rohkaisevat nuoria ilmailun kiehtovan harrastuksen pariin joko pienilmailun tai lennokkitoiminnan muodossa.

Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötä

Perjantai 29.6.2018 klo 16:26

Paljon asiaa, neuvotteluja, kompromisseja ja konkreettisia tuloksia. Näin kuvailisin tätä kahden päivän kokousmaratonia. Eilen aloitimme illan suussa neuvottelut jo ennakkoon haastavaksi tiedetystä maahanmuuton kokonaisuudesta. Neuvottelut kestivät lähes kymmenen tunnin ajan. Lopputuloksena saavutimme kuitenkin ratkaisun, johon voin olla tyytyväinen. Tämä oli erinomainen askel toimivamman maahanmuuton kehittämiseksi. Ohessa keskeisimmät elementit yhteisestä sopimuksesta.

• Valvottujen keskusten perustaminen EU-maihin vapaaehtoiselta pohjalta, keskuksissa toteutettaisiin turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja. Tämä on uusi elementti nykytilaan nähden.
• Pakolaisten uudelleensijoittaminen vapaaehtoiselta pohjalta
• EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen
• Lisärahoitus Turkille ja Pohjois-Afrikan maille
• Mahdollisten ”alueellisten maihinnousupisteiden” tutkiminen EU:n ulkopuolelle.
• Jäsenmaidet toimet ”sekundäärisen maahanmuuton” rajoittamiseksiMl. muutokset Dublininsäännöstöön
• Ponnistukset uusien meri- tai maareittien kehittymisen estämiseksi
• Lisäinvestoinnit Afrikkaan ”merkittävän sosio-ekonomisen muutoksen” aikaansaamiseksi

EU-huippukokous jatkui tänään vähintään yhtä tärkeiden aiheiden parissa kuin eilen. Saavutimme eurohuippukokouksessa merkittävää edistystä päästyämme sopuun EMU:n kehittämisen jatkotyön suuntaviivoista. Suomi on tehnyt uutteraa vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla ja kiitän omasta puolestani kaikkia työhön osallistuneita. Suomen kädenjälki näkyy tänään hyväksytyissä eurohuippukokouksen päätelmissä, tähän voimme olla erittäin tyytyväisiä. 

Suomen strategiset tavoitteet EMU:n kehittämisessä koskevat etenkin pankkiunionin loppuunsaattamista, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Tavoittelimme kokouksessa hyvää kokonaisratkaisua ja selkeitä toimeksiantoja valtiovarainministereistä koostuvalle euroryhmälle. Nämä tavoitteet saavutettiin.

Pankkiunionin osalta sovimme siitä, että valtiovarainministerit alkavat valmistella tiekarttaa yhteisen talletussuojan neuvotteluiden jouduttamiseksi. Suomi pitää yhteistä talletussuojaa tärkeänä elementtinä pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi, kunhan siihen voidaan siirtyä reilulta pohjalta. Korostin eurohuippukokouksessa, että riskienvähentämisessä täytyy edetä ripeästi varsinkin pankkijärjestelmän tervehdyttämisen sekä paremman valtiolainojen vakavaraisuussääntelyn osalta. Meidän näkemyksille löytyy tukea myös muista jäsenmaista.

Toinen keskeinen sopu löytyi Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä. EVM:n kehitystyö jatkuu euroryhmän piirissä ja tässä yhteydessä varmistimme sen, että meille tärkeän hallitun velkajärjestelymenettelyiden luomisen osalta edetään myös. Tämä on merkittävä saavutus ja olen sopuun erittäin tyytyväinen. Sovimme myös siitä, että pankkien kriisinratkaisurahaston tueksi luodaan tukijärjestely osana Euroopan vakausmekanismia. Euroryhmä valmistelee näistä täsmennetyt esitykset vuoden loppuun mennessä. Suomen vastuut eivät kasva, mutta pankkiunioni vahvistuu.

Euroalueen budjetin osalta totesin kollegoilleni, että Suomi ei näe tällaista uutta järjestelyä tarpeellisena. Omien kokemustemme perusteella terve julkinen talous ja on parasta varautumista yllättäviin, ulkoisiin talousshokkeihin. Euroryhmä jatkaa kuitenkin tästäkin aiheesta keskustelua. Me olemme korostaneet sitä, että terveempi rahaliitto saavutetaan rakenneuudistuksilla ja vastuullisella talouspolitiikalla.

Yhteinen talous- ja rahaliittomme kehittyy pienin, mutta oikeansuuntaisin askelin. Nyt on erityisen tärkeää, että määrätietoinen työ jatkuu valtiovarainministerien parissa. Palaamme EMU:n kehittämiseen viimeistään joulukuun huippukokouksessa.

 

Tärkeä huippukokous edessä

Torstai 28.6.2018 klo 13:25

Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana. Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Tänään keskustelemme myös ajankohtaisesta kauppapolitiikasta ja digitalisaatiosta. Päämiestapaamisessa toukokuussa digitalisaatiokeskustelu käytiin nimenomaan Suomen laatiman esityksen pohjalta. Haluan, että komissio saa vahvan mandaatin jatkaa työtään digitalisaation ja innovaatioiden edistämiseksi. 

Aioin nostaa esille erityisesti läpimurtoinnovaatioiden merkityksen. Läpimurtoinnovaatioilla tarkoitetaan toimintatapojen muutoksia, jotka koskevat yhteiskuntaa laajasti. Esimerkiksi tällaisia ovat olleet internet ja matkapuhelin.

Kauppapolitiikassa viestini on: EU:n on pysyttävä yhtenäisenä ja puolustettava kaikin tavoin sääntöpohjaista järjestelmää sekä vapaan kaupan periaatteita. Tilanne on haastava. Silti emme voi lakata puolustamasta talouttamme ja monenkeskistä järjestelmäämme.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1.     Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

2.     Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.

3.     Ulkorajavalvontaa on tehostettava.

4.     Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.

5.     Palautusten tehokkaampi toiminta.

6.     Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.

Maakunta- ja soteuudistuksesta

Keskiviikko 27.6.2018 klo 15:48

Tervehdys,

Kuten varmasti kaikki jo tietävät, tällä viikolla on tehty ratkaisuja hallituksen suurimmasta uudistuksesta ja tärkeimmästä yksittäisestä hankkeesta - maakunta- ja sote-uudistuksesta. Keskeisin hallituksen linjaus liittyy koko uudistuksen voimaantuloon, jota siirsimme vuodella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille uuden linjauksemme mukaan vuoden 2021 alusta. 

Siirtyminen oli tietenkin pettymys sekä minulle henkilökohtaisesti että meille kaikille, mutta asiaa toisin katsottuna; kyseessä on yhä edelleen niin iso uudistus, että onnistumisen eteen tarvittava aika on otettava. Vain hyvällä työllä syntyy mahdollisimman kattava pohja tulevaisuuden tekemiselle.

Järjestöväkeämme kiinnostaa luonnollisesti uusien aikataulujen osalta myös maakuntavaalien ajankohta. Hallituksen linjaus on, että maakuntavaalit olisivat toukokuussa 2019. Lopullisesti tämä täsmentyy eduskunnan käsittelyssä ja on myös riippuvainen eduskunnan omista aikatauluista. Vaalien järjestämiseen on varattava noin puoli vuotta lakien hyväksymisestä. Hallitus on sitoutunut turvaamaan koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuoden 2020 osalta.

Kokonaisuudesta keskusteltaessa kannattaa myös muistaa, että virkamiesarvioiden mukaan maakunnat tarvitsevat vaalipäivästä vähintään kymmenen kuukautta toimintansa aloittamiseen. Yleisellä tasolla on tiedostettava näin myös se, että kun uudet maakunnat aloittavat myös kuntien verotuskäytännöt muuttuvat. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että uudet maakunnat voivat aloittaa toimintansa ainoastaan kunkin vuoden alusta.

Julkisuudessa on spekuloitu kevään 2019 vaalien yhdistämisellä. Tämä on oma erillinen neuvotteluprosessinsa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Asia on ollut perinteisesti puoluesihteereiden yhteisen kannan löytymisen varassa. Vaalien yhdistelyä on tässä vaiheessa mahdotonta, ehkä myös tarpeetonta spekuloida.

Keskustan kannalta keskeisintä on todeta, että maakuntavaalit ovat muuttuneesta ajankohdasta huolimatta varmasti tulossa. Ehdokkuuteen sitoutuneet henkilöt - teitä on muuten yli tuhat ympäri Suomen - voivat jatkaa kampanjansa suunnittelua ja esimerkiksi kirjoittelua oman alueensa lehtiin. Myös järjestöväki voi jatkaa vaaliohjelmien syventämistä ja ehdokashankintaa. Kesällä toki kannattaa myös kunnolla huokaista.

Minua on häirinnyt julkisen keskustelun jääminen kiinni hallinnon rakenteisiin ja päätöksenteon prosesseihin. Sitä vastoin on ollut ilo seurata keskustan kaikkien kansanedustajien ja ministereiden toimintaa uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Keskustalle uudistuksessa on tärkeintä turvata yhdenvertaiset palvelut koko maassa huolimatta oman lompakon paksuudesta. Meille kyse ei ole valtapelistä vaan vastuunkannosta ja lähimmäisistä huolenpitämisestä. Siitä, että jätämme tuleville sukupolville entistä paremman Suomen.

 

Juha Sipilä
puheenjohtaja

Pääministerin ilmoitus maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021

Keskiviikko 27.6.2018 klo 15:21

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tämän hallituksen ja koko Suomen tärkein ja suurin reformi. Tämän vuoksi voimaantulon siirtyminen vuodella on suuri asia ja vaatii hallitusryhmien sitoutumisen lisäksi myös suuren salin keskustelun.   

Hallitus haluaa muistuttaa, miksi uudistus tehdään. Taustalla olevat syy eivät ole muuttuneet mihinkään, pikemminkin päinvastoin, uudistus on entistä tarpeellisempi.

Arvoisa puhemies,

Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut on turvattava laadukkaina kiihtyvästä ikääntymisestä huolimatta.

Uudistusta tehdään, jotta ihmisille voidaan turvata palvelut vähintään nykyisen tasoisina vielä kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin.

Uudistusta tehdään, jotta siellä, missä nyt hoitoon ei tahdo päästä, jonot lyhenevät, kun valinnanvapauden myötä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tulee vaihtoehtoja. Valinnanvapaudella vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä turvataan nykyistä nopeampi tasa-arvoinen hoitoon pääsy. 

Uudistusta tehdään, jotta terveyserot kapenevat ja menoja pystytään hillitsemään.

Uudistusta tehdään, jotta jatkossa järjestäjällä on leveämmät hartiat. Uudistuksessa noin 400 lakisääteistä tehtävää hoitavaa organisaatiota muuttuu 18 järjestäjäksi. Leveämmät hartiat mahdollistavat katkeamattomat palveluketjut.

Uudistusta tehdään, jotta voimme viimeinkin taata suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhoitoon yhteensopivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät katkeamattomien hoitoketjujen tueksi. Näin varmistetaan täydellinen asiakastieto ja tiedon liikkuminen. Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat myös digitaalisten palvelujen rakentamisen ja hyödyntämisen ehdoton edellytys.

Arvoisa puhemies,

Uudistuksella on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Soten osuus hallituksen 10 miljardin euron tavoitteesta on kolme miljardia euroa. Kustannusten hillintä kolmella miljardilla eurolla tarkoittaa käytännössä sitä, että menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne muuten olisivat kasvamassa 2,4 prosenttia vuosittain.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus, tuodaan mukaan valinnanvapaus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Maakunnan tehtäviksi siirtyvät mm. pelastustoimi ja valtion aluehallinnolta työllisyys- ja elinkeinopalveluja. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Uudistuksen oli tarkoitus tulla täysimääräisesti voimaan 1.1.2020 alkaen.

Arvoisa puhemies,

Nyt olemme sen edessä, että historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020.

Lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan.

Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysmääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään 10 kuukautta aikaa. Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistusten toimeenpanossa ennen aloituspäivää. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä ehto ei enää täyty.

Tällä ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan tietoon että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle, uudistuksen valmistelijoille ja kansalaille tiedoksi se, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun. Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä.

Hallitus on myös päättänyt turvata riittävän, koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020. Hallitus tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019. Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puolta vuotta ennen.

Muihin aikataulun vaatimiin muutoksiin hallitus palaa tarkemmin elokuussa.

Arvoisa puhemies,

Vuoden lisäaika valmistelulle tuo mukanaan myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää. Tämänhetkinen arvio on, että lisärahoitustarve on noin 200 miljoonan euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan yhdessä maakuntien kanssa.

Myös järjestämisvastuun epäselvä tilanne pitkittyy. Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen kehittämisen pysähtyneisyyden tila osassa luovuttavia organisaatioita jatkuu vielä lisävuoden. Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen.

Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ICT-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleen. Lisävuosi mahdollistaa myös hitaammin edenneiden maakuntien riittävän valmistautumisen uudistukseen. Lisävuoden avulla hitaampien maakuntien valmius toimia vahvana palveluiden järjestäjänä paranee merkittävästi.

Uudistuksen valmistelussa voidaan myös hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa. Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on päättänyt viedä tämän uudistuksen maaliin. Uudistus on yksi Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista.

Olennaista on nyt varmistaa, että uudistuksen kehitystyö jatkuu. Siksi hallitus haluaa viestiä vahvasti siitä, että tavoite on edelleen kirkas, olemme tekemässä Suomen suurinta palveluiden ja hallinnon reformia.

Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana. Myös kansalaisten on vähitellen tiedettävä, milloin pidetään historialliset ensimmäiset maakuntavaalit.

Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan. Samoin tuhannet tekijät maakunnissa tarvitsevat näkymän, milloin on valmista. Muutos koskee satoja tuhansia työntekijöitä.  Niitä julkisen sektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät maakuntien palvelukseen, niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka palvelevat jatkossa sote-keskuksissa tai vaikkapa niitä yrittäjiä ja pienten yritysten työntekijöitä, jotka jatkossa tarjoavat Suomessa asuville palveluja asiakassetelillä. He kaikki ansaitsevat viimeinkin varmuuden siitä, milloin uudistus astuu voimaan.

Arvoisa puhemies,

Uudistaminen ei lopu tähän, joten Suomen ja poliittisen järjestelmän on pystyttävä parempaan. Kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan heikkenee erilaisten indikaattorien mukaan. Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa. Parempaan pitää jatkossa pystyä.

Puhe puoluekokouksen pääjuhlassa

Sunnuntai 10.6.2018 klo 15:05

Arvoisat keskustalaiset,
Hyvät aateystävät,

Puoluekokouksemme huipentui jälleen lippumarssiin, jonka kärjessä kulki siniristilippu. Sen jäljessä tulivat sadat vihreät lippumme.

Tämä järjestys perustuu ensinnäkin lainsäädäntöön. Suomen lippu on asetettava arvokkaimpaan asemaan, jos sitä käytetään muiden lippujen yhteydessä.

Lippujen järjestyksellä on myös syvällinen yhteiskunnallinen viesti. Keskustan arvojärjestyksessä Suomen etu on tärkein. Puolue palvelee yhteistä hyvää.

Tämä arvojärjestys näkyy aamulla hyväksytyssä periaateohjelmassa.

Siniristilippu täytti juuri 100 vuotta ja lippu kertoo vahvasti myös historiasta. Eduskunta vahvisti sen Suomen valtiolipuksi vain muutamia viikkoja sisällissodan päättymisen jälkeen.

Viime vuonna juhlimme Suomen itsenäistymistä iloisissa tunnelmissa. Sadat tuhannet suomalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen. Tänä vuonna tunnelma vaihtui kuin itsestään vakavaksi. Olemme muistelleet kansakuntaan syvät haavat jättänyttä sisällissotaa, mutta sen synkimpiäkin hetkiä on muistettu sovinnon hengessä kuten eilen Tammisaaressa punavankileirin suuressa muistotapahtumassa. Olen ylpeä siitä, että teimme tästä muistovuodesta sovinnon ja eheyden vuoden.

Hyvät keskustalaiset,

Sovinto ja eheys ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisia päämääriä. Eilisessä puheessani totesin, että unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Nämä päämäärät ohjaavat kaikkea toimintaamme paikallisessa, maakunnallisessa sekä valtakunnallisessa toiminnassa, eduskunnassa, mutta myös Euroopan unionissa ja kansainvälisessä politiikassa.

Palaan puheeni lopuksi vielä tulevaisuuden kysymyksiin ja sovinnon ja eheyden tärkeyteen yhteiskunnassa.

Ennen sitä pysähdyn hetkeksi pohtimaan oman kansanliikkeemme suhdetta itsenäisyyden alkuvaiheisiin.

Mieleeni nousee kaksi päivämäärää, kaksi puhujaa ja kaksi puhetta, joista voidaan vetää suora linja tähän päivään, tulevaisuuteen ja sitä luotaavaan periaateohjelmaamme.

Ensimmäinen päivämäärä on 15.11.1917. Suomi oli levottomuuden tilassa. Tsaari oli keväällä syösty vallasta Venäjällä. Valtaa piti sen jälkeen väliaikainen hallitus siihen saakka, kun Leninin johtamat joukot kaappasivat vallan Pietarissa 7. marraskuuta. He kehottivat suomalaisia aatetovereitaan seuraamaan esimerkkiä.

Suomessa oli satatuhatta venäläistä sotilasta. Yhteistä järjestysvaltaa ei ollut. Kesästä lähtien oli alettu perustaa työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhteiskunta oli hajoamassa ja ihmiset näkivät nälkää.

Suomessa oli juuri käyty eduskuntavaalit. Maalaisliitto oli noussut niiden suurimmaksi voittajaksi vaatimalla itsenäisyyttä ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Uusi eduskunta järjestäytyi riitaisena. Keskinäinen epäluottamus syveni päivä päivältä. Eduskunta keskusteli siitä, kenelle kuului korkein valta.

Maalaisliitto yritti sovitella sosialistien ja porvarien välillä ja sai siitä hyvästä yleensä haukut molemmilta puolilta. Marraskuun 15. päivä avautui kuitenkin hetkeksi sovittelun mahdollisuus maalaisliiton ja sosialistien välillä.

Ryhmien välillä käytyjen neuvottelujen jälkeen eduskunta päätti julistautua korkeimman vallan haltijaksi myöhään illalla. Itsenäisyysjulistuksesta ehdotuksen teki Santeri Alkio.

Ilta ei ollut vielä ohi. Sosialistit vaativat, että vielä samana yönä pidettäisiin uusi istunto, jossa pitäisi hyväksyä heidän Me vaadimme -ohjelma. He varoittivat, että jos eduskunnan porvarillinen enemmistö ei taivu uudistuksiin, niitä saattavat ryhtyä toteuttamaan toiset voimat.

Santeri Alkio nousi silloin puhujakorokkeelle ja sanoi:

”Minä en henkilökohtaisesti pelkää niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty. Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakavasti pelkään kansalaissotaa. Jos täällä kansalaissota syttyy, olkoon se mistä syystä tahansa, niin minun käsitykseni mukaan on eduskunnan silloin valvottava yksi yö, jos voidaan se sillä estää. Voi tulla sellainenkin tilanne, että täytyy valvoa useampia öitä, ja jos me voimme yhdenkin ihmishengen pelastaa sillä, että valvomme tämän yön, on meidän se tehtävä.”

Vielä samana yönä pidettiinkin uusi istunto, jossa eduskunta hyväksyi demokraattiset kunnallislait ja lain kahdeksan tunnin työajasta.

Alkion ja Maalaisliiton sovittelu saattoi estää vallankumouksen hetkellä, jolloin sen onnistumiselle olivat paremmat edellytykset kuin pari kuukautta myöhemmin. Venäjän valtaa pitävät sättivät pitkään suomalaisia tovereita otollisimman tilaisuuden hukkaamisesta.

Valitettavasti Maalaisliiton 26 kansanedustajan voima ei vielä riittänyt sovun rakentamiseen. Maa ajautui sisällissotaan tammikuun lopulla 1918.

Tätä historiallista taustaa vasten ymmärrämme, miksi uuden ohjelmamme seitsemäs periaate on muotoiltu näin:

”Suomalaisuuteen kuuluu sovinnon tien hakeminen politiikassa ja työmarkkinoilla. Tätä vaalimme, erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen ja kohtuutta noudattaen.”

Arvoisat kuulijat!

Toinen tärkeä päivä ja puhe pidettiin viides toukokuuta 1918. Senaattori Kyösti Kallio puhui täpötäydessä Nivalan kirkossa. Hän oli piileskellyt henkensä kaupalla punaisessa Helsingissä sodan ajan. Kallion sanat olivat rohkeaa puhetta silloisessa ympäristössä. Punaisten teloitukset olivat menossa. Moni ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä näistä sanoista:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Nyt hyväksytyn periaateohjelmamme yhdestoista periaate kuuluu:

”Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki voivat olla mukana.”

Hyvät ystävät!

Kaksi puhujaa ja kaksi puhetta puolen vuoden välein. Nämä kaksi puhetta kiteyttivät kaikkein oleellisimman, mutta samalla niissä nähtiin kauemmas kuin mihin useimmat aikalaiset pystyivät näkemään.

Kumpikaan puhe ei syntynyt tyhjästä. Alkiolla ja Kalliolla oli vahva aatteellinen vakaumus. He halusivat rakentaa siltoja ja sovintoa. Heitä tuki kasvava puolue, Maalaisliitto. Me voimme olla ylpeitä Alkion ja Kallion perinnöstä. Alkion ja Kallion puheet ovat kestäneet aikaa.

Heidän työtään myöhemmin jatkoi esimerkillisellä tavalla Urho Kekkonen. Kekkosen elämäntyö ulkopoliittisen yhteisymmärryksen ja sisäisen eheytyspolitiikan rakentamisessa on ollut kansakuntamme rakentumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan jälkeen Kyösti Kallio oli ensimmäisiä, joka näki säröjen läpi valoa, joka uskalsi katsoa tulevaisuuteen ja puhua sovinnon puolesta.

Tarvitsemme säröjen läpi tulevaa valoa. Emme selviä yksin. Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme kovapintaisuuden ja nitistämishalun sijasta myötätuntoa, sekä politiikassa että inhimillisessä elämässä.

Eräs sairaalapappi sanoitti asian vuosien kokemuksella seuraavasti: Vain särön läpi pääsee valo. Särkyminen tuntuu kivuliaalta, mutta siihen kätkeytyy myös paljon viisautta, sillä vasta kun mielemme suojamuureihin syntyy särö, näistä säröstä paistaa valo.

Periaateohjelmamme 69. periaate kuuluu: ”Meille ei ole tärkeintä se, joka huutaa lujimmin. Vaatii erityistä herkkyyttä kuulla häntä, joka enää vain vaikenee. Heikoimpien osallisuudesta ja ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien asia.”

Suomessa on pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni voisi kokea itsensä kokonaisvaltaisesti onnelliseksi. Ja elämä suo siihen mahdollisuuksia – onhan se suurenmoinen lahja. Se tihkuu hyvyyttä ja tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia onneen. Meidän on ponnisteltava lujasti sen puolesta, että elämän lahjat jakaantuisivat oikeudenmukaisesti ja että kaikki suomalaiset voisivat elää onnellisina.

Hyvä keskustaväki,

Keskusta on jatkuvasti uudistuva liike. Olemme vuosikymmenten aikana olleet rohkeita yhteiskunnan uudistajia. Peruskoululaki ja kansanterveyslaki kuluttivat paljon voimia ennen kuin niistä tuli koululaisten ja kansalaisten näkökulmasta todellisuutta. Keskiasteen kouluuudistustakin tehtiin koko 1970-luku. Olimme niiden tärkeydestä ja aikaansaamisesta täysin vakuuttuneita.

Suuret yhteiskunnalliset uudistukset vaativat aina kärsivällisyyttä, sitkeyttä. Sitä pyydän teiltä kaikilta – paikallisyhdistyksissä, kunnallisjärjestöissä, kunnanvaltuustoissa ja muissa luottamustehtävissä. Uudistusten läpivienti vaatii meiltä kaikilta paljon. Menestyksemme ydin voidaan tiivistää kolmeen asiaan: ihmisten kuuntelemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen.

Kevään puoluevaltuustossa päätimme yhdessä, että toteutamme yhteinen reissu -projektin. Haluamme kuulla, mitä asioita meidän pitää ottaa hoidettavaksi, jotta osallisuus ja hyvinvointi yhteiskunnassamme paranisivat. Meidän on uskallettava mennä myös niiden maan hiljaisten luokse, jotka liikkuvat yhteiskunnan reunamilla. Keskustalla on erityinen vastuu maamme yhtenäisyydestä.

Elämme monin osin suurta murrosta, yhteiskunnallista taitekohtaa. Tarve ihmisten kuulemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen ei ole loppumassa. Murrosvaihe jatkuu.

Seuraavalla vaalikaudella katseemme on tulevaisuudessa, yli sukupolvien. Luottamuksen apilan lehdille olemme tiivistäneet politiikkamme ytimen. Ne ovat osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto.

Keskusta rakentaa vaaliohjelman tältä pohjalta. Haluamme uudistaa muun muassa sosiaaliturvaa, torjua eriarvoistumista, vahvistaa taloutta, osaamista ja yrittäjyyttä, lisätä paikallista sopimista, huolehtia ikäihmisten hyvästä hoidosta ja perheiden jaksamisesta. Kantaa vastuuta heikommista niin kotimaassa kuin maailmalla. Ratkoa globaaleja ongelmia ja ottaa vahva rooli EU-politiikassa puheenjohtajamaana.

Periaateohjelmassamme todetaan: ”Ei voi saavuttaa upeita asioita, ellei tiedä mikä on olennaista ja hyvää. Jos haluamme asioiden muuttuvan, niitä pitää olla valmis myös itse muuttamaan.”

 

Hyvät keskustalaiset,

Uskon, että seuraavat eduskuntavaalit voittaa Suomen yhtenäisin puolue. Olen äärimmäisen vaikuttunut siitä tuesta, jota olette minulle ja koko uudelle puoluejohdolle täällä osoittaneet. Se velvoittaa meitä kaikkia.

Lähdemme täältä intoa ja taistelutahtoa puhkuen kohti eduskuntavaaleja.

Olemme Suomen yhtenäisin puolue.  

Poliittinen tilannekatsaus Sotkamon puoluekokouksessa

Lauantai 9.6.2018 klo 10:59

(muutosvarauksin)

 

Hyvä keskustaväki,

Hienoa olla tässä teidän edessänne kertomassa, että ne hommat, joihin yhdessä sitouduimme, etenevät hyvin. Keskustan politiikan keskeinen tavoite tällä vaalikaudella oli saada Suomi kuntoon.

Suomi on nostettu nyt kuilun partaalta ja talous kasvaa. Työllisyys paranee koko maassa ja näkymät ovat myönteiset. Velkaantuminen on kääntynyt laskuun ja velaksi eläminen loppuu ihan kohta.   

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut politiikasta, että tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulemme uudelleen valituksi, jos teemme sen, mitä pitää. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen talven gallupeista.

 

Hyvät aatesiskot ja -velipojat,

Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että suomalaiset arvostavat enemmän tekijöitä kuin vastuunpakoilijoita. Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että Junckerin laki ei päde suomalaisiin.

Politiikka on Keskustalle teon sana.

Meidän käsissä sanat muuttuvat teoiksi. Emme luiki tuulen suojaan tai sorru helppoihin jakolupauksiin ja mediatemppuihin. Emme ole luikki- tai jakopopulisteja.

Seuraavan puolen tunnin aikana avaan teille, mitä Keskustan mielestä Suomi tarvitsee seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä. Eriarvoisuuden torjunta, ylisukupolvisuus ja yrittäjähenkisyys ovat kaiken poliittisen toimintamme perusta. Jokaista päätöstä tehdessä voimme nojata näihin kolmeen periaatteeseen.

 

Hyvät ystävät,

Suomen kuntoon laittaminen toimii kaiken maaperänä. Sen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan uutta. Meidän lapsemme ansaitsevat Suomen, missä rakennetaan osaavaa kasvua, jokaisesta pidetään huolta, viljellään ja varjellaan maata luontoa kunnioittaen ja kannetaan vastuuta ratkomalla asioita aktiivisella otteella Euroopan unionissa ja maailmalla.

Kaikki toiminta perustuu luottamukseen. Seuraavien vaalien kakkara on luottamuksen apila.

Luottamuksen apila seisoo tukevasti kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa.

Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. Apilan lehdiltä löytyy Keskustan visio seuraavan vuosikymmenen suurista ratkaisuista.

 

Hyvät ystävät,

Luottamuksen apilan ensimmäinen lehti on osaava kasvu.  

Teknologian kehityksen vauhti ja siitä seuraava työelämän murros on hurja. Se haastaa kaikki kehittyneet yhteiskunnat ja suuren osan yrityksistä. Vain kovin harvat ovat suojassa murrokselta. Monet työt muuttuvat, jotkut jopa häviävät, mutta samalla syntyy uusia tilalle.

Meillä ei ole kuitenkaan mitään syitä pelätä murrosta. Miksi? Siksi, että Suomi on yksi maailman parhaiten muutokseen valmistautuneista maista. Osaaminen on syvää ja laaja-alaista ja otamme mielellämme käyttöön uutta teknologiaa. Olemme myös tutkimusmyönteistä, nopeasti oivaltavaa keksijäkansaa. Juuret tälle ovat omatoimisessa talonpoikaiskulttuurissa.

Keskustan suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn aiheuttaman murroksen yli.

On arvioitu, että Suomella on seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve. Tämän hallituksen aikana olemme panostaneet muuntokoulutukseen ja helpottaneet uudelleen kouluttautumista. Tämä työ jatkuu: elinikäinen oppiminen koskettaa kaikkia. 

Suomalainen peruskoulu on suuri menestystarina, jota käydään ihailemassa ympäri maailmaa. Peruskoulu on antanut lähtökohdista ja asuinpaikasta riippumattomat, yhtäläiset mahdollisuudet niin oppia kuin kasvaa ihmisenä.

Keskustan historiallinenkin tehtävä on vahvistaa peruskoulua juuri nyt, kun esimerkiksi osalla toiselle asteelle siirtyvistä pojista on ongelmia jopa lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä. Levottomuuden ja keskittymiskyvyn puutteen ongelmat ovat kouluissa arkipäivää. Keskustalla on ratkaisuja, tuore vaihtoehto.

Keskusta esittää pienten lasten koulua, jossa esikouluvuosi ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostaisivat joustavan kokonaisuuden. Jos asiat tarttuvat ja kotona on asiat kunnossa, sieltä voitaisiin edetä kolmea vuotta ripeämmin. Jos taas lapsi ja perhe tarvitsevat pidempää tukea, he sitä myös saisivat ilman pelkoa minkäänlaisesta leimautumisesta. Toiselta luokalta mentäisiin eteenpäin vaiheittain, kun perustaidot on saatu riittävään hallintaan. Kakkosluokalla olisi tätä varten oma tsekkauspisteensä.

Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että varhainen tuki on valtavan tärkeää. Ensimmäisiin vuosiin olisi panostettava enemmän ja kouluun voitaisiin integroida vahvasti erilaisia perheiden tukipalveluita. Kun pohja ovat kunnossa, kaikkien valmiudet toisen asteen koulutukseen paranevat.

Keskustalla on ratkaisu myös oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun. On tärkeää puhua syrjäytymisen ehkäisystä, mutta vielä tärkeämpää on tehdä tekoja, joilla syrjäytymistä ehkäistään. Olemme nostaneet päämme poteroista, jonne useampi puolue tuntuu edelleen hautautuneen.

Esitämme oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Näin alle 18-vuotias koulunsa keskeyttänyt ohjattaisiin uudelleen esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön, pajakouluun, kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen ja niin edespäin. Nuoresta otettaisiin koppi. Se on meidän vastuullamme.

Oppioikeusmallimme sisältää myös ajatuksen seiskaluokan tsekkauspisteestä, jossa jatko-opintovalmiuksia alettaisiin jo suunnitelmallisesti kartoittamaan.

Koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Rakennamme nuorille sukupolville uusia mahdollisuuksia tieteisiin, mahdollisuuden olla maailman parhaita huippututkijoita.

Suomen pitää olla maailman ykkönen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Suomalaisille huippututkijoille pitää olla tähän parhaat välineet ja työkalut. Henkilökohtaisia supertietokoneita on hankittava sadalle tutkijalle Suomessa. Se vahvistaisi johtajuuttamme Euroopassa.

Haluamme olla alan huippua myös lääketieteessä, erilaisten teknologioiden kehittämisessä vastaamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja monessa muussa. Emme ole vain seurailijoita, meillä on kaikki edellytykset olla edelläkävijöitä usealla eri alalla.

 

Hyvät keskustalaiset,

Merkittävä tämän ja tulevien hallituskausien haaste liittyy liikenneverkon riittävän rahoituksen turvaamiseen. Liikenne- ja viestintäverkot ovat yhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden verisuonisto. Liikenneväylien korjausvelan paikkaaminen aloitettiin tällä vaalikaudella ja siihen on suunnattava lisärahoitusta myös tulevaisuudessa.

Liikennehankkeet on nähtävä jatkossa rohkeasti talouskasvun ja hyvinvoinnin lähteinä, eikä pelkkinä menoerinä. Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys. 

Tavoitteeksi on otettava esimerkiksi pääasiassa yksityisellä rahoituksella toimivat hankeyhtiöt, jotka mahdollistavat uusien ja useampien kehittämishankkeiden toteuttamisen nopeammin. Keskustalla on tähän selvä malli, Keskusta on tähän valmis vaikka heti.

Tasapainoinen aluekehitys on meille keskustalaisille tärkeä arvo. Meidät tunnetaan koko Suomen puolustajina. Emme ymmärrä lainkaan kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Valtaosa suomalaisista, myös kaupunkilaisista, ovat koko Suomen kannattajia. Vapaavuorelaisesta repivästä ja vastakkainasettelua ruokkivasta politiikasta sanoudumme selkeästi irti.

Sen sijaan olemme ylpeitä siitä, että työpaikkoja syntyy nyt kaikkiin maakuntiin, Lapista pääkaupunkiseudulle. Kehitys on huikeaa monilla alueilla.

Voin vakuuttaa, että koko Suomen pärjääminen on minulle tärkeintä. Digitaalisuus ja sähköiset palvelut auttavat ihmisiä elämään koko maassa. Olenkin varma, että hajautetun yhteiskunnan malli luo parhaimmat osaavan kasvun edellytykset Suomelle myös tulevaisuudessa.

Hyvä keskustaväki,

Luottamuksen apilan toinen lehti on huolenpito.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Väitteistä ja pelottelusta huolimatta eriarvoisuus ei ole tällä vaalikaudella lisääntynyt. Myös sote-uudistuksen ydin on yhdenvertaisuudessa: haluamme turvata kaikille suomalaisille, myös työttömille ja eläkeläisille, paremman pääsyn perusterveydenhuoltoon.

Miksi tätä niin rajulla voimalla vastustetaan? Sote-uudistus on peruskouluun verrattava suuri suomalainen yhdenvertaisuusuudistus.

Käynnissä oleva yhteiskunnan murros vaatii edelleenkin erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon turvaamiseksi. Keskusta on aina ollut perusturvapuolue. Sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistus ja viime päivien kokemuksen valossa siitäkään ei taida tulla helppoa. 

Järjestelmämme on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää.

Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi. Osana uudistusta on tarkasteltava myös toimeentulotuen ja sosiaalityön suhdetta. On myös tartuttava asumisen jatkuvasti kasvaviin menoihin, sillä ne ovat monelle suomalaiselle taloudellisen pärjäämisen suurin ongelma. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa uudistukselle hyvän lähtölaukauksen.

Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saada elämänhallinnasta kiinni.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää. Tämän vuoksi olen ollut niin iloinen työllisyyslukujen paranemisesta.

Meidän on erityisesti pyrittävä löytämään keinoja osatyökykyisten työllistämisen helpottamiseksi. Yksi ratkaisu voisi olla erilliset työvoimatoimistot, jotka keskittyvät pelkästään osa-työkykyisten työllistämiseksi.

Keskusta esittelee omat linjauksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi myöhemmin syksyllä.

Suomeen syntyy lapsia historiallisen vähän. Asiaa havainnollistaa tänä vuonna seitsemänkymppisiään juhlistavien joukko verrattuna viime vuoden vauvakerhoon. Vuonna 1948 syntyi 108 000 lasta, viime vuonna 50 000 lasta.

Suomi muuttuu. Elämänkaaren päät kohtaavat toisensa poikkeuksellisella tavalla. Samalla nimittäin vanhenemme kansakuntana huimalla vauhdilla.

Näiden kahden asian äärelle Keskustan on syytä pysähtyä.

Tämä hallitus on aloittanut kansallisen lapsistrategian valmistelun. Ja seuraavan hallituksen on määrätietoisesti toteuttava se. Harmaantuvassa Suomessa kaikki satsaukset tulevaan sukupolveen kannattavat. Tämä sopii Keskustalle. Ylisukupolvisuus on meidän puolueen kantava arvo.

Lapsen tasolta maailman tarkastelu palauttaa meidät olennaisuuksien äärelle. Onnen kokemukset syntyvät lopulta pienistä asioista, kun isot asiat taustalla ovat kunnossa. Turvallinen lähiympäristö, mahdollisuus harrastaa, kaveri tai naapuri, joka välittää. Isä tai äiti tai ylipäätään läheinen, joka silittää. Tästä kaikesta ovat vastuussa aikuiset. Koko Suomi.

Meidän on tuettava jokaisen perheen toivetta omasta lapsiluvustaan. 2020-luvulla perheet ja tilanteet ovat moninaisia. Yhä useampi syntyy ainoaksi lapseksi ja entistä useampi toisaalta suurperheeseen. Jokaisen perheen oikeutta valita omalle elämäntilanteelle parhaiten sopivat ratkaisut on mahdollistettava.

Keskustalaisen perhepolitiikan ytimessä on tuki vanhemmuudelle. Jokainen koti on maailman keskipiste. Kodin kasvatusvastuuta ei voi väistää - sen sijaan sitä pitää tukea.

Perhemyönteistä Suomea ei rakenneta vain vanhempainvapaan kuukausikiintiöitä siirtelemällä. Tarvitaan joustoja työelämään. Perhevapaauudistukseen olemme valmiita. Mutta: emme lähde tietoisesti heikentämään pienituloisten perheiden toimeentuloa vauvavuosina. Satsaisimme isien läsnäolon vahvistamiseen - sitä valintaa harva mies on koskaan katunut. Lapsella on oikeus läsnäoloon molempien vanhempiensa kanssa. Perheen on edelleen itse saatava valita elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto.

Varhaiskasvatuksessa satsaisimme ennen muuta laatuun: henkilökunnan jaksamiseen ja lapsen kasvun tukemisen kumppanuuteen päiväkodin ja perheen välillä.

Keskustan mielestä jokaiselle perheelle kuuluu oikeus saada apua ilman ilmoitusta lastensuojeluun. Maakunnat ovat tästä jatkossa vastuussa. On kunnia-asia Keskustalle, että lapsiperheiden kotipalvelut vihdoin palaavat.

Haluamme antaa myös tuen ja huomion kaikille niille tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille, jotka antavat aikaansa ja osaamistansa vapaaehtoisuuden hyväksi. Jalkapalloseuroissa, harrastajateattereissa, vapaapalokunnassa, vammaisjärjestöjen vertaisperhetyössä tai partiossa vahvistetaan yhä uuden ja uuden sukupolven kasvualustaa. Tämä työ pitää saada näkyväksi ja arvoonsa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi on turvallinen maa. Paitsi liian monissa kodeissa. 

Havahduin sisäministeriön tuoreeseen selvitykseen turvallisuuden toteutumisesta. Meillä on kansakunnan kokoinen, syvälle pesiytynyt ongelma, joka pitää ratkaista. Vaikenemisen aika on ohi. 

Parisuhteessa olleista naisista lähes kolmannes on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa. Moni elää pelon varjossa. 

Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista. 

Yläkouluikäisistä tytöistä joka kolmas on kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää. 

Mikä meitä vaivaa? 

Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ei tarvitse sietää. Seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan tapauksista poliisille ilmoitetaan vain noin 20 prosenttia. Sen on muututtava. 

Hallitus on viimeisten vuosien aikana määrätietoisesti kasvattanut turvakotipaikkojen määrää. Olemme avanneet surullisen suosituksi tulleen puhelinlinjan lähisuhdeväkivallan uhreille.

Teimme merkittävän muutoksen kieltämällä lasten kuritusväkivallan 80-luvulla. Se toi mukanaan valtavan asennemuutoksen. Nyt tarvitaan samaa. Turvallisessa maassa koti ei voi olla vaarallinen paikka. 

Moni ikäihminen kokee yhteiskunnallisen keskustelun vanhenevasta Suomesta lamauttavana. Väsyttää kuulla heikkenevästä huoltosuhteesta ja vanhushoivan henkilömitoituksen desimaaleista riitelevistä politiikoista.

Entä jos käännettäisiin ajatus ihan uuteen asentoon?

Entä jos ennätyksellistä vauhtia harmaantuva maamme olisikin vahvuus? Maailmanlaajuisestikin kiinnostava pienen maan pilotti siitä, miten voi selvitä huoltosuhdekuilusta kunnialla. Ottaisimme käyttöön kaiken uuden teknologian harvaan asutun Suomen mökin mummojen tueksi, rakentaisimme järjestelmällisesti kaupunkeihin seniorikortteleita yhteisöllisyyden tueksi.

Tarjoaisimme isovanhemmuuden iloja vapaaehtoistyön kautta heillekin, joille se muuten ei ole mahdollista. Näkisimme, että olemme jo kauan sitten lakanneet olemasta kolmen sukupolven Suomi, olemme neljän sukupolven Suomi. Nyt yhä pitenevään elämänkaareemme mahtuu työelämän ja vanhuuden väliin monta vuosikymmentä aktiivista eläkeläisyyttä. Se, jos mikä, on voimavara koko Suomelle.

Kun soten rakenteet saadaan nyt vain ensiksi maaliin, minusta Suomen on panostettava vanhustyöhön ja kunnialliseen ikääntymiseen.

 

Hyvät keskustalaiset,

Luottamuksen apilan kolmannessa lehdessä lukee realistinen vihreys. Meidän keskustalaisten tehtävämme on viljellä ja varjella, ylisukupolvisesti. Täällä hyväksyttävässä periaateohjelmassa todetaan, että kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämätön lähtökohta. Kasvatamme toinen toisiamme elämään tasapainossa luonnon kanssa.

Nämä ovat hyvin keskustalaisia arvoja. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle.

Olemme myös tekijöitä, käytännönläheisiä ongelman ratkaisijoita. Kun on ongelma, käymme sen kimppuun tavoitteena löytää ratkaisu, joka korjaa viallisen koneen. Tämä kuvaa myös suhtautumistamme ilmastonmuutokseen. Kutsumme sitä realistiseksi vihreydeksi. Sen sijaan, että olemme kettingeillä kiinni metsäkoneissa, haemme ratkaisuja ja toteutamme ne.

Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, jos emme tee nopeasti korjausliikettä. Tarvitsemme toimia sen yli, mitä Pariisissa sovittiin. Vielä nyt, kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtaantuvansa sopimuksesta, ollen ainoa maa, joka ei ole sopimuksessa mukana, meillä on kiire.

Metsät ovat tässä asiassa keskiössä. Meillä on ainutlaatuinen kestävä metsänhoito, mikä on taannut jatkuvasti enemmän kasvavat metsävarat. Tiesitkö, että Suomessa istutetaan kaikessa hiljaisuudessa 150 miljoonaa puuta vuodessa. Maailmassa käytetään kuitenkin 100 miljoonaa barrelia öljyä päivässä.

Yhden barrelin (159 litraa) polttamisesta syntyneiden hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen tarvitaan 1,5 puun istutus ja 20 vuoden kasvu. Eli joka päivä maailmassa pitäisi istuttaa 150 000 000 puuta ja antaa niiden kasvaa 20 vuotta. Teemme väkilukuun suhteutettuna osuutemme, mutta taitaa olla mahdottomuus istuttaa maailmanlaajuisesti 54 miljardia uutta puuta vuodessa. Täytyy siis tehdä muutakin. Keinoja kyllä löytyy.

Olemme keskustelleet yhteisistä toimista muun muassa Pohjoismaiden kollegoiden kanssa. Teetimme selvityksen, miten pohjoismaisella osaamisella ja teknologialla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tulos oli yllättävä, mutta samalla myös rohkaiseva: jos skaalaamme 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa muihin maihin, vähentäisi se vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä neljällä gigatonnilla vuoteen 2030 mennessä. Tonnit eivät kerro mitään, mutta se on – hyvät ystävät – lähes saman verran kuin koko EU-alueen päästöt yhteensä.

Nämä valitut 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa ovat laajasti käytössä ja ovat helposti sovellettavissa muihin maihin. Tältä listalta löytyy tuttuja asioita, esimerkiksi lämmön ja energian tuotannon yhdistäminen, sähköautoilun, biopolttoaineiden ja pyöräilyn lisääminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, lämpöpumppujen ja biolämmön käyttöönotto, metsän istutusta sekä lannan hyötykäyttöä maataloudessa.

Selvityksessä todetaan, että näiden keinojen käyttöönotto maailmanlaajuisesti maksaisi nettona noin 12 miljardia euroa. Se on vain noin prosentti EU:n seitsemän vuoden budjetista. Pohjoismaiden kannattaisikin tehdä näiden 15 keinon maailmanlaajuisesta käyttöönotosta yhteinen hanke ja toteuttaa se.

 

Hyvät keskustalaiset,

Maatiloilla on eletty vaikeita vuosia. Vaikka Keskusta on hallituksessa onnistunut saavuttamaan useimmat tavoitteensa, on kuitenkin tunnustettava, että maatalouden kannattavuuden osalta emme ole onnistuneet.

Meidän keskustalaisten tehtävä on uudistaa maataloutta siten, että nuoret viljelijäpolvet uskaltavat työhön tarttua. Kuka muukaan sen tässä maassa tekisi. Tarvitsemme kiireesti lisätoimia kannattavuuden parantamiseksi.

Olemmekin sopineet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa, että kutsumme johdollani elintarvikealan toimijat koolle keskustelemaan keinoista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi vielä ennen juhannusta. Ja ennakkoviesti kaikille on selvä: On löydettävä myös täysin uusia toimia maatalousyrittäjien vaikean tilanteen helpottamiseksi. Suomalainen ruokaketju pärjää paremmin vain, jos pystymme synnyttämään uutta lisäarvoa suomalaisen ruuan ympärille ja niin, että se lisäarvo näkyy myös viljelijän taloudessa.

Hyvät ystävät!

Että kantaisin vastuun. Näin todetaan periaateohjelmassamme.

Luottamuksen apilan neljännessä lehdessä lukee vastuunkanto. Se tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Saksan liittokansleri Angela Merkel otti tällä viikolla esille minuakin askarruttaneen kysymyksen. Nimittäin huolen globaalien instituutioiden ja sääntöjen sekä sopimusten noudattamisen kulttuurin heikkenemisestä. Ne ovat olleet länsimaisen keskinäisen luottamuksen kulmakiviä.

Yhdysvallat irtaantui tärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, sitten se rikkoi WTO:n sääntöjä asettamalla tulleja eurooppalaiselle teräs- ja alumiiniteollisuudelle ja viimeksi se irtaantui yksipuolisesti Iranin ydinsopimuksesta.

Esimerkkejä löytyy lähempääkin. Minun on vaikea päästä yli siitä, että sovimme yhdessä vapaaehtoisesta taakanjaosta EU-maiden kesken pakolaiskriisin keskellä. Suomi piti sopimuksista kiinni, mutta läheskään kaikki eivät. Tai Krimin liittäminen Venäjään. Se oli täysin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi.

Myös Brexitin voi katsoa olevan heikentämässä omalta osaltaan sopimuksiin luottavaa toimintatapaa.

Maailmaa, kansainvälistä yhteisöä ollaan nyt tietyllä tavalla uudelleen organisoimassa. Kehitys ei ole hyvä, koska arvaamattomuus on lisääntynyt. Suomelle on tärkeää, että palaamme pian toisiaan kunnioittavaan sääntömääräiseen yhteistyöhön ja monenväliseen kauppaan, jossa noudatetaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Neuvotellaan ja ratkotaan yhdessä ongelmia.

Näinä päivinä vastuunkanto tarkoittaa erityisesti huolta kansainvälisestä yhteisöstä ja sen instituutioista. Suomen paikka ja etu on kansainvälisten sopimusten rakentamisessa, kiinnipitämisessä ja vahvistamisessa.

Keskustan pitkä linja perustuu malttiin, pragmaattisuuteen ja objektiivisuuteen. Se toimii hyvin tässäkin tilanteessa. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat kunnossa, olemme yhteiskuntana eheä, meillä on uskottava puolustus ja harjoitamme viisasta, harkitsevaa ulkopolitiikkaa.

Euroopan unionissa meidän on oltava aktiivisesti ratkomassa niitä kysymyksiä, joihin meillä on annettavaa ja osaamista. Unionissa käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen linja on ohjenuoramme. Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä korostuu ensi vuonna, kun Suomi on unionin puheenjohtajamaa. Pyrimme vahvaan johtajuuteen, katsomme koko Euroopan etua.

Todennäköisesti puheenjohtajakaudellemme ajoittuvat tärkeimmät neuvottelut niin EU:n monivuotisesta budjetista kuin siihen liittyvästä lainsäädäntökokonaisuudesta. Keskustan linja tähän on selvä. Meidän on kyettävä neuvottelemaan kokonaisuus, joka turvaa kohtuullisen nettomaksumme sekä varmistaa maatalouden ja aluekehitysrahoituksen säilyttämisen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Keskusta ei pelkää uusia yhteisiä EU-tason investointeja ja vastuuta, mutta sen ehdoton edellytys on kaikkien EU-maiden sitoutuminen yhteisten arvojen ohella yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

Hyvä keskustaväki,  

Keskusta on avarakatseinen puolue. Politiikkamme ei perustu ihmisten erilaisuuden korostamiseen. Luottamuksen apilan vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niistä maailman ihmistä, jotka tarvitsevat apua ja ovat hädässä. Arvioimme niin pakolaiskiintiötämme kuin kehitysyhteistyötä maailman tilanteen valossa. Keskusta kannattaa kehitysavun nostoa asteittain kohti 0,7% BKT:stä. Mitä paremmassa kunnossa ja mitä eheämpi Suomi on, sitä nopeammin voimme tason saavuttaa.

Kannatamme niin ikään vahvaa yhteistä eurooppalaista järjestelmää maahanmuuton hillitsemiseksi, jossa on huomioitu rajojen parempi toimivuus, tehokkaammat palautukset, toimiva Schengen järjestelmä, hätätilanteiden varalle taakanjaon mekanismi sekä suuremmat panostukset pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon. Ihmisiä on autettava lähempänä heidän kotiseutujaan. Tämän teemme erityisesti YK:n ja sen instituutioiden kanssa.

Haluamme luoda paremmat olosuhteet pakolaisleireille ja työskennellä rauhan eteen, jotta ihmisillä on mahdollisuus palata kotiseuduilleen. Ihmisten hallitsematon kansainvälinen liikehdintä voidaan estää, jos heillä on toivo oman elämän, tulevaisuuden rakentamisesta. Näin voidaan estää myös ihmisten lähtö vaarallisille pakolaisreiteille.

On tärkeä korostaa, että avarakatseisuus on myös oma etumme. Avaamme rajoja lailliselle maahanmuutolle, koska kasvu- ja huippuyritykset, palvelumme, mansikkamaat ja kasvihuoneet eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Olemme valmiita keventämään työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa.

Hyvät ystävät!

Viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet helppoja Keskustalle. Vuonna 2015 oli selvää, että Suomi ajautuu vakavaan umpikujaan ilman laaja-alaista talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistusohjelmaa. Ja kuten jo puheeni alussa totesin, olen omalta osaltani tehnyt sen minkä lupasin.

Olenko menettänyt yöuniani? Olen, useastikin. Palaan kuitenkin niin päivän kuin yönkin yksinäisissä ajatuksissani aina isoon kuvaan. Olemme nostaneet Suomen kuilun partaalta poikkeuksellisen nopeasti. Strateginen hallitusohjelma on toiminut ja saavuttanut tavoitteensa paljon nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaa.

Tekemistä riittää jatkossakin. Edellä kuvasin Keskustan uuden kakkaran luottamuksen apilan. Jokaiselle apilan lehdelle Keskustan on löydettävä ratkaisuja. Samoin Keskustan on turvattava, että talouden positiivinen kehitys voi jatkua. Uskon, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä ne, jotka saivat sen sekaisin.

Tavoitteenamme on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä pienennetään. Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. 

Toimimalla edellä kuvatusti meillä on kaikki edellytykset nostaa työllisyysaste seuraavalla vaalikaudella 75 prosenttiin. Tavoite on vaativa, mutta ei epärealistinen. Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa.

Ja mikä tärkeintä edellä kuvattujen tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa sen, että voimme huolehtia entistä paremmin kaikista niistä Suomessa asuvista ihmisistä, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa ja tukea. Toisaalta voimme investoida entistä suuremman määrän rahaa asioihin, jotka vahvistavat Suomen menestystä, osaavaa kasvua, pitkällä tähtäimellä. Kun tartumme samalla tarmolla eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen kuin talouden kuntoon saamiseen, sekin tulee parempaan kuntoon. Ylisukupolvisuus on seuraavan hallitusohjelman punainen lanka. Emme elä tulevien sukupolvien piikkiin.

Seuraavaksi kerron teille minulle hieman epätyypillisesti negaation kautta asioita, mihin Keskustan ei pidä olla valmis seuraavalla vaalikaudella. Asioita, joita emme ole valmiita tukemaan seuraavassa hallituksessa.

Keskusta ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön. Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi lahoavan kansantalouden. Nyt se on peruskorjattu. Perustus, rakenteet ja julkisivukin ovat nyt loistavassa kunnossa.

Varsinkin pääoppositiopuolueen osalta on esitetty toimia, jotka riskeeraisivat talouden perustukset. Tähän emme ole valmiita – emme missään oloissa. Kannattaa muistaa, että vahva talous ja korkea työllisyys ovat parasta köyhän asiaa. Luottamuksen apilan jokainen kulma, osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto, nojaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen.

Emme myöskään ole valmiita hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole vastausta eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Se on seuraava suuri tehtävämme, perusturvan vahvistaminen. Kannustaminen yrittäjyyteen ja riskinottoon ei ole ristiriidassa sen kanssa, että huolehdimme nykyistä paremmin niistä, jotka apua tarvitsevat.

Emme ole myöskään valmiita hallitukseen, joka ei ota yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan entistä vaikuttavampaa koulutus-, tutkimus- ja tiedepolitiikkaa. Rahalla ja taloudellisilla panostuksilla on merkitystä, mutta tätäkin tärkeämpää on se, miten ja minne resurssimme kohdennamme.

Emme ole valmiita sellaiseen hallitukseen, joka ajaa alas suomalaisen ruoantuotannon. Seuraavan hallituksen on jatkettava niitä toimia, joilla turvataan maatalouselinkeinon edellytykset pysyä kannattavana koko Suomessa.

Jos vedätte yhteen ne edellä kertomani asiat, joihin emme ole valmiita, niin voimme tiivistää sen yhteen lauseeseen: emme ole valmiita politiikkaan, mikä ei ole ylisukupolvista.

 

Hyvät ystävät,

Haluan teille rehellisesti kertoa, että olen myös joutunut itseni kanssa käymään aikamoisen painin. Olen miettinyt sitä, jaksanko vielä innostua, jaksanko neuvotella, olla sitkeä ja pystynkö olemaan hyvä innostaja ja tulevaisuuteen katsova ja uskova johtaja. Pystynkö toimimaan Keskustan ja keskustalaisten luottamuksen arvoisesti? Pystynkö laittamaan itseni likoon vuoden jokaisena päivänä, jotta Suomi voisi olla tulevaisuudessakin maailman onnellisin maa.

Asia ei ole minulle yksinkertainen. Kuten tiedätte, takana on vaikea aika hallituksen vetäjänä ja harteilla on ollut myös henkilökohtaista lastia.

Olen aina ollut luonteeltani enemmän uudistaja ja kehittäjä kuin saneeraaja. Ikävät työt on tehty, ne oli pakko hoitaa. Nyt edessä on paljon mieluisampi kehittämisen aika – tiedän kokemuksesta, että seuraava vaihekaan ei tapahdu itsestään. Siinä pitää olla määrätietoinen, sitoutunut ja innostunut, kaikki pitää saada mukaan.

Pystyn teille kirkkain silmin vakuuttamaan, että olen tähän kaikkeen valmis. Ja niin on Suomen Keskustakin.

Olen tänään ylpeä tehdystä, mutta vielä enemmän olen innostunut tulevasta, edessämme olevasta neljästä vuodesta. Unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Se on tehtävissä.

Edessä olevan suuren tehtävän edessä olen nöyränä, mutta tarmokkaana.

Tehdään taas yhdessä Keskustasta Suomen suurin puolue. Me olemme tehneet sen ennenkin.

Avauspuhe Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa

Perjantai 8.6.2018 klo 15:10

Arvoisa puoluekokousväki,

Tervetuloa legendaariseen Kainuuseen, tämä oli ensimmäiset 20 vuotta minunkin kotimaakuntani. Vaaramaisemat ovat syöpyneet jonnekin syvälle sisuksiin. Jos keskustalaiset saavat valita yhden maakuntalaulun omansa rinnalle, se olisi ilman muuta tuo äsken kuulemamme Nälkämaan laulu. Tämä kuvaa jotenkin syvästi keskustalaista sielun maisemaa, sitä mitä me kaikki olemme.

Me keskustalaiset olemme tekijöitä. Me olemme valmiit käärimään hihat silloin, kun kurssia tulee kääntää tai tarvitaan vastuunkantoa. Me haluamme tehdä isänmaastamme paremman ja oikeudenmukaisemman paikan jokaiselle. Siksi me keskustalaiset olemme jostain syystä vastuussa aina silloin, kun muutos täytyy oikeasti saada myös aikaan – kun pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan tekoja ja tekijöitä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Kaksi vuotta sitten totesin teille Seinäjoen puoluekokouksen avauspuheessa: ”Omalta osaltani olen päättänyt joka tapauksessa tarkastella puheenjohtajuutta kahden vuoden päästä tulos tai ulos -periaatteella. Siinä olennaista on se, miten päätehtäväni, Suomen kuntoon laittaminen, on edennyt.” Nyt on sen aika.

Edellinen vaalikausi päättyi katastrofiin. Mitään tavoitteita ei saavutettu. Siksi meille keskustalaisille sanottiin toreilla, että tehkää nyt jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa, miten aiomme suunnan kääntää.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Se on muuten kova juttu.

Mikä parasta työllisyys parantuu kohisten koko Suomessa. Kovin työvoimapula on Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Olisitteko tekään uskoneet tätä todeksi vielä Seinäjoella?

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna. Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen on loppumassa.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion yhtiöomaisuuden arvo on kasvanut yli seitsemällä miljardilla eurolla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme edistää uusiutuvan energian käyttöä. Suomi on jo nyt ylittänyt EU-tavoitteensa vuodelle 2020 ja päättänyt luopua kokonaan kivihiilestä.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Nämä kaksi vuotta osoittavat, että politiikassa syntyy tuloksia, kun tavoitteet asetetaan riittävän kunnianhimoiseksi ja tehdään töitä niiden saavuttamiseksi. Tämä rohkaisee minua olemaan puoluekokouksen käytettävissä. Näläkää siis minulla riittää. Muistakaa, kun päätätte huomenna puheenjohtajasta.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut keskustalle tärkeänä tavoite. Tällä vaalikaudella alueellista tasa-arvoa on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen syntyminen kaikissa maakunnissa.

Uskon, että valtaosa suomalaista on ”Koko Suomen ihmisiä”. Uskon, että suomalaiset haluavat tasa-arvoista alueellista kehitystä, johon kuuluu kaupungistuminen, seutukaupunkien kehitys, kuntien ja kylien elinvoima.

Otan esimerkin täältä Sotkamosta, millä asenteella olemme taistelleet työpaikkojen puolesta. Se on kaivosyhtiö Terrafame.

Oppositio vaati eduskunnassa kaivoksen alasajamista. Hallitus päätti toimia toisin. Päätimme luottaa alueen ihmisiin ja antaa vielä mahdollisuuden laittaa yhtiön kannattavuus ja ympäristöasiat kuntoon siten, että toiminta voisi jatkua. Aloitimme alusta, Terrafame perustettiin ja pääomitettiin. Myönnän, että riski oli suuri, mutta kainuulaisiin kannatti luottaa.

Nyt kaivos työllistää alueella 1500 osaajaa, sen ympäristöasiat ja vesitase ovat kunnossa ja yhtiöön on saatu yksityistä pääomaa. Yhtiön kannattavuus paranee koko ajan ja jo nyt voi sanoa, että sijoittamamme pääoma ei ole pelkästään turvattu, vaan yhtiöön sijoitetun veronmaksajien raha on kasvanut jo merkittävästi korkoa.

Maaperästämme louhitut metallit ja mineraalit lähtevät raakamalmina, jalostamatta, meiltä maailmalle. Olemme tässä asiassa kehitysmaa. Keskusta haluaa, että tämä muuttuu. Luonnonvarojen kestävä käyttö, hallinta ja jatkojalostus pitää olla jatkossa enemmän kotimaisissa käsissä.

Liikenne sähköistyy. Autot, junat, veneet, mopot ja jopa lentokoneet kulkevat jatkossa sähköllä. Suomessa on kaikki keskeiset akkuteollisuuden tarvitsemat metallit ja jatkojalostusosaaminen. Tuohon haasteeseen vastaa nyt uusi valtionyhtiö Malminjalostus Oy, joka omistaa jo Terrafamen kaivosyhtiön.

Keskusta on valmis pääomittamaan tuota yhtiötä merkittävästi myös ensi vaalikaudella. Tässäkin tapauksessa suuri kriisi tulee olemaankin jonkin suuremman alku. Tämä on aluepolitiikkaa, joka toimii tässä ajassakin.

 

Hyvä puoluekokousväki, keskustalaiset,

Keskusta on puolue, joka luo toivoa pelottelun sijaan. Olemme käytännönläheinen ongelman ratkaisija, kuten tuokin esimerkki kertoo. Suomen talous on nyt merkittävästi paremmalla tolalla kuin kolme vuotta sitten. Kaikissa maakunnissa tulevaisuus näyttää paremmalta. Meillä on vahvat näytöt lähteä ratkomaan Suomen seuraavia suuria haasteita.

Näihin haasteisiin ja moniin muihin politiikan ajankohtaisiin kysymyksiin paneudumme huomenna. Mutta tässä yhteydessä muutama sana sotesta.

On tullut täysin selväksi, että lakien eduskuntakäsittely kestää odotettua kauemmin. Hallituksesta ja hallituspuolueiden eduskunnassa tämä ei jää kiinni, meillä on valmius antaa vastineemme valiokunnalle tarvittaessa jo ensi viikolla. Hallitus on myös yhtenäinen ja viemme tämän maaliin. Valitettavasti en voi kertoa teille tänä viikonloppuna edes maakuntavaalien päivää, muuta kuin sen, että vaalit pidetään noin puolen vuoden päässä siitä, kun eduskunta saa lait käsiteltyä ja ne saadaan voimaan. Kuten ennustin - vastustus on kova ja näemme vielä monta näytelmää asiassa. Nyt on tärkeintä muistaa se, että Suomelle tärkeintä on uudistuksen aikaansaaminen – viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.

Keskustan valmistautuminen vaaleihin on hyvällä mallilla, nyt voidaan pitää vaalivalmisteluissa pieni kesälomakin ja odottaa eduskunnalta tuloksia.

 

Arvoisat kuulijat!

Työmme on kesken. Kaikilla suomalaisilla ei edelleenkään mene hyvin.

Muistimme 5. toukokuuta Nivalassa Kyösti Kalliota ja sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa sata vuotta sitten.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös maailmalla suuri ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä keskustalaisia. Tärkein tehtävämme on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

 

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut keskustalaisuuden yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi ja toimii perintönä meille 2020-luvun keskustalaisille.

Tänä viikonloppuna keskitymme paitsi ajankohtaiseen politiikkaan, myös puolueemme periaateohjelmaan. Se on tehty huolella, kansanliikkeen toimintaan kuuluvalla tavalla, siten että kaikki ovat saaneet osallistua sen valmisteluun. Sen yhdestoista periaate kuuluu: Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki ovat mukana.

Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää kokousta.

Keskusta Rp:n 77. Sääntömääräinen puoluekokous on avattu.

Vaaditut korjaukset tehdään

Perjantai 1.6.2018 klo 18:44

Perustuslakivaliokunta on antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntonsa sote-uudistuksen valinnanvapauslaista. Perustuslakivaliokunta on tehnyt huolellista ja riippumatonta työtä.

Hallitus tutustuu lähipäivien aikana huolellisesti perutuslakivaliokunnan lausuntoon. Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena.

Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä - toisin kuin vuosi sitten. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa.

Soten maakunnallinen järjestämispohja läpäisi perustuslakivaliokunnan jo viime kesänä. Valiokunta korosti lausunnossaan maakuntien kansanvaltaista perustaa ja siihen nojautuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Hallitus on erittäin sitoutunut viemään uudistuksen maaliin.

Suomi ei voi hyväksyä komission esitystä maataloustukien leikkauksesta

Perjantai 1.6.2018 klo 16:11

Komissio antoi tänään asetusesityksensä uuden EU:n rahoituskauden maatalouspolitiikasta. Sisällöllisesti lainsäädännössä oli myönteisiä elementtejä, kuten pohjoisten erityisolosuhteiden huomioinen, tuotantoon sidottujen tukien jatko sekä luonnonhaittakorvaukset, samalla kuitenkin Suomelle elintärkeää maaseudun kehittämisen rahoitusta oltaisiin leikkaamassa noin 14 prosenttia. Tämä tarkoittaisi tulevalla kehyskaudella runsaan 330 miljoonan euron menetystä nykykauteen verrattuna. Keskimäärin EU:ssa maaseuturahoja leikataan noin 15 %. Vaikka Suomen leikkaus on hieman keskimääräistä pienempi, ovat maaseuturahojen leikkaukset silti kestämättömän suuret.

Voin yksiselitteisesti todeta, ettemme tule tätä hyväksymään. Maanviljelijät elävät tällä hetkellä hyvin tiukkoja aikoja, heidän toimeentulonsa on turvattava ja sen eteen tulemme taistelemaan. Leikkaukset heikentäisivät huomattavasti maatalouden kilpailukykyä, samoin kuin ympäristötoimien toteuttamista maataloudessa. Yhtälö, jossa rahoitus pienenee, mutta vaatimukset kasvavat, ei ole missään suhteessa oikeudenmukainen.

Suurista maista Ranska on kanssamme samoilla linjoilla. Olemme sopineet presidentti Macronin kanssa, että teemme yhteistyötä, jotta tilanne saadaan käännettyä paremmaksi. Tämä on vasta alku vähintäänkin vuoden kestävälle kovalle väännölle.

Avauspuheenvuoro kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa

Keskiviikko 30.5.2018 klo 9:54

(muutosvarauksin)

Arvoisa presidentti Halonen,

Hyvät kestävän kehityksen ystävät!

Lämpimästi tervetuloa kaikille. Tämä vuosittainen Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtuma on osa kokonaisuutta, jolla hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta seuraavat kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä Suomessa. Uskon että me kaikki lähdemme täältä tänään vähän viisaampina, sekä uusilla näkökulmilla ja ajatuksilla varustettuina.

Vuosi 2018 on merkkipaalu Suomen kestävän kehityksen työssä. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa kesäkuussa vuonna 1993, heti Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Taivalta on nyt siis neljännesvuosisata takana. Toimikunta on toiminut keskeytyksettä 10 hallituksen johdolla. Se on onnistunut vuosien varrella kytkemään kestävän kehityksen ajattelua laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on yhden lajin maailmanennätys. Toimikunnassa tehty pitkäjänteinen työ on pohjustanut monia niitä hienoja saavutuksia, joista meidät tänä päivänä maailmalla tunnetaan.

Hyvät kuulijat!

Suomen haasteet ja vahvuudet Agenda2030:n toimeenpanossa selvitettiin vuonna 2016 toteutetussa tutkimushankkeessa, joka antoi hyvää pohjaa hallituksen toimeenpanosuunnitelmalle. Toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi otettiin kestävän kehityksen toimikunnan laatima kansallinen strategia, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Toimeenpanon painopistealueiksi hallitus valitsi ”hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen”, sekä ”yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen”.

Nyt hallitus on reilun vuoden ajan toimeenpannut tätä suunnitelmaa, ja myös ensimmäisen kerran raportoinut laajasti tuloksista eduskunnalle osana hallituksen vuosikertomusta. Hallituksen vuosikertomus on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Kiitän eduskuntaa ja tulevaisuusvaliokuntaa, jonka aktiivinen osallistuminen on vaikuttanut siihen, että työ eri puolilla hallintoa on edennyt rivakasti ja määrätietoisesti.

Raportoinnin lisäksi nostan esille kaksi muuta uutta avausta, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia:

Toinen näistä on kestävän kehityksen integroiminen budjettisuunnitteluun. Vuoden 2019 talousarviossa kaikki ministeriöt kertovat kestävän kehityksen toimeenpanosta. Lisäksi talousarvioesitykseen liitetään erillinen analyysi ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi” -painopisteen edistämiseksi suunnatuista määrärahoista ja veroista. Jos tämä malli toimii, otetaan seuraavana vuonna tarkasteluun myös toinen painopistealue.

Toisena asiana muutama sana hyvinvoinnin mittaamisesta. Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto kehittää bkt:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi ja arvioi hyvinvointivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa. Päätimme maaliskuussa hallituksen strategistunnossa ottaa bkt:lle rinnakkaisten mittareiden tarkastelun osaksi hallituksen strategisten työkalujen kehittämishanketta. Tämä työ on nyt siis käynnissä.

Hyvät ystävät!

Kuten te hyvin tiedätte, kestävän kehityksen kokonaiskuva on kaleidoskooppimainen: kun putkea hiukan kääntää, jyvät muodostavat aina uudenlaisia kuvioita. Yksiselitteistä ”oikeaa” kuvaa kestävän kehityksen tilasta on mahdotonta muodostaa.

Yhden kuvan Suomen tilanteesta antavat kansainväliset tutkimukset ja vertailut. Niiden valossa meillä menee varsin hyvin, olemme usein muiden Pohjoismaiden kansa vertailujen kärkijoukoissa. Kuva täsmentyy, kun aletaan tarkastella eri osa-alueita. Tällöin Suomen haasteiksi paljastuu muun muassa ilmastotyö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen. Vahvuuksiamme ovat vastaavasti muun muassa peruskoulutuksen korkea taso, yleinen terveys ja hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Kansainvälisten tutkimusten lisäksi meillä on uusi kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Moni teistä on käynytkin tutustumassa siihen kestävän kehityksen verkkosivuilla ja esittänyt omia näkemyksiään. Kannustan osallistumaan keskusteluun myös jatkossa!

Kansallinen seurantajärjestelmä nostaa globaalien vertailujen tapaan yhdeksi Suomen suureksi haasteeksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn. Vaikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 18 prosenttia vuodesta 1990, on nykyinen taso – (59 miljoonaa tonnia vuonna 2016) - edelleen liian suuri. Tähän haasteeseen hallitus on vastannut laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Tavoitteena on saavuttaa 39 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon sektoreilla (verrattuna vuoteen 2005). Tulevaisuuden haaste on kuitenkin suuri, sillä Suomi tavoittelee kokonaisuudessaan 80 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennys­tä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Toinen seurannasta esille nouseva huoli on nuorten lukutaidon ja yhteiskuntataitojen kehitys. Se on esimerkki sellaisesta kysymyksestä, jossa meillä tällä hetkellä menee vielä hyvin, mutta jossa viimeaikainen kehitys on ollut huolestuttavaa. Tämä haaste on tunnistettu, ja siihen on pyritty vastaamaan muun muassa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa ja ministeriön muissa kohdennetuissa toimissa kuten Kansallisen Lukutaitofoorumin avulla.

Nuoriin liittyen huolta herättää myös nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään sekä nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Näissä molemmissa asioissa trendi on viimeisissä nuorisobarometreissa ollut laskeva. Tämä on asia, johon suhtaudun suurella vakavuudella.

Työelämään liittyen seurannassa kiinnittää huomiota työllisyyden ja työn tuottavuuden paraneminen. Tämä on ollut yksi hallituksen päätavoitteista, ja on mukava huomata, että se nousee esille myös tässä seurannassa. Työllisyystilanteen merkittävästä paranemisesta huolimatta osa on edelleen työtä vailla tai haluaisi tehdä sitä enemmän. Sukupuolten välinen palkkaero kapenee Suomessa turhan hitaasti. Tässä asiassa olemme muita Pohjoismaita jäljessä. 

Seurannassa nousee esille myös Suomen nykyisen turvapaikkakiintiön koko suhteessa siihen väestömäärään, joka globaalisti olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomi nosti turvapaikkakiintiötä Syyrian sodan vuoksi vuosina 2014 ja 2015, mutta Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi se palautettiin vuonna 2016 vuoden 2013 tasolle.  

Myös kehitysyhteistyörahoituksen nykyinen määrä on seurannassa saanut osakseen kritiikkiä. Tämä osa kipeää säästöpakettia. Se täytyisi saada jatkossa nostettua takaisin ylös. Eilen lisätalousarvioneuvotteluissa teimme yhden päätöksen oikeaan suuntaan lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja Irakin ja Syyrian tukemiseksi.

Hyvät kuulijat!

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa maatasolla kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut miten kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen.

Minäkin lupasin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa syksyllä laatia oman toimenpidesitoumukseni. Se on nyt valmis:

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää.

Hyvät kuulijat!

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksen valmistelu on viime metreillä. Katsauksessa aiotaan ehdottaa, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä. Tällöin Agenda2030 määrittäisi pitkän aikajänteen globaalit tavoitteet, ja hallitusohjelma näihin liittyvät lyhyemmän aikajänteen kansalliset tavoitteet sekä toimenpiteet.

Kesän aikana käynnistyy kansallisen kestävän kehityksen politiikan riippumaton arviointi, jonka tulokset valmistuvat helmikuussa 2019. Tällä tavalla hallitus haluaa varmistaa, että seuraavalla hallituksella on tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka pohjalta se voi tarkastella kestävän kehityksen työn painopisteitä. Näin nykyinen hallitus haluaa osaltaan tukea pitkäjänteistä kansallista kestävän kehityksen työtä.

Toivotan kaikille inspiroivaa kestävän kehityksen päivää!    

Suomen erityisolosuhteet huomioitiin komissiossa

Tiistai 29.5.2018 klo 18:52

Euroopan komissio julkaisi tänään esityksensä unionin alue- ja rakennerahojen uudeksi jaoksi ja lainsäädännöksi. Esitykset sisältävät jaettavan potin euromääräisesti, kriteerit ja lainsäädännön. Asetuksessa on myös laskennallinen jako jäsenmaiden välillä.

Suomelle komission esitys on varsin myönteinen. Maamme erityisolosuhteet on ymmärretty.

Alue- ja rakennepolitiikan kansallisen saannon kasvattaminen on yksi kärkitavoitteistamme vaikuttaessamme EU:n budjettiin. Esityksen mukaan Suomen saanto edeltävään kauteen kasvaa noin 5,1 %. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa koheesiovarat tippuvat EU:n budjetista kokonaisuudessaan noin 9,9 %.

Olemme onnistuneet vaikuttamistyössämme. Viime kaudella Suomi sai alue- ja rakennekehitysrahaa noin 1,5 miljardia euroa. Komission esityksessä Suomen saanto olisi 100 miljoona euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella. Suomen lisäksi ainoastaan Kreikka kasvattaisi saantoaan vanhoista jäsenmaista.

Pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri ja rahoituksen lisäosa ovat Suomelle keskeisiä asioita. Ne ovat osana komission esitystä. Tämä on meille kansallisesti elintärkeä asia. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle tämä rahoitus on merkittävä useiden kasvua tukevien hankkeiden ja ammattikorkeakoulujen toiminnan osalta.

Olen tyytyväinen myös siihen, että Suomen voimalla ajama ehdollisuuden periaate on linkitetty osaksi koheesiorahoitusta. Tällä tavoin voimme entistä paremmin huolehtia siitä, että jäsenvaltiot pitävät kiinni kaikkein perusteellisimmista oikeusvaltion periaatteista ja arvoista.

Komission esitys on neuvotteluprosessin lähtölaukaus. Seuraavaksi lainsäädäntöasetukset menevät neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi. Lopullinen tulos ratkaistaan komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa.


Tie on vielä pitkä, mutta Suomen lähtökohta on erinomainen. Esitys on eri tahojen kovan työn ja vaikuttamisen tulos. Hallituksen linjaa on pitkin matkaa kritisoitu epärealistiseksi. Olen sanonut usein, että vaikka koheesiorahat budjetista tippuisivat, sen ei tarvitse tarkoittaa, että näin käy Suomen osalta. Kaikki riippuu siitä, millaiset kriteerit saamme lainsäädäntöön. Nyt näyttäisi siltä, että linjamme on ollut vaikuttava ja oikeanlainen.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »